Ympäristövastuullisuudesta on tullut kilpailuetu konepajoille ja usein jopa edellytys liiketoiminnan jatkuvuudelle. Maaliskuussa 2022 päättyneessä Kiertotalousosaamista konepajoille -hankkeessa on kehitetty pienille ja keskisuurille konepajoille helppokäyttöisiä ja ilmaisia työkaluja tähän tarpeeseen.
Metalliteollisuuden päämiesyritykset seuraavat ja raportoivat
jo tuotteidensa ja tuotantonsa ympäristövaikutuksia,
mutta kaikilla alihankkijoilla ei ole käytäntöjä ja työkaluja
materiaali-
ja hyödykevirtojensa seurantaan eikä tarvittavaa
aineistoa tuotteiden ympäristövaikutusten laskentaan.
Keväällä 2021 käynnistyneessä Kiertotalousosaamista
konepajoille -hankkeessa on lähdetty ratkaisemaan tätä ongelmaa.
Hankkeessa on kehitetty pienille ja keskisuurille konepajoille
työkaluja ympäristövaikutusten seurantaan ja raportointiin
sekä resurssitehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen.
Hankkeessa oli mukana kolme päämiesyritystä ja kahdeksan
pilottikonepajaa.
”Tavoitteena on, että näiden työkalujen avulla konepajat
voivat kehittää omaa ympäristöjohtamistaan sekä koota ja
raportoida päämiehille niiden tarvitsemia ympäristötunnuslukuja
tuotannostaan, Savon koulutuskuntayhtymän projektipäällikkö
Kati Lundgren kertoo.
Kiertotalousosaamista konepajoille on Savon koulutuskuntayhtymän
ja Savonia-ammattikorkeakoulun hanke, joka on
yksi neljästä Sitran rahoittamasta kiertotalouden koulutuspilotista.
Savon koulutuskuntayhtymän projektipäällikkö Kati Lundgren
kertoo, millaisia työkaluja on kehitetty, jotta yritysten toiminnan
ympäristövaikutuksia voisi seurata tarkemmin.
Kuva: SAKKY
Vastuullisuus liiketoiminnan ytimessä ja
edellytyksenä
Lähtökohtana hankkeelle olivat päämiesyritysten tarpeet. Koulutukset
toteutettiin yhteistyössä hankkeeseen osallistuneiden
päämiesyritysten Ponssen, ANDRITZin ja ANDRITZ Warkaus
Worksin kanssa.
Vastuullisuus on näiden päämiesyritysten toiminnan ytimessä:
Ponssen visiona on olla vastuullisen metsätalouden
halutuin yhteistyökumppani. Myös ANDRITZ Groupilla vastuullisuus
on erittäin tärkeää: konsernin myynnistä jopa 45 prosenttia
tulee kestävää kehitystä tukevista tuotteista ja teknologioista.
Alihankkijoiden ympäristövastuullisuuden merkitys toimitusketjussa
korostuu jatkossa entistä enemmän. Päämiehelle
ympäristövastuullisuus on yhä tärkeämpi kilpailutekijä,
joka edellyttää koko arvoketjun eli myös alihankintaverkoston
mukaan saamista. Alihankkijoidenkin täytyy osata laskea ja
raportoida omat kasvihuonekaasupäästönsä, jos mielivät olla
mukana toimitusketjussa.
Kuva: SAKKY
Käytännöllisiä työkaluja ja kätevä tarkistuslista
Kiertotalousosaamista konepajoille -hankkeeseen valittiin
mukaan kahdeksan pilottikonepajaa, jotka ovat mainittujen
päämiesten alihankkijoita. Seitsemän alihankkijaa on varsinaisesti konepajoja ja yksi on huoltoa ja kunnossapitoa tekevä
yritys.
”Kun päämies haluaa laskea valmistamansa tuotteen hiilijalanjäljen,
he tarvitsevat myös alihankkijan osalta tiedot energian-,
materiaalien- ja muista kulutuksista. Niille ei ollut vakiintunutta
mittaristoa. Selvitimme hankkeessa, minkälaista mittaustietoa
alihankkijoilta on saatavilla ja tämän kartoituksen
pohjalta lähdimme rakentamaan työkaluja. Yhteistyössä yritysten
kanssa olemme kehittäneet niitä eteenpäin mahdollisimman
helppokäyttöisiksi ja toimiviksi”, Lundgren kertoo.
Ensin tehtiin raakaversio, jota työstettiin eteenpäin kolmen
konepajan testikokemusten perusteella.
