Isot konepajat ovat aloittaneet vuoden kaksijakoisesti. Vaikka tilauskirjat ¬pullistelevat nyt monessa talossa, pullonkaulat – kuten esimerkiksi logistiikkaongelmat ja komponenttipula – aiheuttavat harmaita hiuksia kentällä. Ukrainan sota ja koronan ”pitkä häntä” hämmentävät soppaa entisestään. Samalla on luotava katsetta jo eteenpäin ja nähtävä myrskyn läpi.
VTT ja Gaia Consulting tutkivat vastikään käytäntöjä, joilla ekosysteemit vauhdittavat kestävää kasvua ja uudistumista. Tuoreen selvityksen mukaan Suomessa tarvitaan sekä nykyistä parempi kokonaiskuva kasvua vauhdittavista instrumenteista että toimijoiden tiivistä yhteispeliä painopistevalintojen tekemiseksi ja rahoituksen vaikuttavuuden varmistamiseksi. Selvitys linjaa, että yritysten, tutkimuksen ja julkisen sektorin ekosysteemit ja laaja-alainen yhteistyö innovaatiotoiminnassa ovat ainoa tapa viedä läpi suuria, systeemisiin haasteisiin liittyviä muutoksia.
Vientiteollisuuden rahoittamassa selvityksessä vertailtiin Itävallan, Hollannin, Ruotsin ja Tanskan malleja ja käytäntöjä, jotka voisivat edistää pitkäjänteistä innovaatiopolitiikkaa myös Suomessa.
Selvitys löysi Suomen innovaatiosysteemissä kaksi keskeistä heikkoa kohtaa: valtion rahoitusta tarvitaan vivuttamaan yritysten TKI-investointeja ja kaupallistamisen putki on meillä liian usein rikki – tutkimusta kyllä tehdään, mutta innovaatioista ei hevin päästä liiketoimintaan.
Mikä sitten neuvoksi? – Selvityksen mukaan ainakin rahoituksen tulee olla pitkäjänteistä ja kohdentua innovaation kehityskaaren eri vaiheisiin. Siirtymän yhdestä rahoitusinstrumentista toiseen pitää olla sujuvampi, jotta kokonaisuus olisi yhtenäinen.
Siispä tarvitaan tasapainoisesti teollisuuden tarpeet huomioiva visio, riittävän kunnianhimoinen tutkimuksellinen agenda ja fiksut yhteiskunnalliset vaikutukset. Lisäksi on ratkaistava, miten visioon päästään ja kuinka sitä muutetaan, jos toimintaympäristö muuttuu.
Selonteon mukaan myös yhteistyötä on koordinoitava nykyistä paremmin – joko omin voimin tai ulkopuolisen koordinaattorin avulla. Mitä suurempi tai monimutkaisempi ekosysteemi tai klusteri on kyseessä, sitä tarpeellisempi koordinaattori on.
Ja lopuksi: ekosysteemistä syntyvän arvon on oltava laaja-alaista ja moninaista. Yliopistojen, tutkimuslaitosten, yritysten ja yhteiskunnan saamat hyödyt on tehtävä näkyviksi ja tieto niistä on tuotava tiiviimmin tukemaan ekosysteemien johtamista ja rahoitusta.
Tulevaisuus vaatii ennakointia. Tässä kunnostautui Teknologiateollisuus ry, joka teki viime vuonna toimialan osaajatarveselvityksen uudella tavalla, data-analytiikkaa ja tekoälyä hyödyntäen. Tulosten tulkintaan osallistui asiantuntijoiden lisäksi laaja joukko yritysten edustajia.
Teknologiateollisuuden uudenlainen selvitysmalli nappasi Vuoden 2022 ennakointiteko -tunnustuksen toukokuussa. Vuoden ennakointiteko -tunnustus myönnetään taholle, joka on merkittävällä tavalla edistänyt tulevaisuustiedon saatavuutta tai hyödyntämistä, kehittänyt laajasti sovellettavia ennakointikäytäntöjä tai edistänyt ennakointityötä.
Teknologiateollisuuden mukaan osaamisdatan tulkinta tekoälyn avulla oli avainasemassa siinä, että teknologiayritysten osaamistarpeista saatiin rakennettua aiempaa kattavampi ja ajantasaisempi kuva. Osaamistarveselvityksen tulokset julkaistiin kaikkien hyödynnettäväksi Osaamispulssi-sivustolle.
Osaamisdata on käytännössä dataa, joka kuvaa ihmisten osaamisia, organisaatioiden osaamistarpeita ja oppilaitosten osaamistarjontaa. Nykyaikaisen tekoälyn avulla osaamisdataa voidaan etsiä monipuolisesti eri lähteistä, kuten työntekijöiden ansioluetteloista, yritysten työpaikkailmoituksista, koulutuksen järjestäjien kurssioppaista ja tieteellisistä julkaisuista.
Teknologiateollisuus on kumppaneidensa kanssa kokeillut osaamisdatan hyödyntämistä myös muihin osaamishaasteisiin esimerkiksi yritysten osaamisen ja ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnan kehittämisessä.
Osaajia tarvitaan konepajoillekin – nyt ja tulevaisuudessa.
Petri Charpentier
