Metalli- ja konepajateollisuuden media

23 miljoona euroa erikoislujien terästen ja tehdassimulaatioiden kehittämiseen Oulun yliopiston ja SSAB:n johdolla

Uusi tutkimusprojekti kehittää erikoislujia, vähähiilidioksidisia teräslaatuja ja uudistaa terästuotantoa kestävän kehityksen mukaiseksi tuotantojärjestelmäksi. Käänteissuunnittelussa erikoisterästen valmistusketju mallinnetaan lopputuotteista, kuten laivoista, nostureista ja metsäkoneista, takaisin terästehtaaseen.
Terästehtaat muuttuvat, kun hiiltä polttavat masuunit korvataan sähköllä toimivilla valokaariuuneilla. Uudessa projektissa muuttuvia tehdasprosesseja mallinnetaan ja yhdistetään erikoislujien terästen vaatimuksiin. Tarkat tehdassimulaatiot ja virtuaalinen konepaja tehostavat tuotekehitystä. Kuva Mikko Törmänen / Oulun yliopisto

Terästehtaat muuttuvat, kun hiiltä polttavat masuunit korvataan sähköllä toimivilla valokaariuuneilla. Uudessa projektissa muuttuvia tehdasprosesseja mallinnetaan ja yhdistetään erikoislujien terästen vaatimuksiin. Tarkat tehdassimulaatiot ja virtuaalinen konepaja tehostavat tuotekehitystä. Kuva Mikko Törmänen / Oulun yliopisto Kuva vapaasti käytettävissä lähde mainiten, kun uutisoi tiedotteesta

Uusi RIS4E-projekti (Revolutionary and Intelligent Steel Solutions for Sustainable Environment) valittiin 13.5.2026 osaksi Business Finlandin rahoittamaa ja SSAB:n johtamaa veturiohjelmaa, joka kasvattaa merkittävästi tutkimus- ja kehitystoimintaa Suomessa: SSAB:n veturihankkeen kustannusarvio on 50 miljoonaa euroa.

Nyt käynnistyvän kolmivuotisen RIS4E-projektin budjetti on 23 miljoonaa euroa. Teollisuuskumppaneina ovat SSAB, Indalgo, John Deere Forestry, Konecranes, Nome ja Rauma Marine Construction ja tutkimuskumppaneina Oulun yliopisto, LUT yliopisto ja Tampereen yliopisto.

Laivojen runkorakenteet, satamien nosturit ja metsäkoneet ovat esimerkkejä laitteista, joissa erikoislujien terästen merkitys on keskeinen. Rakenteiden täytyy kestää suuria kuormia ja vaativia olosuhteita. Esimerkiksi metsäkoneissa puita kurottelevan ja sahaavan puomin on oltava pitkä ja vahva, samalla kun koneen täytyy olla kevyt ja liikkua maastossa ketterästi. Kun rakenteet tehdään lujemmasta teräksestä, materiaalia tarvitaan vähemmän, laitteet kevenevät ja energiankulutus pienenee.

Terästeollisuus on tulossa murrokseen, kun hiiltä polttavat masuunit korvataan valokaariuuneilla, jotka toimivat sähköllä. Muutos ei rajaudu vain energianlähteeseen, vaan samalla muuttuu koko teräksen valmistusprosessi. RIS4E-projekti tukee murrosta kehittämällä tehdas- ja valmistussimulaatioita sekä käänteissuunnittelua, jossa erikoisterästen valmistusketju mallinnetaan lopputuotteesta takaisin terästehtaalle. Valmistusketjun eri vaiheet mallinnetaan ja simuloidaan, jotta tuotekehitystä voidaan nopeuttaa ja tarkentaa.

Kehitystyön taustalla ovat edistyneet matemaattiset ratkaisut ja prosessisimulaatiot

”Simulaatioiden käyttöä on laajennettu onnistuneesti, ja terästuotantoprosessin eri vaiheista on luotu digitaalisia kaksosia eli erittäin tarkkoja virtuaalisia kopioita”, kertoo RIS4E projektia vetävä Oulun yliopiston professori Jukka Kömi.

Projektin suunnittelulogiikka poikkeaa perinteisestä etenemisestä ja etenee lopusta alkuun päin. Lähtökohdaksi otetaan lopputuotteen vaatimukset, kuten teräksen lujuus, sitkeys, hitsattavuus ja pinnanlaatu. Niiden pohjalta mallinnetaan, millainen tehtaan valmistusketju tuottaa halutun lopputuloksen.

