Metalli- ja konepajateollisuuden media

Standardointi on tulevaisuustyötä

Kuva: Sinetiksi Visuals Oy

Kansallisen standardointistrategian laadinta on edennyt helmikuussa. Strategian muodostamisen tukemiseksi laadimme yhteisen näkemyksemme elinkeinoelämän tarpeista. Nyt puhutaan tulevaisuustyöstä, jossa standardoinnilla on merkittävämpi rooli kuin koskaan.

Näkemykset laadittiin yhteistyössä Elinkeinoelämän keskusliiton, METSTAn, Kemesta ry:n, Muoviteollisuus ry:n, Palvelualojen työnantajat Palta ry:n, Rakennusteollisuus RT ry:n, Suomen Yrittäjien ja Teknologiateollisuus ry:n kanssa.

Kaiken takana on standardoinnin mittava murros, jota ei voi enää kuvata vain teknisenä kehityksenä. Standardointi on kasvanut strategiseksi kokonaisuudeksi, jota voidaan käyttää niin geopoliittiseen vaikuttamiseen, taloudelliseen vallankäyttöön kuin turvallisuuspolitiikkaan.

Siksi kansallisen standardointistrategian tulee varmistaa, että suomalaisilla yrityksillä ja asiantuntijoilla on edellytykset osallistua ja vaikuttaa niissä pöydissä, joissa standardit muotoutuvat.

Keskeinen kysymys on lopulta yksinkertainen

Kansalliseen standardointistrategiaan tulisi pakata mukaan kolme erilaista, mutta toisiinsa kytkeytyvää todellisuutta: yritysvetoinen tulevaisuusstandardointi, EU:n sääntelyä tukeva harmonisoitu standardointi sekä geopoliittinen standardointi.

Kokonaisuus kuvastaa standardoinnin strategisen merkityksen nopeaa kasvua – jopa nopeampaa kuin on osattu ennakoida. Tässä todellisuudessa standardointia tulee tarkastella myös johtamisen näkökulmasta.

Standardointi on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisiksi markkinat muodostuvat. Kyse on tulevaisuustyöstä – siitä, miten rakennamme kyvyn ennakoida, priorisoida ja vaikuttaa ajoissa.   

Kansallisen standardointistrategian valmistelussa keskeinen kysymys onkin lopulta yksinkertainen:
miten varmistamme, että suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus olla mukana määrittämässä tulevaisuuden pelisääntöjä eikä vain sopeutua niihin?

Tulevaisuutta ei vain seurata, sitä myös tehdään

METSTA on mahdollistaja ja paikka, jossa tulevaisuutta ei vain seurata, vaan sitä myös tehdään. Tavoitteenamme on, että suomalaiset yritykset osaisivat hyödyntää standardeja, vaikuttaa halutessaan niiden sisältöön sekä tehdä standardoinnista näkyvä osa kilpailukykyä. Siksi asiantuntijamme auttavat organisaatioita hyödyntämään standardeja heille parhaiten sopivilla tavoilla – seuraamalla, soveltamalla tai vaikuttamalla.

Lähde: Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry METSTA

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Kiertotalous on miljardien mahdollisuus

Helmikuussa Teknologiateollisuus ry julkaisi – ensimmäisenä Suomessa – koko toimialaa koskevan kiertotalousohjelman. Vuoteen 2035 ulottuvan ohjelman tavoitteina on auttaa yrityksiä luomaan

Osaaminen eka, osaaminen vika

Isot konepajat ovat aloittaneet vuoden kaksijakoisesti. Vaikka tilauskirjat ¬pullistelevat nyt monessa talossa, pullonkaulat – kuten esimerkiksi logistiikkaongelmat ja komponenttipula – aiheuttavat

Digiaalto voimistuu ja monipuolistuu

Koronapandemian varjoon on jäänyt se seikka, että suomalaisissa yrityksissä kytee teknologinen vallankumous. Tekoäly, esineiden internet ja robotisaatio eivät ole enää vain

Komeasti koronakuopasta ylös

Teknologiateollisuus ry:n elokuinen raportti kertoo, että teknologiateollisuuden kysyntä on jatkunut Suomessa vahvana. Tilauskertymä kasvoi vuoden toisella neljänneksellä, ja tarjouspyyntöjen määrässä saavutettiin

Kun joustavuuskaan ei enää riitä

Muuramelainen perheyritys OK-VISE Oy on tullut maailmalla tunnetuiksi matalakiinnitinperiaatteen kehittäjänä. Viime vuosina nopein kasvu on ollut Fixturing Concept tuoteperheessä. Erityisesti Multi-Rail

Kohti hiilineutraaliustavoitteita

– metallinjalostusteollisuus ja tutkimusorganisaatiot kehittämään keinoja CO2-päästöjen vähentämiseksi Suomen johtavat metallinjalostusteollisuuden toimijat ovat yhdessä tutkimusorganisaatioiden kanssa käynnistäneet mittavan kolmivuotisen tutkimushankkeen, jonka

Kasvu on joukkuelaji

Näin 2020-luvun alussa on hyvä miettiä, mistä kasvu tehdään uudella vuosikymmenellä. Se on selvää, että erilaiset verkostot ja ekosysteemit ovat yhä

Toimitusketjujen painopiste muuttuu – tehokkuudesta kohti häiriönsietokykyä

Toimitusketjujen suunnittelussa korostui pitkään tehokkuuden maksimointi: varastot minimoitiin, hankinnat keskitettiin ja toimitusketjuja virtaviivaistettiin kustannusten alentamiseksi. Viime vuosien kriisit ovat kuitenkin osoittaneet, että kustannustehokkuus yksin ei enää riitä. Metalliteollisuudessa huomio siirtyy yhä selvemmin resilienssiin eli kykyyn säilyttää toimintakyky myös häiriötilanteissa.

Pohjoinen Teollisuus -tapahtumassa Oulussa korostui yhteistyön merkitys

Pohjoinen Teollisuus -tapahtuma kokosi teollisuuden päättäjät ja asiantuntijat Ouluhalliin 20.–21.5.2026. Tapahtumassa oli mukana ennätykselliset 380 näytteilleasettajaa ja 4000 kävijää. Jo 30 vuotta järjestetty tapahtuma on vakiinnuttanut asemansa pohjoisen teollisuuden keskeisenä kohtaamispaikkana ja yhteistyöverkostojen rakentajana.

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prometalli 2/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.