Konepajojen ja muun teollisuuden materiaalinkäsittelyssä tarvitaan usein trukkeja, joilla tavaraa haetaan ehkä korkeiden varastojen ylimmiltäkin hyllyiltä ja siirretään jopa pitkiä matkoja laajalla tehdasalueella. Yhdistelmätrukeilla pystytään monenlaisiin töihin, mutta tyypillisesti trukkeja hankitaan ja varustellaan nimenomaan tietynlaisia työvaiheita ja käyttöolosuhteita varten.
Teollisuuden materiaalivirrat ovat
muuttaneet paljolti muotoaan
viime
vuosikymmeninä. Tehtaat eivät välttämättä
enää valmista tai varastoi ainakaan
kaikkia tuotteiden osia tai materiaaleja
itse. Varastot ja varastointikustannukset
halutaan pitää mahdollisimman
pieninä.
Jos tehtaan tuotanto on kansainvälistä
– kuten esimerkiksi monilla Euroopan
autotehtailla on –, osia voidaan
tuoda suoraan valmistusprosessiin
lähialueen eri maista tai kauempaakin
ulkomailta.
Vaikka tuotanto ja varastointi sijaitsisivat
etäällä toisistaan, materiaalinkäsittelyn
keskeinen periaate on entisellään:
osat on kerättävä varastosta
ja kuljetettava valmistuslinjalle.
Ainakin jossakin on siis varastohalleja,
joissa trukit keräävät erilaisia
osia ja siirtävät niitä kohti tuotantolinjaa.
Tehtailla trukit hakevat osia
lähivarastosta tai rekan lavalta ja vievät
ne oikeaan paikkaan.
Varastojen hyllyissä on usein esimerkiksi
viivakoodi- tai transponderitunnisteita,
joilla voidaan seurata ja
helpottaa tuotteiden keräilyä varastosta.
Trukeissa oleva elektroniikka
lukee tunnisteet ja lähettää tietoa
varastonhallinnan tai logistiikan tietojärjestelmiin.
Tällöin pysytään myös
ajan tasalla eri tuotteiden menekistä ja
todellisesta varastotilanteesta.
Jotkut uudet varastot saattavat olla
täysautomaattisia, jolloin niissä ei käytetä
trukkeja lainkaan. Tavarat liikkuvat
tällaisissa varastoissa paikasta toiseen
automaattiohjauksella, esimerkiksi
putki- tai hissijärjestelmien avulla.
Sähkötrukit yleistyvät
Trukeiksi määritellään sellaiset lähisiirtolaitteet,
jotka liikkuvat
oman voimanlähteensä
avulla. Trukkeja käytetään
sekä sisä- että ulkotiloissa.
Niitä on
monia tyyppejä ja niiden koko ja nostokyky
vaihtelevat. Varasto- ja vastapainotrukit
ovat Suomen trukeista yleisimpiä.
Logisnext Finland Oy:n myyntijohtaja
Juha Ruotsalainen arvioi, että lähes kaikki trukit ’räätälöidään’ tulevan käyttäjän ja käyttötarkoituksen
mukaan.
”Eri tilanteisiin tarvitaan erilaisia trukkeja. Trukinmyyjä selvittää,
millaiseen käyttöön trukki on tulossa ja suosittelee tilanteeseen
parhaiten soveltuvia ratkaisuja. On myös valittava trukin
käyttövoima ja lisävarusteet.”
”Sähkötrukit alkavat jo olla joka paikkaan sopivia. Ne
ovat syrjäyttämässä diesel- ja kaasukäyttöisiä trukkeja. Sama
suuntaus on meneillään muissakin työkoneissa”, Ruotsalainen
sanoo.
”Varastoissa toimivien trukkien tapauksessa sähkö on
nykyään
yleisin käyttövoima – jo siksikin, että dieselkoneita ei
juuri kannata käyttää sisätiloissa.”
Trukin hankintaa tehtäessä on syytä ottaa huomioon mahdollisten
akkujen lataamiseen tai polttoainetäydennyksiin liittyvät
järjestelyt. Trukin akku voi olla myös suljettu geeliakku.
Sellaiset ovat vaivattomampia kuin vakiomalliset akut, joskin
myös kalliimpia ja hieman hitaampia ladata.
Nykypäivänä teollisuus- ja muut yritykset eivät välttämättä
osta trukkeja omaksi.
”Yhä useammin niitä vuokrataan tai hankitaan rahoitusyhtiöiden
kautta leasing-järjestelyillä, joko lyhyt- tai pitkäaikaiseen
käyttöön”, toteaa Ruotsalainen.
Varastotrukkeja eri korkeuksille
Monesti trukkien käyttö tavaroiden siirtelyyn tai keräilyyn otetaan
huomioon jo varasto- tai teollisuushalleja suunniteltaessa
– tai niin ainakin olisi syytä tehdä.
