”Olen päässyt astumaan standardoinnin maailmaan äärimmäisen mielenkiintoisella ja merkittävällä hetkellä”, Sami Kangasharju sanoo. Ennen siirtymistään standardoinnin keskusjärjestön johtoon maaliskuun alussa Kangasharju toimi toimitusjohtajana Mitta Group Oy:ssä ja FCG International Oy:ssä.
Standardoinnista on tullut osa geopolitiikkaa
Suomessa laaditaan parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriön johdolla kansallista standardointistrategiaa Suomen kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseksi, ja EU-komissio arvioi ja uudistaa eurooppalaisesta standardoinnista annettua asetusta Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Globaalilla tasolla standardointi on noussut keskeiseen asemaan niin kauppa-, ulko- kuin turvallisuuspolitiikankin areenoilla.
”Suomi on saamassa ensimmäisen oman standardointistrategiansa, se on valtavan hieno asia. Mutta muuten ymmärrys etenkin strategisen standardoinnin merkityksestä on Suomessa vielä melko vähäistä, ja tässä olemme jääneet jälkeen monista muista maista, esimerkiksi pohjoismaisista naapureistamme”, Kangasharju toteaa. ”Pidämme suomalaisen elinkeinoelämän kanssa tärkeänä sitä, että standardoinnin laajentunut rooli ymmärretään paremmin ja että suomalaisten edellytyksistä osallistua ja vaikuttaa standardointiin pidetään huolta”, hän jatkaa.
Suomi on muita maita jäljessä
Suomea verrataan monissa asioissa Ruotsiin ja Tanskaan. Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisi helmikuussa selvitysraportin, joka esittää kasvutoimia, joilla Ruotsi ja Tanska ovat vauhdittaneet yritystensä uudistumista ja talouden menestystä. Standardointia selvityksessä ei mainita, mutta raportin otsikossa olevaan kysymykseen ”Mitä Ruotsissa ja Tanskassa tehdään paremmin?” voisi hyvin vastata, että siellä ollaan aktiivisempia standardoinnissa.
”Ruotsi on hyödyntänyt standardointia strategisesti kilpailukykynsä vahvistamiseksi jo vuosia. Sillä on jo vuodesta 2015 ollut kansallinen standardointistrategia, joka on vahvasti tukenut maan kilpailukykyä edistäviä toimenpiteitä. Ruotsin vaikuttavuudesta globaalissa standardoinnissa kertoo se, että sillä on sihteeristövastuullaan 25 standardointiorganisaatio ISOn komiteaa. Suomella on vain kaksi.”
Yhteistyö NATO-standardoinnin kanssa vahvistaa kokonaisturvallisuutta
Elämme tällä hetkellä nopeasti vaihtelevia ja epävarmoja aikoja niin talouden, turvallisuuden kuin teknologisten muutostenkin näkökulmasta. Mitä annettavaa standardoinnilla on tähän hetkeen?
”Hyvinkin paljon annettavaa. Jotta suomalaiset yritykset saadaan menestymään ja Suomen talous nousuun, on tärkeää, että suomalaiset ovat mukana, kun meille merkittävien alojen standardeja laaditaan. Puhutaan esimerkiksi teknologiasta: se, kenen teknologiasta tulee standardi, näyttää suuntaa koko toimialan kehitykselle. Tämä tuo paitsi taloudellista kestävyyttä ja geopoliittista vaikutusvaltaa myös kansallista turvallisuutta.”
”Turvallisuudesta puheen ollen, tapasimme pari viikkoa sitten yhdessä sähköalan standardoinnista vastaavan SESKOn kanssa puolustusvoimien edustajan, jonka johdolla pääsimme perehtymään NATO-standardeihin ja niiden laadintaprosesseihin”, Kangasharju kertoo innostuneena. ”Standardit ovat NATOn toiminnan ydintä, suorituskyky ja yhteensopivuus perustuvat niihin. Voimme ottaa paljon mallia ja oppia toinen toisiltamme. Yhteistyötä tiivistämällä vahvistamme suomalaisten standardoinnin vaikuttavuutta ja Suomen kokonaisturvallisuutta.”
Suomen etu on suomalaisten yritysten etu
Helsingin Sanomat julkaisi vastikään EK:n toimitusjohtajana aloittaneen Minna Helteen haastattelun. Siinä hän mainitsee inspiroituneensa Risto Siilasmaan ajatuksesta, että yrityslobbareiden pitäisi ajaa myös maan kokonaisetua eikä vain yrittäjien etua, sillä jos maalla menee hyvin, menee myös yrittäjillä hyvin.
”Tätä samaa ajatusta kannatamme täällä SFS:ssä”, Kangasharju sanoo painokkaasti. “Tekeillä olevaan kansalliseen standardointistrategiaankin olemme yhdessä kahden muun kansallisen standardointiorganisaation, SESKOn ja Traficomin, kanssa esittäneet sellaisia toimenpiteitä, joilla vahvistetaan nimenomaan koko maan kilpailukykyä ja menestystä. Näin myös yrityksemme voivat menestyä.”
”Yhteinen suunta ja yhteiset pelisäännöt ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan, niillä rakennetaan vahvaa yhteiskuntaa. On todella merkityksellistä tehdä tätä työtä yhdessä elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kanssa Suomen ja suomalaisten hyväksi.”
Lähde: SFS Suomen Standardit ry


















