Metalli- ja konepajateollisuuden media

Pääkirjoitus: Ammattitaito ei synny algoritmilla

Tekoäly, robotiikka ja automaatio muuttavat valmistavaa teollisuutta nopeammin kuin koskaan. Tuotantoprosesseja tehostetaan, työvaiheita automatisoidaan ja dataa hyödynnetään päätöksenteossa. Kehitys on välttämätöntä, jos suomalainen metalli- ja konepajateollisuus haluaa säilyttää kilpailukykynsä kansainvälisillä markkinoilla. Teknologian keskellä on kuitenkin syytä muistaa yksi asia: ammattitaito ei synny algoritmilla.

Uudet teknologiat voivat auttaa ennakoimaan koneiden huoltotarpeita, optimoimaan tuotantoa ja vähentämään virheitä. Tekoäly voi analysoida valtavia tietomääriä sekunneissa ja löytää tuotannosta poikkeamia, joiden havaitseminen ihmiseltä veisi huomattavasti enemmän aikaa. Robotti puolestaan pystyy tekemään toistuvan työvaiheen tarkasti ja tasalaatuisesti. Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen on järkevää, jopa välttämätöntä.

Silti teknologia ei yksin ratkaise tuotannon ongelmia. Kuka tunnistaa, milloin koneen ääni kertoo alkavasta viasta? Kuka osaa arvioida, miksi valmistusprosessi ei toimi suunnitellusti tai miksi tietty materiaali käyttäytyy odottamattomalla tavalla? Käytännön ymmärrys, kokemus ja kyky soveltaa tietoa syntyvät työssä, eivät ohjelmistopäivityksessä.

Teollisuuden digitalisaatiosta puhuttaessa huomio kiinnittyy usein investointeihin ja uusiin järjestelmiin. Vähemmälle huomiolle jää se, miten henkilöstön osaaminen kehittyy muutoksen mukana. Jos yritys hankkii käyttöönsä kehittynyttä teknologiaa mutta ei panosta työntekijöiden koulutukseen, osa investoinnin potentiaalista jää väistämättä hyödyntämättä.

Tämä on erityisen tärkeä kysymys aikana, jolloin kokeneita ammattilaisia jää eläkkeelle ja uusia osaajia pitäisi saada alalle. Hiljaisen tiedon siirtäminen seuraaville sukupolville ei tapahdu itsestään. Siihen tarvitaan aikaa, perehdytystä ja työyhteisöjä, joissa kokemusta arvostetaan ja tietoa jaetaan.

Tulevaisuuden konepaja tarvitsee sekä teknologiaa että ihmisiä, jotka osaavat käyttää sitä. Tarvitaan ohjelmointitaitoa, digitaalista ymmärrystä ja kykyä tulkita dataa, mutta yhtä lailla materiaalien, koneiden ja valmistusprosessien tuntemusta.

Teollisuuden uudistuminen ei ole teknologian ja ihmisen välinen kilpailu. Kyse on siitä, miten nämä kaksi täydentävät toisiaan. Parhaat tulokset syntyvät silloin, kun teknologia tukee ammattitaitoa ja antaa ihmisille paremmat mahdollisuudet tehdä työnsä hyvin. Siksi investointeja suunniteltaessa pitäisi kysyä laitteiden ja järjestelmien lisäksi myös sitä, miten varmistamme osaamisen. Ilman sitä tehokkainkaan teknologia ei yksin tee kilpailukykyistä teollisuutta.

PETRI CHARPENTIER

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Toimitusketjujen painopiste muuttuu – tehokkuudesta kohti häiriönsietokykyä

Toimitusketjujen suunnittelussa korostui pitkään tehokkuuden maksimointi: varastot minimoitiin, hankinnat keskitettiin ja toimitusketjuja virtaviivaistettiin kustannusten alentamiseksi. Viime vuosien kriisit ovat kuitenkin osoittaneet, että kustannustehokkuus yksin ei enää riitä. Metalliteollisuudessa huomio siirtyy yhä selvemmin resilienssiin eli kykyyn säilyttää toimintakyky myös häiriötilanteissa.

Pohjoinen Teollisuus -tapahtumassa Oulussa korostui yhteistyön merkitys

Pohjoinen Teollisuus -tapahtuma kokosi teollisuuden päättäjät ja asiantuntijat Ouluhalliin 20.–21.5.2026. Tapahtumassa oli mukana ennätykselliset 380 näytteilleasettajaa ja 4000 kävijää. Jo 30 vuotta järjestetty tapahtuma on vakiinnuttanut asemansa pohjoisen teollisuuden keskeisenä kohtaamispaikkana ja yhteistyöverkostojen rakentajana.

Datapolkua pitkin tulevaisuuteen

Energiasta on tullut teollisuuden kohtalonkysymys – ja datasta kaavaillaan, ellei nyt aivan pelastajaa, niin ainakin reipasta apupoikaa. Datatalouden koko kasvaa muita

Kiertotalous on miljardien mahdollisuus

Helmikuussa Teknologiateollisuus ry julkaisi – ensimmäisenä Suomessa – koko toimialaa koskevan kiertotalousohjelman. Vuoteen 2035 ulottuvan ohjelman tavoitteina on auttaa yrityksiä luomaan

Osaaminen eka, osaaminen vika

Isot konepajat ovat aloittaneet vuoden kaksijakoisesti. Vaikka tilauskirjat ¬pullistelevat nyt monessa talossa, pullonkaulat – kuten esimerkiksi logistiikkaongelmat ja komponenttipula – aiheuttavat

Digiaalto voimistuu ja monipuolistuu

Koronapandemian varjoon on jäänyt se seikka, että suomalaisissa yrityksissä kytee teknologinen vallankumous. Tekoäly, esineiden internet ja robotisaatio eivät ole enää vain

Komeasti koronakuopasta ylös

Teknologiateollisuus ry:n elokuinen raportti kertoo, että teknologiateollisuuden kysyntä on jatkunut Suomessa vahvana. Tilauskertymä kasvoi vuoden toisella neljänneksellä, ja tarjouspyyntöjen määrässä saavutettiin

Kun joustavuuskaan ei enää riitä

Muuramelainen perheyritys OK-VISE Oy on tullut maailmalla tunnetuiksi matalakiinnitinperiaatteen kehittäjänä. Viime vuosina nopein kasvu on ollut Fixturing Concept tuoteperheessä. Erityisesti Multi-Rail

Kohti hiilineutraaliustavoitteita

– metallinjalostusteollisuus ja tutkimusorganisaatiot kehittämään keinoja CO2-päästöjen vähentämiseksi Suomen johtavat metallinjalostusteollisuuden toimijat ovat yhdessä tutkimusorganisaatioiden kanssa käynnistäneet mittavan kolmivuotisen tutkimushankkeen, jonka

Lue uusin näköislehti

Prometalli 4/2026
-Paineilma on konepajan näkymätön energiankuluttaja
-Tekoälystä strateginen kilpailuetu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.