Metalliteollisuuden tuotteita pintakäsitellään maalaamalla lähinnä kahdesta syystä, korroosiosuojan saamiseksi sekä ulkonäkösyistä. Menetelminä käytetään perinteistä märkämaalausta ja jauhemaalausta. Maalatuissa tuotteissa maalipinnan ulkonäön merkitys kasvaa koko ajan. Maalien ympäristöystävällisyys ja sen tuomat vaatimukset ovat myös kasvaneet, samoin maalauksen elinkaariajattelu.
Märkämaaleja myydään korroosionestomaalaukseen valtakunnallisesti
huomattavasti enemmän kuin jauhemaaleja. Yhä
enemmän ja enemmän varsinaisen korroosionestomaalauksen
lisäksi metallituoteteollisuudessa korostuvat ulkonäölliset ratkaisut,
mikä suosii jauhemaalausta.
Jauhemaalaus lisääntyykin nopeasti, koska sillä on monia
etuja, kuten ympäristöystävällisyys, maalipinnan tasalaatuisuus,
nopeat läpimenoajat ja pieni maalin hukkaprosentti märkämaalaukseen
verrattuna.
Viime kädessä on myös niin, että raha ratkaisee, ja jauhemaalaus
on kustannustehokas ratkaisu moneen tarpeeseen.
Jauhemaalauksen maalaushinta neliötä kohti on usein huomattavasti
alhaisempi kuin märkämaaleilla.
KUVA: SUOMEN LEVY OY
Ympäristöystävällisyys edellä
Ympäristömääräysten kiristyminenkin suosii jauhemaaleja,
koska niistä ei tule haihtuvia orgaanisia yhdisteitä eli VOCpäästöjä.
Sen lisäksi jauhemaalauksessa ohiruiskutettu jauhemaali pystytään kierrättämään, eli päästään 90–95 prosentin
maalinkäyttösuhteeseen, joten maalijätettä ei juurikaan synny
toisin kuin märkämaalauksessa.
”Jauhemaalit ovat
kehittyneet paljon
ja eri vaihtoehtoja on todella
paljon tarjolla.
Märkämaaleissakin pyritään kohti liuotteettomia ja vesipohjaisia
maaleja, joissa on aiempaa pienemmät haihtuvien
orgaanisten yhdisteiden eli VOC-kaasujen päästöt.
”Metalliteollisuuden käyttöön soveltuvia märkämaaleja on
saatavilla liuotinohenteisista vesiohenteisiin, jolloin maalauksen
VOC-päästötkin vaihtelevat runsaista lähes nollaan. Jauhemaaleilla
se kuitenkin on nolla koko ajan”, Teknos Oy:n myyntipäällikkö
Harry Kouri toteaa. Teknos on globaalisti toimiva
suomalainen maalinvalmistaja.
KUVA: SUOMEN LEVY OY
Jauhemaalauksen käyttöalue laajentunut
”Jauhemaalaus lisääntyy koko ajan myös siksi, että jauhemaaleilla
on jo kokemuksen kautta tunnistettuja maalausjärjestelmiä
erilaisiin rasitusluokkiin. Maalauksen korroosiokestävyyden
parantamiseksi on ryhdytty rakentamaan parempia monikerrosjauhemaalausjärjestelmiä
sekä jauhemaaleista paremmin
korroosiorasitusta sekä sääoloja kestäviä maaleja”, Kouri
sanoo.
Jauhemaalauksen kokenut edelläkävijä, Suomenselän
Jauhemaalaus
Oy:n toimitusjohtaja Jouni Neste korostaa
myös jauhemaalauksen kehitystä. Suomenselän Jauhemaalaus
on tehnyt jauhemaalausta jo vuodesta 1988 lähtien.
”Jauhemaalit ovat kehittyneet paljon ja eri vaihtoehtoja on
todella paljon tarjolla. Enää emme oikeastaan törmää ollenkaan
siihen, että jauheella ei voisi maalata jotakin. Lähestulkoon
aina löytyy olemassa oleva rinnakkaisspesifikaatio, jolla
voidaan korvata aiempi märkämaalaus”, Neste toteaa.
Tuotannon läpimenoaika on tärkeä kustannustekijä, ja jauhemaalaus
on hyvin nopea prosessi.
”Kun kappale laitetaan jauhemaalauslinjalle, sen voi
nostaa pois kolmen tunnin päästä. Kun se on jäähtynyt, se
on saavuttanut maksimilujuutensa ja on lähetysvalmis. Jauhemaalilla
saadaan ohuemmalla kalvolla sama kestävyys
kuin märkämaalilla. Automaatissa voi olla samaan aikaan
käytössä esimerkiksi12 maaliruiskua. Maalattava kappale
menee 3D-mallintavan kennoston läpi ja suihkut liikkuvat sen
mukaan”, Neste kuvailee.
Jauhemaalaus sopii myös isoille kappaleille. Suomenselän
Jauhemaalauksella on kolme eri jauhemaalauslinjaa käytössä:
automaattimaalauslinja, isojen kappaleitten panostustyyppinen
linja sekä painavien kappaleiden panostuslinja.