”Yritimme sovittaa myös työkalun kielen konepajamaailman
arkeen, jotta konepaja voi heti tunnistaa, että tuo käytäntö
liittyy konepajan omiin käytäntöihin. Tavoitteena oli, että työkalujen avulla konepajat voivat kehittää omaa ympäristöjohtamistaan
sekä koota ja raportoida päämiehille niiden tarvitsemia
ympäristötunnuslukuja tuotannostaan”, Lundgren kertoo.
Konepajan keskeisten ympäristömittareiden laskemiseen
on laadittu Excel-pohjainen laskentataulukko. Sen avulla konepaja
voi laskea esimerkiksi oman toimintansa hiilijalanjäljen
vuositasolla, raaka-aineen hukkaosuuden, jätteiden lajitteluasteen
tai omilla aurinkopaneeleilla saavutettavat kasvihuonekaasujen
päästövähennykset.
Näitä konepajan ympäristövaikutuksia kuvaavia mittaritietoja
voidaan raportoida asiakkaille. Viestinnän tueksi konepajoille
on laadittu muokattava ympäristöraporttipohja.
Avuksi on laadittu myös havainnollinen ja selkeä tarkistuslista.
Siihen on koottu selkokielisesti keskeiset lainsäädännön
asettamat vaatimukset ympäristöasioiden hallinnalle sekä
muita resurssiviisaita käytäntöjä. Tarkistuslistoja on laadittu
eri teemoista: ympäristöjohtamisesta, hankinnoista, varastoinnista,
huollosta ja korjauksesta, materiaali- ja energiatehokkuudesta,
kemikaaleista ja jätehuollosta.
ANDRITZ Warkaus Works aikoo hyödyntää hankkeessa
kehitettyjä työkaluja myös oman konepajansa ympäristötyössä.
Yritys kannustaa alihankkijoita työkalujen käyttöönottoon
koko toimitusverkossaan.
Kuva: METALLITYÖ VAINIO
12 resurssiviisasta käytäntöä
”Bonuksena hankkeessa tunnistimme 12 hyvää resurssiviisasta
käytäntöä. Ne ovat tarkoituksella vähän eri tasoisia: osa on
lähes kaikilla konepajoilla käytössä ja osa vasta edelläkävijöillä.
Näistä käytännöistä teimme esimerkkikuvauksen oikean
konepajan osalta. Hyödynsimme tässä pilottikonepajojamme”
Lundgren kertoo.
Esimerkiksi liuotinpohjaisten jätemaalien tislaus oli käytössä
useammallakin konepajalla. Liuotinpohjaisia jätemaaleja
tislaamalla saadaan merkittävästi vähennettyä vaarallisen
jätteen määrää pintakäsittelyä tekevillä konepajoilla.
Tislausprosessissa
alkuperäisestä liuottimesta erotellaan epäpuhtaudet,
kuten hartsit, polymeerit, pigmentit, maalit ja öljyt.
Samalle liuottimelle
voidaan toistaa tislaus toistuvasti.
Resurssiviisaiden käytäntöjen kuvauksessa esitellään esimerkiksi
iisalmelainen Metallityö Vainio Oy, jolla on käytössä
jätemaalien tislaus kahdella 15 litran tislauslaitteistolla. Yrityksen
ylijäämämaalit tislataan ja jäljelle jäävä kuiva-aine
voidaan käsitellä sekajätteenä, jonka käsittely on edullisempaa
kuin vaarallisen jätteen. Myös itse jätteen määrä pienenee.
Tislauksesta saadut liuottimet voidaan käyttää uudelleen
toissijaisissa prosesseissa, kuten maalauslinjojen puhdistuksessa.
Näin pesutinnerin hankintamäärät ja samalla VOCpäästöt
ovat vähentyneet merkittävästi. Laitteiston maksaa
itsensä takaisin jopa noin vuodessa.
Hankkeessa on esitelty myös nopeita isoja päästövähennystoimia.
Esimerkiksi yksi konepajoista vaihtoi polttoöljylämmittimen
ilmalämpöpumppuun.
”Yrityksen sähkönkulutus pysyi suurin piirtein ennallaan
vaihdoksen jälkeen, mutta polttoöljyn kulutus putosi ihan marginaalisen
pieneksi. Aivan kovimmilla pakkasilla jouduttiin
vähän aikaa käyttämään lisälämmitystä” Lundgren kertoo.
Teksti: Jari Peltoranta