”Usein kannattaa jo etukäteen katsoa, millaisia trukkeja
varastossa tullaan tarvitsemaan. Silloin voidaan optimoida
reittejä ja säästää kustannuksia”, Ruotsalainen muistuttaa.
Varastotrukkien alatyyppejä ovat lavansiirtotrukit, keräilytrukit,
pinoamistrukit, työntömastotrukit
ja kapeakäytävätrukit.
Lavansiirtotrukkeja käytetään muun muassa teollisuuden
tuotannossa ja varastoissa tavaroiden siirtoon, vaikkapa
kuorma-autojen
lastaukseen ja purkuun. Pinoamistrukkeja taas
käytetään kuormalavojen kuljettamiseen,
pinoamiseen ja hyllytykseen
varastoissa.
Keräilytrukkeja sovelletaan kokolavakuormia pienempien
tilauserien keräilyyn. Matalakeräilijät on tarkoitettu ensimmäisen
ja toisen tason keräilyyn – siis ei aivan ylähyllyille. Korkeakeräilijätrukit
taas on optimoitu yli viiden metrin nostokorkeuksille.
”Tyypillisesti esimerkiksi korkeakeräilijätrukit toimivat yli
10 metrin korkuisten varastohyllyjen kanssa, mutta nostokorkeutta
voidaan kyllä muuttaa varaston mukaan.”
”Varastosta saadaan varmasti tavarat noudettua ainakin
jonkintyyppisellä trukilla”, Ruotsalainen vakuuttaa.
Tilankäytöltään tehokkaissa varastoissa tarvitaan todennäköisesti
kapeakäytävätrukkia,
joka tekee töitä kapeassa
käytävässä – ehkä vain 1,5 metrin levyisessä. Tällaisen trukin
suurin nostokorkeus voi olla yli 16 metriä.
Lavojen käsittelyä voidaan seurata esimerkiksi trukin haarukoihin
asennettavan kameran ja monitorin avulla. Kombitrukissa,
jota voidaan käyttää sekä keräilyyn että kuormalavankäsittelyyn,
kuljettaja nousee ylös trukin ohjaamon mukana.
Tavaroiden siirtoon ja keräilyyn matalilta korkeuksilta
soveltuu myös vetotrukki. Sellaisia on käytössä muun muassa
lentokentillä – vetämässä matkatavarakärryjä – sekä tehtaissa.
Kylmää kyytiä pakkasvarastoissa
Yleisin trukkityyppi ovat vastapainotrukit. Niiden eri malleja
käytetään sekä sisä- että ulkotiloissa esimerkiksi tavaroiden
varastointiin, purkuun ja lastaukseen.
Mitä suurempi vastapaino
trukin takana on, sitä painavampaa
kuormaa trukilla pystyy nostamaan.
Pienimpien
mallien nostokyky on tuhannen kilon suuruusluokkaa.
Sähkökäyttöisiä vastapainotrukkeja on markkinoilla sekä
kolme- että nelipyöräisinä. Polttomoottorilla varustetut vastapainotrukit
ovat tavallisesti nelipyöräisiä.
Trukkia hankittaessa on tarvittavan nostokorkeuden lisäksi
otettava huomioon esimerkiksi käyttöympäristön lämpötila, lattiapinnan
ominaisuudet ja käytävien leveydet. Kylmävarastoissa
– joiden lämpötila on pakkasen puolella – trukeissa tarvitaan
erityisvarustusta.
Yli +40 °C:n käyttölämpötiloihin tarvitaan taas lämpösuojaus,
jolloin esimerkiksi komponenttien jäähtymistä tehostetaan
ylimääräisillä tuulettimilla.
Lisäksi kuljettajan hytti lämpöeristetään.
Myös muun muassa räjähdysvaarallisissa ja korroosiolle
altistavissa käyttöympäristöissä trukit suojataan tilan erityisvaatimusten
mukaisesti.
Lattioiden kantavuus ja kunto vaikuttavat niin ikään työturvallisuuteen.
Trukit saattavat kuormineen painaa useita tonneja.
Lattiakestävyyden kannalta tärkeää on myös renkaista
aiheutuva
pistekuorma.
Toisaalta lattiapinnan epätasaisuus ja kaltevuudet voivat
aiheuttaa
monenlaisia ongelmia. Vino lattia voi aiheuttaa trukkiin
epävakautta tai muutoin hankaloittaa kuormien käsittelyä.
Joskus trukin rakennetta voidaan tarvittaessa muuttaa siten,
että sen maavara nousee.
Monet trukkeja käyttävät yritykset kouluttavat kuljettajiaan,
mikä parantaa turvallisuutta ja vähentää materiaalivahinkoja.
Teksti: Ari Mononen
Kuvat: LOGISNEXT FINLAND OY
