Metalli- ja konepajateollisuuden media

Digiaalto voimistuu ja monipuolistuu

Koronapandemian varjoon on jäänyt se seikka, että suomalaisissa yrityksissä kytee teknologinen vallankumous. Tekoäly, esineiden internet ja robotisaatio eivät ole enää vain harvalukuisten edelläkävijöiden heiniä, vaan jo ihan ”perusfirmojen” juttu.

Joulukuussa 2021 Tilastokeskus tiedotti, että tekoälyteknologioita käyttää nyt jo joka kuudes suomalainen yritys (16%). Tilastokeskuksen Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tutkimuksen mukaan suurten yritysten tekoälyteknologioiden käyttö on yleistynyt jo 39 prosenttiin yrityksistä.

Pienimmistä 10–19 henkilöä työllistävistä yrityksistä 12 prosenttia ja suurimmista vähintään 100 henkilöä työllistävistä yrityksistä 39 prosenttia käyttää tekoälyteknologioita. Toimialoittain tekoälyteknologioita on käytössä yleisimmin informaation ja viestinnän (41%) ja ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (30%) toimialoilla. Muita harvemmin tekoälyteknologioita on käytössä majoitus- ja ravitsemistoiminnan (5%) ja kuljetuksen ja varastoinnin (6%) toimialoilla.

Mitä tekoäly sitten yrityksissä tekee? – Tutkimuksen mukaan yritykset käyttivät tekoälyä eniten markkinoinnin tai myynnin tukena (31% tekoälyä käyttävistä yrityksistä). Myös tuotantoprosessissa (22%), tietoturvallisuudessa (18%), yrityshallinnon prosesseissa ja yrityksen johtamisen apuna (samat 17 prosenttia) käytettiin suhteellisen usein tekoälyä.

Tekoälyteknologioiden käytön aloittamista on harkinnut 13 prosenttia yrityksistä. Selvästi yleisimmin tekoälyteknologioiden käyttö on harkinnassa informaation ja viestinnän toimialalla (27% yrityksistä). Myös teollisuuden (19%) ja tukkukaupan (17%) toimialoilla tekoälyteknologioiden käyttöä harkitaan muita toimialoja useammin.

Esineiden internetin (Internet of Things eli IoT) levinneisyys on vielä kovemmalla tasolla. Sama tutkimus kertoo, että laitteita tai järjestelmiä, joita voidaan valvoa tai hallita internetin välityksellä käyttää jo 40 prosenttia yrityksistä.

Pienimmistä 10–19 henkilöä työllistävistä yrityksistä noin joka kolmas (36%) ja suurimmista vähintään 100 henkilöä työllistävistä yrityksistä puolet (53%) käyttää esineiden internetiä. Toimialoittain IoT on tutkimuksen valossa käytössä suhteellisen tasaisesti.

IoT:n käyttötarkoituksista yleisin on toimitilojen turvallisuuden valvonta (32%). Seuraavaksi yleisimmät käyttötarkoitukset olivat logistiikassa (12%), kuntoon perustuvassa huollossa (10%) ja energiankulutuksen hallinnassa (10%).

Esineiden internetin käyttö toimitilojen turvallisuuden valvonnassa on yleisintä vähittäiskaupan (38%) ja teollisuuden (38%) toimialoilla.

Entä missä menee automaatio ja robotiikka? Tilastokeskus tutki asiaa viimeksi 2019, jolloin selvisi mm. että robotteja käyttää 10 prosenttia yrityksistä. Yleisimmin robotteja käytettiin teollisuuden (32%) ja vähittäiskaupan (12%) toimialoilla. Teollisuusrobotteja oli kahdeksalla prosentilla ja palvelurobotteja kolmella prosentilla yrityksistä.

Palvelurobotteja käytettiin selvästi yleisimmin varastonhallinnassa (52%). Kuljettamisessa palvelurobotteja käytti 40 prosenttia, siivous- ja jätteidenkäsittelytehtävissä 32 prosenttia ja valvonta-, turvallisuus- tai tarkastustehtävissä 16 prosenttia niistä yrityksistä, jotka käyttivät palvelurobotteja.

Nousussa on myös 3D-tulostaminen, jota käytti seitsemän prosenttia yrityksistä vuonna 2019. Yleisimmin sitä käytettiin teollisuuden (20%), ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (15%) ja informaation ja viestinnän (10%) toimialoilla. 3D-tulostusta teki itse neljä prosenttia ja palveluna sitä osti viisi prosenttia yrityksistä.

Konepajoilla vahvaa aluetta on automaatio, mutta parannettavaa on vielä varmasti ainakin tekoälysovellusten käyttöönotossa. ”Digiosaston” 2020-luku on kuitenkin startannut erittäin lupaavissa merkeissä.

Petri Charpentier

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Pirkanmaan vientipalkinto 2025 Fastemsille

Älykkäitä tehdasautomaatioratkaisuja lastuavien työstökoneiden ja niihin liittyvien prosessien ympärille toimittava Fastems on palkittu vuoden 2025 Pirkanmaan vientipalkinnolla. Tampereen kauppakamarin ja Tampereen

Uusien koneiden mahdollisuudet

Investointeja tulevaisuuteen Kone- ja metallialalla teknologiset edistysaskeleet avaavat ovia merkittäville kilpailuvalteille. Investoinnit uusiin koneisiin eivät ole pelkästään kustannuksia, vaan ne ovat

Myrskyn toisella puolen

Suomen talous elää haastavaa vuotta. Tuoreet tiedot suomalaisten teknologiateollisuusyritysten tilauskertymästä ja kysynnän kehittymisestä eivät lupaa hyvää. Toimialan yritysten liikevaihdon arvioidaan yhä

Tilauskirja, älä laihduta!

Loppuvuodesta tuli pysäyttävä tieto: konepajateollisuuden tilaukset ovat pudonneet finanssikriisin tasolle. Teollisuuden investoinnit ovat lykkääntyneet, ja kenties lykkääntyneet vielä uudestaan. Samaan aikaan

Radikalisoitumisen uusi aikakausi

Olemme matkalla tulevaisuuden älykkääseen teollisuuteen – päivä päivältä väkevämmin. Ketterät, muutoskykyiset tehtaat ja konepajat toteuttavat sci-fi-kirjallisuuden vanhan vision: työelämän, jossa ihmiset

Datapolkua pitkin tulevaisuuteen

Energiasta on tullut teollisuuden kohtalonkysymys – ja datasta kaavaillaan, ellei nyt aivan pelastajaa, niin ainakin reipasta apupoikaa. Datatalouden koko kasvaa muita

Kiertotalous on miljardien mahdollisuus

Helmikuussa Teknologiateollisuus ry julkaisi – ensimmäisenä Suomessa – koko toimialaa koskevan kiertotalousohjelman. Vuoteen 2035 ulottuvan ohjelman tavoitteina on auttaa yrityksiä luomaan

Osaaminen eka, osaaminen vika

Isot konepajat ovat aloittaneet vuoden kaksijakoisesti. Vaikka tilauskirjat ¬pullistelevat nyt monessa talossa, pullonkaulat – kuten esimerkiksi logistiikkaongelmat ja komponenttipula – aiheuttavat