Helmikuussa Teknologiateollisuus ry julkaisi – ensimmäisenä Suomessa – koko toimialaa koskevan kiertotalousohjelman.
Vuoteen 2035 ulottuvan ohjelman tavoitteina on auttaa yrityksiä luomaan kiertotaloudesta
uudenlaista liiketoimintaa ja kasvua sekä kaksinkertaistaa materiaalitehokkuus ja kierrätysmateriaalien
käyttö alan yrityksissä.
Kiertotalousohjelman tavoitteet painottavat luonnonvarojen kestävää käyttöä, vastuullista tuotantoa ja
kiertotaloussuunnittelua sekä globaalin hiilikädenjäljen kasvattamista. Ohjelma on laadittu yhteistyössä
Teknologiateollisuus ry:n, jäsenyritysten edustajien ja konsultointiyhtiö Deloitten kanssa syksyllä 2021.
Ohjelma edistää osaltaan Suomen ja sen vientimaiden markkinavetoista siirtymää kohti hiilineutraaliutta.
Teknologiateollisuuden yritykset ovat avainasemassa globaaleiden kestävyyshaasteiden ratkaisijoina,
koska toimiala edustaa yli puolta Suomen viennistä ja alalla on jo vahvoja näyttöjä kiertotalouteen
perustuvasta liiketoiminnasta.
Suomen mittakaavassa kiertotaloudesta saatavan vuotuisen arvonlisän on arvioitu olevan 2–3 miljardia
euroa vuoteen 2030 mennessä, ja kiertotaloustoimilla voidaan kasvattaa bruttokansantuotetta 1–2 prosenttia.
Euroopan tasolla arvonlisäpotentiaaliksi on samassa ajassa esitetty jopa 1 800 miljardia euroa.
Kiertotalousohjelmassa on todettu kiertotalousmahdollisuuksia olevan kaikilla päätoimialoilla, suunnittelusta
ja konsultoinnista metallien jalostukseen.
Teknologiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Pirita Lindell toimii kiertotalousohjelman vetäjänä.
Hänen mukaansa suomalaiset yritykset voivat ottaa merkittävän roolin globaalissa kiertotaloussiirtymässä
kehittämällä ja tarjoamalla kiertotaloutta mahdollistavia ratkaisuja ympäri maailmaa. Näille
ratkaisuille on pitkäaikaista osaamista tuotteiden elinkaariajattelussa, toiminnan tehostamisessa, materiaalitehokkuudessa
sekä palveluliiketoiminnassa.
Yritysten näkövinkkelistä kiertotalous on tietenkin iso kasvun mahdollistaja ja samalla se vahvistaa
Suomen taloutta, työllisyyttä sekä ihmisten ja luonnon hyvinvointia. Tällä hetkellä yli 90 prosenttia
talouteen
tulevista materiaaleista on neitseellisiä – mikä on aivan liikaa.
Deloitten laatiman raportin mukaan lähes 40 prosentilla Teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä on
hyvät tai erinomaiset mahdollisuudet tehdä kiertotaloussiirtymä. Ohjelman kartoittamisessa kyselyyn
vastanneista yrityksistä 57 prosenttia näkee kiertotalouden joko mullistavana tai merkittävänä liiketoimintamahdollisuutena,
ja 77 prosentilla kiertotalous on osa strategiaa tai tulossa osaksi strategiaa
lähitulevaisuudessa.
Yritykset näkevät, että resurssitehokkuus ja kierrätys, tuotteen elinkaaren pidentäminen ja uusiutuvuus
tarjoavat kiertotaloussiirtymässä yrityksille suurimman potentiaalin. Kyselyn mukaan valmiutta siirtyä
kiertotalousliiketoimintaan nostaisi erityisesti kysynnän kehittyminen sekä parempi kiertotalousosaaminen
ja ymmärrys kiertotalouden hyödyistä.
Jotta kiertotalousohjelman tavoitteet onnistuvat, on tehtävä muutoksia sekä toimintaympäristössä,
toimialatasolla että yksittäisissä yrityksissä.
Teknologiateollisuus on listannut avaintekijöitä, joiden varassa kiertotaloussiirtymä onnistuu tai kaatuu.
Ensinnäkin tarvitaan riittävä rahoitus toimialan kestävän kehityksen mukaisten rakenteiden uudistamiseen
ja yritystason muutokseen. Sekin tiedetään, että menestyjäyritykset investoivat muutokseen huomattavasti
aiemmin kuin valtaosa markkinoiden toimijoista.
Strategiset yhteistyömallit ja kiertotalousekosysteemit ovat tärkeitä nekin. Onnistuakseen muutoksessa
yritysten on sisällytettävä kiertotalousajattelu kaikkeen toimintaan sekä sisäisesti että toimitusketjussa.
Lisäksi kiertotalousosaamista pitää tuntuvasti vahvistaa nykyisestä. Osaamisvajetta on yrityksissä
mm. liiketoimintamalleihin, tuotesuunnitteluun ja valmistukseen, kierrätysmateriaalien käyttöön, materiaalivirtojen
ja datan analysointiin sekä markkinointiin liittyvissä tehtävissä.
Isossa kuvassa tarvitaan myös kiertotaloudelle suotuisten markkinoiden ja kilpailukykyisen toimintaympäristön
kehittymistä. Kierrätysmateriaaleja ja jätteitä koskeva lainsäädäntö täytyy selkeyttää ja
yhdenmukaistaa vähintään EU-tasolla, jotta yrityksillä on riittävä selkänoja myös tällä puolella.
Petri Charpentier
