Viime vuosina monien konepajojen valmistuslinjoille on hankittu yhä enemmän robotteja ja muuta teollisuusautomaatiota. Tyypillisesti robotteja käytetään erilaisiin kappaleiden käsittelytehtäviin. Robotteja
voidaan monesti hyödyntää tehtävissä, joiden tekeminen olisi ihmisille vaikeaa tai vaarallista. Toisaalta robotit voivat kuitenkin itse aiheuttaa työpaikoille uusia riskejä, jotka on otettava huomioon.
Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Markku Tolvanen arvioi,
että teollisuuden työtapaturmien määrä tehtyjä työtunteja kohti
on laskusuunnassa.
”Toki kun töitä tehdään paljon, niin aina joskus tapaturmiakin
sattuu. Nykyisin teollisuudessa tapahtuu vuosittain noin
18 000 tapaturmaa, joista pari tuhatta työmatkoilla”, Tolvanen
kertoo.
Teollisuusautomaation yleistyminen on vähentänyt
joitakin tapaturmariskejä, mutta toisaalta tuonut monille
työpaikoille uudenlaisia vaaratekijöitä. Maailmalla on
sattunut vakaviakin robottitapaturmia – jopa työntekijän
kuolemaan johtaneita.
”Automaatio on sinänsä hyvä asia, koska se
vapauttaa työntekijät monista raskaista töistä ja työn pakkotahtisuudesta. Se osaltaan vähentää työperäisiä tuki- ja
liikuntaelinsairauksia”, sanoo Tolvanen.
”Erilaiset koneiden häiriö- ja poikkeustilanteet tuovat kuitenkin
omat haasteensa ja riskinsä.”
Yleisiä robottien aiheuttamia onnettomuustyyppejä ovat
isku ja törmäys, puristuksiin jääminen sekä erilaiset mekaanisten
vikojen – esimerkiksi hydrauliikkaletkujen vioittumisen –
aiheuttamat onnettomuudet.
Monet tahot vastuussa koneturvallisuudesta
Vaaratilanteet työpaikoilla syntyvät useimmiten silloin, kun
ihminen on robotin toiminta-alueella tai sen lähiympäristössä.
Koneiden turvallisuutta koskevissa säädöksissä vastuu turvallisuudesta
kohdistuu koneiden suunnittelijoihin ja valmistajiin
sekä koneita hankkiviin ja käyttäviin työnantajiin.
Koneen suunnittelijan ja valmistajan velvollisuus on tunnistaa
koneeseen liittyvät vaarat ja arvioida niistä aiheutuvat
riskit. Valmistajan velvollisuutena on toimittaa käyttöohjeet
ja varmistaa, että kone täyttää sitä koskevat turvallisuusvaatimukset.
Koneen maahantuoja tai myyjä toimittaa koneen ostajalle
käyttö-, huolto- ja tarkastusohjeet. Näissä ohjeissa tulee olla
muun muassa tiedot koneen turvallisesta käytöstä, tarkastuksesta,
korjauksesta ja kunnossapidosta, melutasosta sekä tunnetuista
riskeistä.
Työnantajan on valittava työntekijän käyttöön kyseiseen
työhön ja työolosuhteisiin tarkoitettu ja turvallinen työväline.
Tolvasen mukaan erityistä huomiota on kiinnitettävä
huolto- ja korjaustöiden turvallisuuteen sekä toimintaan häiriötilanteissa.
Jos automatisoidulla linjalla havaitaan ongelmia,
työntekijöiden ei yleensä kannata ryhtyä etsimään vikaa
koneiden ollessa vielä käynnissä.
”Koneiden valmistajat ovat pyrkineet minimoimaan tapaturmien
mahdollisuutta. Valmistuslinjoille on yleensä asennettu
erilaisia turvalaitteita.”
Huoltotöihin liittyy vakavia riskejä
Esimerkiksi turva-aitojen, valoverhojen ja turvamattojen avulla
pyritään estämään tapaturmia automatisoiduilla tuotantolinjoilla.
Turva-aitojen avulla voidaan erottaa robotin toiminta-alue
muusta ympäristöstä. Aitojen avulla estetään esimerkiksi horjahtamisesta
aiheutunut tahaton joutuminen vaara-alueelle.
Vaara-alueet voidaan osoittaa merkkivaloilla ja varoituskilvillä.
”Mahdollisessa häiriötilanteessa aidatkaan eivät tosin
aina estä ihmisiä menemästä vaaralliselle alueelle prosessin
ollessa käynnissä. Joku voi mennä vaikkapa korjaamaan
vikaa liian lähelle toiminnassa olevia koneita”, Tolvanen huomauttaa.
