Tibnor Seinäjoen palvelukeskus on toiminut yli 30 vuotta ja onkin pohjoismaiden suurin levyjen esikäsittelyyn erikoistunut teräspalvelukeskus. Tibnor toimii Seinäjoella kahdella tehtaalla. Katettua pinta-alaa on 26 tuhatta neliömetriä ja asiakkaan laadukkaasta palvelusta vastaa yli 200 alan ammattilaista.
Palveluvalikoimaan kuuluvat kuuluu poltto-, plasma- ja laserleikkaukset,
särmäys sekä koneistus.
”Asiakkaat haluavat nykyään valmiimpia komponentteja
ja toimitammekin materiaalia pääosin esikäsiteltynä. Pystymme
toimittamaan 12 metriset ja useita tonneja painavat
kappaleet. Toisaalta toimitamme tarpeen mukaan myös hyvin
pieniä kappaleita. Tuotteidemme paksuus vaihtelee aina kolmesta
millimetristä jopa 200 millimetriin asti”, Tibnorin ESQmanageri Juha-Pekka Soini
kertoo.
Tibnor Seinäjoen asiakkaat toimivat kone-, laite- ja rakennusteollisuuden
aloilla. Toimitetuista tuotteista noin puolet
menee vientiin ja toinen puoli jää kotimaahan.
Sertifikaatti takaa toiminnan laadun
”Tibnor ja Seinäjoen palvelukeskus haluavat huolehtia ympäristöstä.
Matalampi hiilijalanjälkemme tuottaa hyvää myös
asiakkaalle”,
Soini tiivistää.
Seinäjoen palvelukeskus toimii ISO 14001 – ympäristösertifikaatin
vaatimusten mukaisesti. ISO 14001 on tunnustetuin
kansainvälinen ympäristöjärjestelmien standardi.
”Pitää asettaa päämäärä ja mennä sitä kohti. Yhdessä
yössä ei muutosta tapahdu.”
Tibnorin ESQ-manageri Juha-Pekka Soini kertoo, että Tibnor ja
Seinäjoen palvelukeskus haluavat huolehtia ympäristöstä. Matalampi
hiilijalanjälkemme tuottaa hyvää myös asiakkaalle.
Vaatimukset ovat kasvaneet. Ympäristötietoiset toimijat
tuottavat paljon kyselyitä tuotteiden ja toiminnan ympäristövaikutuksista.
Selvityksissä käydään läpi ympäristöasioita
monelta kantilta.
”Nämä kyselyt ovat meille tärkeitä ja kehittävät jo entisestään
vahvaa toimintaamme ympäristön hyväksi”, Soini kertoo.
Tibnor Seinäjoen hiilijalanjäljessä suurin yksittäinen tekijä
on logistiikka, kun tarkastelun ulkopuolelle jätetään terästehtaan
valmistama teräs. SSAB ja tytäryhtiö Tibnor ovat siirtäneet
kuljetuksiaan raiteille. Noin puolet raaka-aineista kulkeekin
ympäristöystävällisesti junalla Seinäjoelle.
”Pyrimme virtaviivaistamaan ja optimoimaan kuljetukset.
Maanteillä meillä on vakioreittejä ja jakelu hoidetaan mahdollisimman
täysin kuormin. Kuormiamme kuljettaville yhtiöille on
vaateita ympäristöasioiden suhteen. Kuljetuksia ajetaan aina
vain enemmän uusimpien euronormien mukaisella kalustolla.”
Terästeollisuudessa raaka-aineiden kierrätys tuottaa suuren
positiivisen vaikutuksen ympäristöön. Tibnorin tuotannon sivutuotteena
syntyvä materiaali kierrätetäänkin kokonaisuudessaan
takaisin teräksen valmistusprosessiin.
”Meidän tuotantoprosessissa ei synny jätettä, vaan sivutuotteita”,
Soini kiteyttää.
Tibnor panostaa ympäristöön ja kuuntelee
asiakasta
Tibnorille asiakkaiden toiveisiin vastaaminen on tärkeää. Pieniltäkin
tuntuvat arjen muutokset tuottavat pidemmällä aikavälillä
ison positiivisen vaikutuksen.
”Osa asiakkaista on ehdottanut muovin vähentämistä pakkauksissa.