”Viemme tietoa loppukäytöstä ja jopa jälkikierrätyksestä takaisin teräksen valmistusvaiheisiin”, Kömi kuvaa.

”RIS4E-projekti on olennainen osa SSAB:n Sustainable World Through Steels -missiota ja veturihanketta. Tulevaisuudessa  toimintaa muuttavat sekä uusien prosessien käyttöönotto että teräksen raaka-ainepohjan muutos. Tavoitteena on käyttää yhä enemmän kierrätysterästä rautamalmin sijaan. Projektissa mallinnamme valokaariuunipohjaiseen teräksenvalmistukseen perustuvia muuttuvia tehdasprosesseja ja yhdistämme niihin erikoisterästen laatuvaatimukset”, kertoo Oulun yliopiston työelämäprofessori Pasi Suikkanen, joka toimii myös SSAB Europen tuotekehityspäällikkönä ja yhtenä RISE-projektin suunnittelijoista.

Projektin ratkaisuja tarvitaan myös hitsaavassa konepajateollisuudessa. Erikoislujien terästen hitsattavuus on merkittävä haaste, sillä kuumennus voi muuttaa teräksen mikrorakennetta ja ominaisuuksia. Hankkeessa rakennetaan tähän virtuaalinen konepaja, jossa hitsausta voidaan optimoida. ”Tarkkojen simulaatioiden avulla voidaan kokeilla vaihtoehtoja ilman hitaita prosessikokeiluja yrityksen ja erehdyksen kautta”, Kömi sanoo. Tavoitteena on vahvojen ja kevyiden teräsrakenteiden tehokkaampi valmistus ja tuotannon automaation kehittäminen.

Lähde: Oulun Yliopisto

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Pirkanmaan vientipalkinto 2025 Fastemsille

Älykkäitä tehdasautomaatioratkaisuja lastuavien työstökoneiden ja niihin liittyvien prosessien ympärille toimittava Fastems on palkittu vuoden 2025 Pirkanmaan vientipalkinnolla. Tampereen kauppakamarin ja Tampereen

Laadusta strateginen kilpailutekijä teollisuudessa

Valmistavan teollisuuden kilpailukykyä on perinteisesti haettu tehokkaammista koneista, nopeammista tuotantolinjoista ja paremmista ohjelmistoista. Yhä useammin ratkaiseva tekijä löytyy kuitenkin toisesta suunnasta:

Myrskyn toisella puolen

Suomen talous elää haastavaa vuotta. Tuoreet tiedot suomalaisten teknologiateollisuusyritysten tilauskertymästä ja kysynnän kehittymisestä eivät lupaa hyvää. Toimialan yritysten liikevaihdon arvioidaan yhä

Tilauskirja, älä laihduta!

Loppuvuodesta tuli pysäyttävä tieto: konepajateollisuuden tilaukset ovat pudonneet finanssikriisin tasolle. Teollisuuden investoinnit ovat lykkääntyneet, ja kenties lykkääntyneet vielä uudestaan. Samaan aikaan

Radikalisoitumisen uusi aikakausi

Olemme matkalla tulevaisuuden älykkääseen teollisuuteen – päivä päivältä väkevämmin. Ketterät, muutoskykyiset tehtaat ja konepajat toteuttavat sci-fi-kirjallisuuden vanhan vision: työelämän, jossa ihmiset

Datapolkua pitkin tulevaisuuteen

Energiasta on tullut teollisuuden kohtalonkysymys – ja datasta kaavaillaan, ellei nyt aivan pelastajaa, niin ainakin reipasta apupoikaa. Datatalouden koko kasvaa muita

Kiertotalous on miljardien mahdollisuus

Helmikuussa Teknologiateollisuus ry julkaisi – ensimmäisenä Suomessa – koko toimialaa koskevan kiertotalousohjelman. Vuoteen 2035 ulottuvan ohjelman tavoitteina on auttaa yrityksiä luomaan

Osaaminen eka, osaaminen vika

Isot konepajat ovat aloittaneet vuoden kaksijakoisesti. Vaikka tilauskirjat ¬pullistelevat nyt monessa talossa, pullonkaulat – kuten esimerkiksi logistiikkaongelmat ja komponenttipula – aiheuttavat

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prometalli 2/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.