Metalliyritysten sisäilmaongelmat ovat hämmästyttävän tavallisia, jopa suuremmissakin yrityksissä. Monesti ei ymmärretä sisäilman merkitystä työntekijöiden terveydelle ja työteholle sekä työviihtyvyydelle. Sisäilma on myös osa yrityksen pitovoimaa ja rekrytointivoimaa, eli se vaikuttaa työntekijöiden saatavuuteen ja pysyvyyteen yrityksessä.
Metalliteollisuuden prosesseissa muodostuu epäpuhtauksia, kuten runsasta tai räjähtävää pölyä sekä erilaisia molekyylitason epäpuhtauksia, jotka aiheuttavat hajuja ja korroosiota sekä voivat olla myrkyllisiä työntekijöille ja ympäristölle.
Työprosesseissa syntyvät PM1-hiukkasluokan eli alle yhden mikrometrin pöly- ja palamishiukkaset pääsevät hengittäessä syvälle keuhkoihin ja sieltä suurelta osin verenkiertoon, jossa ne vaurioittavat verisuonia, kulkeutuvat sydän- ja verenkiertojärjestelmän kudoksiin ja voivat levitä myös muihin elimiin. Pahimmillaan nämä hiukkaset aiheuttavat syöpää.
”Eri epäpuhtauksille tarvitaan omat ilmansuodatusratkaisut.
Yleisilmanvaihto ei riitä
”Yleisilmanvaihtoa ei ole tarkoitettu suurten pölykuormien hallintaan. Siksi ilmanlaatu metalliteollisuuden pajoissa on enimmäkseen surkeaa, kun sitä yritetään hoitaa pelkällä yleisilmanvaihdolla”, Markkinointipäällikkö Matti Leppänen Camfil Oy:stä toteaa. Camfil on teollisuuskäyttöön tarkoitettujen pölyn- ja savukaasujen hallintajärjestelmien asiantuntija.
Hitsauksessa syntyvä käry on pölyä, josta osa on näkyvää ja osa näkymätöntä. Näkyvä pöly tuottaa enemmän ongelmia poistoilmanvaihdossa, koska se tukkii tavalliseen ilmanvaihtoon tarkoitetut suodattimet.
Leppäsen mukaan ongelman ytimenä on aika usein tietämättömyys ja ilmanvaihdon suunnitteluvirhe. LVI-suunnittelija ei aina ota huomioon kuormitusta, joka tulee hallissa tapahtuvasta toiminnasta. Hallin omistaja joutuu sitten maksamaan virheestä syntyvät muutoskustannukset jälkeenpäin, kun ongelma havaitaan ja korjataan.
”Tätä tapahtuu uusissakin rakennuksissa edelleen”, Leppänen toteaa.
”Ilman kierrätys vaatii oman HEPA-tasoisen järjestelmänsä.
Mittaustekniikka käyttöön
”Sisäilman laadun tutkimiseen pitäisi käyttää enemmän mittaustekniikkaa jatkuvan mittauksen periaatteella. Tämä on aika olennainen asia. Näin saataisiin näkyviin todelliset päivä- ja viikkokuormitukset sekä dataa talteen laitteiden vaikutuksesta ilmanlaatuun”, Leppänen sanoo.
Eri epäpuhtauksille tarvitaan omat ilmansuodatusratkaisut, jotka toimivat luotettavasti ja pitkään vaativissakin olosuhteissa.
”Ensin tarvitaan yleisilmanvaihto huolehtimaan riittävästä ilmanvaihdosta, ja sen lisäksi ilman kierrätys vaatii pölyn- ja kärynhallinnalle oman HEPA-tasoisen järjestelmänsä. Aina ei ole mahdollista saada esimerkiksi hitsauspölyä napattua pois kohdepoistoulokkeilla. Silloin voidaan tehdä kierrättäviä järjestelmiä, jotka puhdistavat pölyä pois koko hallitilasta”.
”Monesti ei ymmärretä sisäilman merkitystä terveydelle.
Puhdas sisäilma helpottaa työvoiman saatavuutta
Huono sisäilma tulee vastaan myös työvoiman saatavuusongelmana.
”Vanhemmat työntekijät sietävät huonoja olosuhteita vielä äijämeiningillä, mutta nuori polvi ei tule töihin huonoihin sisäilmaoloihin. Puhutaan myös työvoiman pitovoimasta eli siitä, miten hyvät työntekijät saadaan pidettyä yrityksen palveluksessa. Terveystietoisuus on lisääntynyt koko ajan ja vaatimukset sen mukana”, Leppänen toteaa.
Koulutuksen puolella ongelma näkyy Leppäsen mukaan siinä, että ilmanpuhdistuslaitteet on hankittu kouluihin, mutta opiskelijoille ei varsinaisesti kerrota, miksi ilmanpuhdistuslaitteet ovat siellä, ja mikä niiden merkitys on työolojen kannalta.
”Opiskelijat eivät saa tätä tietoa, eivätkä vie sitä mukanaan työpaikoille. Eli tässä on myös koulutusongelma tältä osin”, Leppänen toteaa.
Teksti: Jari Peltoranta
Kuvat: Camfil Oy