Se on hyvä suunta ympäristön kannalta. Muovin
käytön vähentäminen helpottaa myös prosessia molemmissa
päissä ja säästää näin aikaa sekä rahaa.”
Turvallisuudesta ei kuitenkaan tingitä. Soini muistuttaa sen
olevan edelleen ykkösprioriteetti pakkauksia mietittäessä.
Tibnorilla on investointiohjelma, jolla uudistetaan laajaa
konekantaa. Esimerkkinä laserleikkauskapasiteetin kasvattaminen
vähentää työvaiheita.
”Tuotannon kehittäminen on suoraan sidoksissa ympäristövaikutuksiin”,
Soini sanoo.
Yhtiö asettaa joka vuosi uudet ympäristötavoitteet.
”Tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja monet niistä ovat suoraan
kytköksissä tuotantoomme. Esimerkiksi asiakasreklamaatioiden
määrä vaikuttaa suoraan ympäristöön. Virheet vaikuttavat
energian käyttöön, kuluttavat materiaaleja ja häiritsevät
tuotantovirtaa. Laadun ja laadukkaan työn merkitys korostuu.”
Seinäjoen palvelupiste on panostanut toimintaansa paikallisesti.
Henkilöstöä on koulutettu kattavasti ja monia käytännön
tekoja on tehty. Vastuullisuus on koko henkilöstön asia.
”Käytössämme on kymmeniä trukkeja ja niitä on vaihdettu
dieselistä sähkökäyttöisiksi. Valaistus on vaihdettu led-valoiksi,
ilmanvaihtoon ja paineilmavuotoihin on kiinnitetty huomiota”,
Soini luettelee.
”Kun teemme yhdessä paikassa laadukkaita ja kerralla
valmiimpia tuotteita, se on samalla ympäristöteko.”
Teräksen tulevaisuus on fossiilivapaa
SSAB on tuomassa markkinoille fossiilivapaasti valmistetun
teräksen. Näin yhtiön tarkoituksena on viedä koko terästeollisuus
hiilipäästöttömään tulevaisuuteen. Tavoite on kova, sillä
tällä hetkellä terästeollisuuden osuus kaikista hiilidioksidipäästöistä
on seitsemän prosentin luokkaa.
SSAB pyrkii yhdessä kumppaneidensa ja asiakkaidensa
kanssa luomaan fossiilivapaan arvoketjun kaivoksesta aina
lopputuotteisiin asti.
SSAB:n fossiilivapaassa teräksessä käytetty rautamalmi on
peräisin sertifioiduista fossiilivapaista kaivoksista. Sen sijaan,
että tuotantoprosessissa käytettäisiin koksihiiltä, teräs valmistetaan
fossiilivapaalla sähköllä ja vedyllä. Tällaisesta teräksenvalmistuksesta
ei aiheudu käytännössä lainkaan hiilijalanjälkeä.
Tuotantoprosessi dokumentoidaan ympäristöselosteeseen
(EPD). Ympäristöselosteet ovat kolmannen osapuolen tarkastamia
asiakirjoja, joissa noudatetaan tiukkoja eurooppalaisia ja
kansainvälisiä standardeja.
Asiakkaalle fossiilivapaa teräs tuottaa etumatkaa vihreässä
kilpailussa. Lainsäädäntö ja määräykset pakottavat teollisuudenaloja
ympäri maailman kehittämään ympäristövaatimukset
täyttäviä infrastruktuureja ja prosesseja. Tämä trendi
on vasta aluillaan. Yritysten onkin investoitava nyt varmistaakseen,
että niiden liiketoiminta on valmiina tulevaisuuteen.
SSAB investoi hankkeeseen yli neljä miljardia euroa.
Fossiilivapaa
teräs on tarkoitus ottaa käyttöön asteittain vuodesta
2026 eteenpäin.
SSAB:n tytäryhtiö Tibnor tulee olemaan osa tätä arvoketjua.
Seinäjoen palvelukeskus toimittaa jatkossa fossiilivapaita
terästuotteita leikattuna, särmättynä ja asiakkaan toiveiden
mukaan käsiteltynä. Hanke on jo edennyt ensimmäisten toimitusten
vaiheeseen.
Lisätietoja: www.tibnor.fi
Teksti: Tommi Nieminen
Kuvat: Sinetiksi Visuals Oy