”Elinkaariajattelun
lisääntyminen
on vahva trendi
maalausalalla.
”Aluksi maalasimme 20–30 kilon kappaleita ja nyt maalaamme
aina neljään tuhanteen kiloon saakka. Olemme tehneet
paljon erikoisspesifikaatioita myös offshore-hankkeisiin
meneville tuotteille veden alle ja päälle. Pinnoitamme jauhemaalauksella
myös hyvin erikoisia tuotteita, kuten alumiinivaluja”,
Neste kertoo.
Elinkaariajattelu lisääntynyt
Elinkaariajattelun lisääntyminen on vahva trendi maalausalalla.
Asiakkaat hakevat laadukkaita ja kestäviä pintoja.
”Olen ollut kauan alalla, ja ennen maalaus oli vähän sellainen
välttämätön paha asiakkaille. Se oli viimeinen vaihe
prosessissa ja kaikilla tehtailla oli jonkinlainen oma maalaamo.
Nykyisin maalaamot ovat laatujärjestelmissä ja sertifikaateissa,
koska asiakkaat edellyttävät sitä. Kaikki isot yritykset
Suomessa vaativat niitä. Meilläkin on ollut jo vuosia laatuja
ympäristöjärjestelmät”, Neste kertoo.
Kourin mukaan maalaamista halutaan nykyään tehdä
aiempaa suunnitelmallisemmin. Tuotteet menevät johonkin
käyttöympäristöön ja niille asetetaan pidempi käyttöikäodotus,
osittain siksi, että pinnoitevaurioiden huoltomaalauskustannukset
ovat kalliita.
”Monissa yrityksissä rakennesuunnittelu ja koko maalausjärjestelmän
suunnittelu lähtevät nykyisin siitä, että saataisiin
pidennettyä sitä ensimmäistä huoltomaalauksen ajankohtaa ja
lopullista käyttöikäodotusta”, Kouri kertoo.
Hän peräänkuuluttaa tuotannon tehokkuuden parantamisen
ja maalauksen hallinnan kehittämisen tarvetta. Tuotannon
tehokkuus paranee, kun samalle päivälle saadaan enemmän
kappaleita maalattua samalla maalimäärällä.
”Tällöin puhutaan myös ripustustekniikasta, maalauksen
hallinnasta ja ammattitaidosta myös tuotannon ohjauksessa
maalauslinjalla. Tällä puolellakin on yrityksiä, jotka konsultoivat
maalausprosessin tehostamista, johon liittyy kappaleiden
ripustaminen ja tarkka asemointi sekä apu varsinaisen maalaustyön
tehostamiseen ja tuottavuuden nostamiseen”, sanoo
Kouri.
Käsitoimisella jauhemaalauspistoolilla suoritettavaa jauhemaalausta
ulkosijoitukseen meneville verhoilulevyille.
KUVA: TEKNOS OY
Koulutusta tarvittaisiin enemmän
Nesteen mukaan jauhemaalausalan koulutus on varsin heikoissa
kantimissa Suomessa.
”Ainakaan täällä Pirkanmaan seudulla ei ole julkista koulutusta,
jossa opetettaisiin tehokkaasti jauhemaalausprosessia
oppilaitoksessa. Koulutus on laite- ja maalintoimittajien
varassa. Pari vuotta sitten oli tilanne vielä niin heikko, että
ainoa opetuskirjallisuuskin tuli suomalaiselta maalintoimittajalta.
Mekin koulutamme jauhemaalarit itse. Meillä on juuri
alkamassa taas oma koulutus. Tässä olisi mielestäni markkinarako
tarjolla koulutustarjoajalle”, Neste vinkkaa.
Kouri toteaa, että Suomessa on kyllä teollisen pintakäsittelyn
koulutusta, mutta ihan puhtaasti jauhemaalaukseen kohdistettua
koulutusta ei täällä ole muutamia yksittäisiä kurssituksia
lukuun ottamatta. Suurena ongelmana on se, että koulutettavia on työvoimapulan vuoksi vaikea löytää siinä määrin kuin kentällä
olisi tarpeita.
Robottimaalaus ja virtuaalitodellisuuden
hyödyntäminen lisääntyvät
Työvoimapula johtaa osaltaan siihen, että yritykset panostavat
yhä enemmän automatisaatioon ja robotiikkaan.
”Robottimaalaus on lisääntynyt ja tulee edelleen lisääntymään
tosi paljon teollisuudessa. Tärkeä tekijä sille on työvoimapulan
lisäksi se, että pidempien sarjojen lisääntyessä on
maalausta pystytty myös automatisoimaan ja ohjelmointi on
aiempaa helpompaa ja nopeampaa tehdä”, Kouri toteaa.
Virtuaalitodellisuuden hyväksikäyttö tekee myös tuloaan
alalle. Virtuaalitodellisuutta voidaan hyödyntää sekä robottien
ohjelmoimisessa että uusien osaajien koulutuksessa. Tämä helpottaa
ja nopeuttaa oppimista.
Teksti: Jari Peltoranta
