Metalli- ja konepajateollisuuden media

Sponsoroitu

Kohti hiilineutraaliustavoitteita

– metallinjalostusteollisuus ja tutkimusorganisaatiot kehittämään keinoja CO2-päästöjen vähentämiseksi

Suomen johtavat metallinjalostusteollisuuden toimijat ovat yhdessä tutkimusorganisaatioiden kanssa käynnistäneet mittavan kolmivuotisen tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on kehittää teknologioita metallien tuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Metallinjalostuksessa on Suomen valmistavan teollisuuden aloilta suurin CO2-vähennyspotentiaali. Business Finland rahoittaa hanketta lähes 10 miljoonalla eurolla. Hankkeen kokonaisarvo on 18 miljoonaa euroa.

Metallinjalostusteollisuuden tutkimushanke Towards
Carbon-
neutral Metals, TOCANEM on merkittävä askel kohti
hiilineutraalia metallien tuotantoa. Hanke on myös osa kansallisen
ja EU-tason vähähiilisyystiekartan käytännön toteutusta.

Tutkimushanke pohjustaa hiilineutraalin metallinjalostuksen
tulevaisuudessa tarvitsemia mittavia investointeja. Sen tavoitteena
on vakiinnuttaa Suomen asemaa prosessi-innovaatioiden
ja tuotantoteknologioiden edelläkävijänä ja kaupallistajana
sekä vahvistaa metallien valmistuksessa sähkön ja vedyn
hyödyntämiseen liittyvää osaamista.

Hankkeessa kehitettävien prosessien pilotoinnista vastaavat
Boliden Harjavalta, Boliden Kokkola, Freeport Cobalt,
Fortum,
Metso Outotec ja Outokumpu. Hankkeeseen osallistuu
myös alan kolme pk-yritystä, jotka ovat Kivisampo, Owatec
sekä Sapotech. Lisäksi hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat
Metsä Group, Ovako ja SSAB.

Konsortioon kuuluvat tutkimusorganisaatiot ovat Aaltoyliopisto,
LUT-yliopisto, Oulun yliopisto, VTT ja Åbo Akademi,
joista hankkeen parissa työskentelee aktiivisesti 40 henkilöä.
Hanketta koordinoi Oulun yliopisto.

“Hanke vie suomalaista metalliteollisuutta merkittävästi
kohti Suomen asettamia hiilineutraaliustavoitteita ja edistää
metallinvalmistuksen ekosysteemin strategista uudistumista”,
sanoo Oulun yliopiston professori ja hankkeen vastuullinen
johtaja Timo Fabritius.

Nyt käynnistetty työ kuuluu myös Metallinjalostus ry:n
strategiselle
tutkimusagendalle. Vuonna 2019 metallienjalostusalalla
toimi noin 15 000 työntekijää. Alan liikevaihto oli
noin 11 miljardia euroa. Metalliteollisuuden osuus Suomen
tavaraviennistä oli 12 prosenttia ja viennin osuus myynnistä
80 prosenttia.

”Hankkeessa tavoiteltu CO2-vapaiden teknologioiden ja
tuotteiden sekä kiertotalouden edelläkävijyys vahvistaa Suomen
metalliteollisuuden asemaa kansainvälisillä markkinoilla,
mikä vaikuttaa myönteisesti suomalaiseen elinkeinoelämään
sekä luo uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja”, jatkaa Metallinjalostajat
ry:n toimitusjohtaja Kimmo Järvinen.

Business Finland katsoo hankkeen olevan hyvin linjassa
uuden strategiansa kanssa. Tutkimus- ja kehitysinvestoinnit
uusiin hiilineutraaleihin prosesseihin ovat välttämättömiä. Prosessi-
innovaatiot ja niiden onnistunut käyttöönotto mahdollistavat
CO2-päästöjen merkittävän vähentämisen. Panostus hiilineutraalin
metallientuotannon tutkimukseen vie Suomen globaalien
edelläkävijöiden joukkoon uusien teknologioiden ja
hiilivapaiden tuotteiden kehittäjänä.

