Loppuvuodesta tuli pysäyttävä tieto: konepajateollisuuden tilaukset ovat pudonneet finanssikriisin
tasolle. Teollisuuden investoinnit ovat lykkääntyneet, ja kenties lykkääntyneet vielä uudestaan. Samaan
aikaan monella alihankkijalla on omat varastot täynnä – mikä harvoin saa kysyntää liekkeihin.
Teknologiateollisuus ry pitää alkaneen vuoden näkymiä huolestuttavina, koska uusien tilausten sekä
tarjouspyyntöjen määrä on viime kuukausina laskenut rajusti. Henkilöstömäärä on kuitenkin pitänyt
pintansa suhdanteen selvästä heikkenemisestä huolimatta.
Suhdannekäänteissä on tavallista, että yritysten väliset erot kasvavat. Osa yrityksistä on erittäin
suurissa vaikeuksissa, kun taas osalla menee vielä hyvin. Tämä talvi ei tästä kaavasta poikkea,
eli joka talossa ei soi molli.
”Talousduuriin” on edellytyksiä, kun inflaatiopeikko haihtuu ja korkonäkymät vakiintuvat ja
kääntyvät jossakin vaiheessa laskeviksi.
Normaali suhdannevaihtelun tuomien murheiden takana on kuitenkin jämerämpiä mörköjä.
Konepajoissa henkilöstö harmaantuu kovaa vauhtia eikä tekniikan oppilaitoksista valmistu tarpeeksi
uusia osaajia. Hallituksen osaamis- ja maahanmuuttopolitiikka ei varsinaisesti luo toivoa, että
metallialalle saataisiin kaivattuja tekeviä käsiä.
Uutta osaamista tarvitaan esimerkiksi vihreään siirtymään sekä puhtaaseen energiaan liittyvässä
tutkimuksessa, kehityksessä ja innovoinnissa (TKI). Suomen vihreän siirtymän investointiaikeet ovat
nousseet jo yli 200 miljardiin euroon, mutta poutasäällä sommitellut hankkeet kohtaavat nyt kipakkaa
vastatuulta.
Heikentyneistä suhdannenäkymistä huolimatta moni edelläkävijäyritys haluaa yhä investoida
pitkäjänteisesti kunnianhimoisiin, kestäviin vientituotteisiin – joille uskotaan olevan myös markkinoita.
Kestävän kehityksen konepajat tekevät tiliä nyt ja tulevaisuudessa.
Vihreän siirtymän lisäksi kenttää myllertää toinenkin väkevä voima. Tekoäly oli yksi vuoden 2023
kuumimpia puheenaiheita – ja tämän vuoden aikana monessa yrityksessä varmasti siirrytään jo
sanoista tekoihin.
Tekoälyn avulla konepajakin voi parantaa tuottavuutta ja kannattavuutta sekä luoda
kokonaan uusia liiketoimintamalleja. Teollisuuden AI-soveltamismahdollisuuksia löytyy esimerkiksi
koneoppimisessa, uusien materiaalien kehittämisessä, autonomisissa järjestelmissä sekä teollisten
prosessien ja ennakoivan huollon kehittämisessä.
Esimerkiksi Teknologiateollisuus ry investoi kymmenen miljoonaa euroa tekoälyn hyödyntämisen
vauhdittamiseen Suomessa. Panostuksen tavoitteena on lisätä tekoälyn käyttöönottoa ja kehittämistä
suomalaisissa teknologiayrityksissä, vahvistaa soveltavaa tutkimusta sekä houkutella tekoälyosaajia
Suomeen.
Teknologiateollisuuden kymmenellä miljoonalla tuetaan huippuosaajien rekrytointeja yritysten
ja yliopistojen yhteisprojekteihin, rahoitetaan yritysten tekoälyhankkeita ja niihin liittyviä ylempien
korkeakoulututkintojen lopputöitä sekä perustetaan yritysvetoinen tekoälyverkosto.
Investoinnin toivotaan vauhdittavan tekoälyn käyttöönottoa erityisesti pk-yrityksissä, joissa – jo
resurssisyistä – tekoälyn strateginen ja käytännöllinen puoli on voinut jäädä tutkimatta. Siinä missä
isoissa pörssiyhtiöissä voidaan tekoälyä valjastamaan määrätä kokonaisia tiimejä, monessa pienessä
pajassa tekoäly ja muut uudet teknologiat jäävät yrittäjän itsensä pähkäiltäväksi. Tekoäly on turha,
ellei se tuo aitoa vaikuttavuutta ja ihan oikeita euroja taloon.
Suuret, keskisuuret ja pienet pyrinnöt tekoälyn edistämiseksi ovat kuitenkin erittäin toivottuja,
koska me täällä Euroopassa olemme jo jääneet jälkeen tekoälyinvestoinneissa USA:han ja Kiinaan
verrattuna. Kisa on kuitenkin vasta alussa ja suomalainen insinööri on jo valmiiksi kunnostautunut
”orgaanisen älyn” puolella – nyt ei enää tarvitse muuta kuin ottaa haltuun tuo keinoversio.
PETRI CHARPENTIER
