Kun Suomi tavoittelee kasvua investointien, viennin ja TKI-toiminnan kautta, keskustelu painottuu usein rahoitukseen, osaamiseen ja toimintaympäristöön. Vähemmälle huomiolle jää standardointi, joka määrittää käytännössä markkinoiden yhteentoimivuuden ja teknologioiden käyttöönoton ehdot. METSTAn toimitusjohtajaPäivi Brunou muistuttaa, että standardointi on keskeinen mutta usein näkymätön osa kasvun infrastruktuuria.
Investointiympäristö ja ennakoitavuus
Investointien näkökulmasta painotus kohdistuu tyypillisesti verotukseen, lupaprosesseihin ja energiaan. Kokonaisuus on kuitenkin laajempi.
”Yritysten näkökulmasta investointiympäristöön kuuluu kuitenkin myös se, kuinka ennakoitavat ja yhteensopivat markkinat ovat. Tässä standardoinnilla on oma roolinsa.”
Standardit luovat yhteisiä pelisääntöjä, jotka vähentävät epävarmuutta ja tukevat uusien ratkaisujen käyttöönottoa sekä markkinoiden toimivuutta.
Viennin kilpailukyky ja vaikuttaminen sääntöihin
Viennissä ratkaisevaa on tuotteiden ja palveluiden lisäksi niiden yhteensopivuus kansainvälisiin vaatimuksiin.
”Tässäkin standardointi on konkreettinen kilpailukykytekijä. Standardit vaikuttavat siihen, millaisia teknisiä vaatimuksia markkinoilla syntyy, miten yhteentoimivuus toteutuu, millä tavoin turvallisuus, laatu ja suorituskyky todennetaan sekä millaisia ratkaisuja ylipäätään pidetään käyttökelpoisina”, Brunou toteaa.
”Kun suomalaiset yritykset osallistuvat standardointiin aktiivisesti, ne eivät ainoastaan seuraa markkinoita vaan myös muovaavat niitä.”
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten kaupallistamisessa standardointi toimii keskeisenä sillanrakentajana.
”Standardointi ei ole vain teknologian loppuvaiheen tekninen lisä. Se on osa sitä siltaa, jonka kautta tutkimus muuttuu ratkaisuksi, ratkaisu markkinaksi ja markkina vienniksi. Jos Suomi haluaa enemmän vaikuttavuutta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan panostuksilleen, myös standardointiin kytkeytyvä työ on nähtävä osana tätä kokonaisuutta.”
Osaaminen ja teollinen kyvykkyys
Osaamisen merkitys laajenee teknisestä suorittamisesta strategiseen markkinoiden ymmärtämiseen.
”Standardointiosaaminen ei ole vain kapea erityisalue, vaan yhä useammin osa strategista teollista kyvykkyyttä. Se liittyy siihen, miten hyvin yritykset tunnistavat muutoksia toimintaympäristössä ja vaikuttavat teknologioiden käyttöönoton ehtoihin”, Brunou muistuttaa.
”Standardoinnin perustaidot pitäisi nähdä nykyistä luontevampana osana korkeakoulutusta.”
Standardointi kytkeytyy käytännössä kaikkiin kasvun, viennin ja investointien tavoitteisiin, vaikka se jää usein keskustelussa taustalle.
”Kyse on siitä, miten uudet teknologiat pääsevät markkinoille, miten investointiympäristö koetaan ennakoitavaksi ja miten innovaatiot muuttuvat skaalautuviksi ratkaisuiksi. Kyse on myös siitä, miten vahva asema suomalaisilla yrityksillä on kansainvälisissä arvoketjuissa”, Brunou korostaa.
”Standardointi ei ole tästä keskustelusta erillinen teema. Se on yksi niistä käytännön tavoista, joilla nämä tavoitteet tehdään todeksi”, Brunou summaa.
Lähde: Metsta