Jos valmistuslinjalla on useampia henkilöitä töissä samaan
aikaan, joku heistä saattaa vahingossa kytkeä robotin käyntiin,
vaikka sitä ollaan parhaillaan huoltamassa. Silloin toiminta-
alueella oleva huoltohenkilö on vaarassa.
Jotkut teollisuusrobotit tekevät työtä suurella nopeudella,
joten onnettomuustilanteissa työntekijän saamat iskut voivat
olla erittäin vakavia. Lisäksi robotin toiminta-alueen sisäpuolelle
menevä henkilö saattaa jäädä esimerkiksi robotin ja
turva-aidan väliin puristuksiin. Mikäli samalla alueella on toiminnassa
useita robotteja, ihminen voi myös jäädä puristuksiin
kahden robotin väliin.
Antureista lisäturvaa
Konepajarobotin toiminta voidaan katkaista esimerkiksi antureihin
kytketyllä turvamatolla, jos joku on menossa laitteen
toiminta-alueelle.
Maton sisällä on kaksi metallipintaa, jotka on erotettu toisistaan
sähköä johtamattomilla välikappaleilla. Kun maton
päälle astutaan, se aiheuttaa oikosulun näiden pintojen välille,
jolloin turvarele tai turvalogiikka sammuttaa laitteen.
Myös valokennojen ja valoverhojen avulla voidaan valvoa
vaara-alueelle kulkemista. Nämä suojamenetelmät soveltuvat
etenkin sellaisiin paikkoihin, joissa laitteen toiminta-alueelle
joudutaan kulkemaan usein.
”Robottien turvalaitteilla on oma logiikkansa, mutta suojaukset
eivät välttämättä toimi kaikissa tilanteissa. Aivan kaikkeen
ei osata varautua. Usein tapaturma on monen tekijän
summa”, Tolvanen varoittaa.
Nimenomaan erikoistilanteissa työpaikoilla tarvitaan
vakaata harkintaa ja maalaisjärkeä.
”Joskus aitoja ja muita suojauksia puretaan tuotantolinjoilta
omin päin, koska niiden katsotaan häiritsevän tai hidastavan
työntekoa”, ihmettelee Tolvanen.
Markkinoille on tullut joitakin kevyitä robottimalleja, jotka
ovat ihmisille melko turvallisia. Myös konenäön ja tekoälyn
kehittyminen parantaa vähitellen robottien turvallisuutta.
Järki käteen konepajoilla
Tolvanen korostaa, että suurin osa konepajatapaturmista ei
johdu roboteista tai muistakaan koneista.
Monesti konepajojen tapaturmia voitaisiin ehkäistä noudattamalla
työpaikalla parempaa siisteyttä ja järjestystä.
”Yleisimmät tapaturmat teollisuudessa liittyvät itse asiassa liukastumisiin
ja kaatumisiin. Myös erilaiset käsitapaturmat ovat
tavallisia”, Tolvanen luettelee.
Teollisuuden työntekijöiden käsien suojaksi on kehitetty muun
muassa viiltosuojahansikkaita. Niitä ei kuitenkaan aina käytetä –
eikä aivan kaikissa tilanteissa pitäisikään käyttää.
”Suojahansikkaiden käyttöä pitäisi harkita tilanteen mukaan.
Käsineillä on ehkä hyvä tarttua työkaluihin, mutta toisaalta porakoneet
tai sorvit voivat myös tarttua kitkapintaisiin käsineisiin. Silloin
työntekijän sormet voivat olla vaarassa. Nahkahansikas voi
joissakin tilanteissa olla turvallisempi valinta”, Tolvanen pohtii.
”Suojaimien oikea käyttö konepajoilla on tärkeää. Lisäksi valmistuslinjalla
oleviin robotteihin on osattava suhtautua oikein. Niihin
pitää perehtyä ja tehdä riskinarviointeja.”
Tolvanen muistuttaa, että robottien valmistaja ei välttämättä
tiedä, millaisissa olosuhteissa koneita työpajoilla käytetään. Riskinarvioinnissa
on pohdittava eri vaaratilanteita ennakolta ja tunnistettava
sellaisetkin riskit, joita käyttöohjeissa ei ole osattu ottaa
huomioon.
”Turvallisuus paranee, kun työhön valitaan oikeanlaiset
koneet ja välineet ja sitten käytetään niitä oikein. Ylipäätään tekniikkaan
ei pidä luottaa liikaa”, Tolvanen muistuttaa
Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Pixabay