”Kestävä kehitys mahdollistaa talouden kasvun pitkällä
aikavälillä. Tehtävämme on edistää suomalaisen osaamisen
kehittymistä, jolla maamme menestyy myös tulevaisuudessa”,
sanoo Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola.

Lisätietoja: timo.fabritius@oulu.fi, kimmo.jarvinen@teknologiateollisuus.fi

Lähde: Oulun yliopisto

Uusimmat

Simuloi ennen kuin investoit

Teollisuuden vihreä siirtymä yhdistetään usein suuriin investointeihin ja kasvaviin kustannuksiin. Samalla yrityksiltä vaaditaan yhä parempaa kilpailukykyä ja tehokkuutta. Digitaaliset työkalut, kuten digitaaliset kaksoset, energiasimulointi ja dataohjattu optimointi, muuttavat kuitenkin asetelmaa: kestävyys ja kannattavuus voivat tukea toisiaan.

Toimitusketjujen painopiste muuttuu – tehokkuudesta kohti häiriönsietokykyä

Toimitusketjujen suunnittelussa korostui pitkään tehokkuuden maksimointi: varastot minimoitiin, hankinnat keskitettiin ja toimitusketjuja virtaviivaistettiin kustannusten alentamiseksi. Viime vuosien kriisit ovat kuitenkin osoittaneet, että kustannustehokkuus yksin ei enää riitä. Metalliteollisuudessa huomio siirtyy yhä selvemmin resilienssiin eli kykyyn säilyttää toimintakyky myös häiriötilanteissa.

Mitutoyo auttaa Gnosjö Automatsvarvningia pysymään kehityksen kärjessä

Gnosjö Automatsvarvningille mittaus ja verifiointi ovat kriittisiä osia tuotantoa, jotta asiakkaiden vaatima laatu ja toleranssit voidaan varmistaa. Pitkäaikaisen yhteistyön ansiosta Mitutoyon kanssa yrityksellä on
käytössään kaikki edistyksellinen tekninen laitteisto ja tuki, joita tarvitaan alan ehdottomaan kärkeen
kuulumiseen.

Simuloi ennen kuin investoit

Teollisuuden vihreä siirtymä yhdistetään usein suuriin investointeihin ja kasvaviin kustannuksiin. Samalla yrityksiltä vaaditaan yhä parempaa kilpailukykyä ja tehokkuutta. Digitaaliset työkalut, kuten digitaaliset kaksoset, energiasimulointi ja dataohjattu optimointi, muuttavat kuitenkin asetelmaa: kestävyys ja kannattavuus voivat tukea toisiaan.

Toimitusketjujen painopiste muuttuu – tehokkuudesta kohti häiriönsietokykyä

Toimitusketjujen suunnittelussa korostui pitkään tehokkuuden maksimointi: varastot minimoitiin, hankinnat keskitettiin ja toimitusketjuja virtaviivaistettiin kustannusten alentamiseksi. Viime vuosien kriisit ovat kuitenkin osoittaneet, että kustannustehokkuus yksin ei enää riitä. Metalliteollisuudessa huomio siirtyy yhä selvemmin resilienssiin eli kykyyn säilyttää toimintakyky myös häiriötilanteissa.

Mitutoyo auttaa Gnosjö Automatsvarvningia pysymään kehityksen kärjessä

Gnosjö Automatsvarvningille mittaus ja verifiointi ovat kriittisiä osia tuotantoa, jotta asiakkaiden vaatima laatu ja toleranssit voidaan varmistaa. Pitkäaikaisen yhteistyön ansiosta Mitutoyon kanssa yrityksellä on
käytössään kaikki edistyksellinen tekninen laitteisto ja tuki, joita tarvitaan alan ehdottomaan kärkeen
kuulumiseen.