Metalli- ja konepajateollisuuden media

SFS:n tuore toimitusjohtaja: Suomen on noustava suunnannäyttäjäksi

Standardoinnin kansallisen keskusjärjestön SFS Suomen Standardien toimitusjohtaja Sami Kangasharju korostaa, että standardointi ei ole vain tekninen prosessi tai työkalu vaan keskeinen poliittisen vaikuttamisen väline. Suomen on otettava aktiivisempi ja strategisempi rooli standardoinnissa.
SFS:n toimitusjohtaja Sami Kangasharju. Kuva: SFS Suomen Standardit ry

”Olen päässyt astumaan standardoinnin maailmaan äärimmäisen mielenkiintoisella ja merkittävällä hetkellä”, Sami Kangasharju sanoo. Ennen siirtymistään standardoinnin keskusjärjestön johtoon maaliskuun alussa Kangasharju toimi toimitusjohtajana Mitta Group Oy:ssä ja FCG International Oy:ssä.

Standardoinnista on tullut osa geopolitiikkaa

Suomessa laaditaan parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriön johdolla kansallista standardointistrategiaa Suomen kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseksi, ja EU-komissio arvioi ja uudistaa eurooppalaisesta standardoinnista annettua asetusta Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Globaalilla tasolla standardointi on noussut keskeiseen asemaan niin kauppa-, ulko- kuin turvallisuuspolitiikankin areenoilla.

”Suomi on saamassa ensimmäisen oman standardointistrategiansa, se on valtavan hieno asia. Mutta muuten ymmärrys etenkin strategisen standardoinnin merkityksestä on Suomessa vielä melko vähäistä, ja tässä olemme jääneet jälkeen monista muista maista, esimerkiksi pohjoismaisista naapureistamme”, Kangasharju toteaa. ”Pidämme suomalaisen elinkeinoelämän kanssa tärkeänä sitä, että standardoinnin laajentunut rooli ymmärretään paremmin ja että suomalaisten edellytyksistä osallistua ja vaikuttaa standardointiin pidetään huolta”, hän jatkaa.

Suomi on muita maita jäljessä

Suomea verrataan monissa asioissa Ruotsiin ja Tanskaan. Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisi helmikuussa selvitysraportin, joka esittää kasvutoimia, joilla Ruotsi ja Tanska ovat vauhdittaneet yritystensä uudistumista ja talouden menestystä. Standardointia selvityksessä ei mainita, mutta raportin otsikossa olevaan kysymykseen ”Mitä Ruotsissa ja Tanskassa tehdään paremmin?” voisi hyvin vastata, että siellä ollaan aktiivisempia standardoinnissa.

”Ruotsi on hyödyntänyt standardointia strategisesti kilpailukykynsä vahvistamiseksi jo vuosia. Sillä on jo vuodesta 2015 ollut kansallinen standardointistrategia, joka on vahvasti tukenut maan kilpailukykyä edistäviä toimenpiteitä. Ruotsin vaikuttavuudesta globaalissa standardoinnissa kertoo se, että sillä on sihteeristövastuullaan 25 standardointiorganisaatio ISOn komiteaa. Suomella on vain kaksi.”

Yhteistyö NATO-standardoinnin kanssa vahvistaa kokonaisturvallisuutta

Elämme tällä hetkellä nopeasti vaihtelevia ja epävarmoja aikoja niin talouden, turvallisuuden kuin teknologisten muutostenkin näkökulmasta. Mitä annettavaa standardoinnilla on tähän hetkeen?

”Hyvinkin paljon annettavaa. Jotta suomalaiset yritykset saadaan menestymään ja Suomen talous nousuun, on tärkeää, että suomalaiset ovat mukana, kun meille merkittävien alojen standardeja laaditaan. Puhutaan esimerkiksi teknologiasta: se, kenen teknologiasta tulee standardi, näyttää suuntaa koko toimialan kehitykselle. Tämä tuo paitsi taloudellista kestävyyttä ja geopoliittista vaikutusvaltaa myös kansallista turvallisuutta.”

”Turvallisuudesta puheen ollen, tapasimme pari viikkoa sitten yhdessä sähköalan standardoinnista vastaavan SESKOn kanssa puolustusvoimien edustajan, jonka johdolla pääsimme perehtymään NATO-standardeihin ja niiden laadintaprosesseihin”, Kangasharju kertoo innostuneena. ”Standardit ovat NATOn toiminnan ydintä, suorituskyky ja yhteensopivuus perustuvat niihin. Voimme ottaa paljon mallia ja oppia toinen toisiltamme. Yhteistyötä tiivistämällä vahvistamme suomalaisten standardoinnin vaikuttavuutta ja Suomen kokonaisturvallisuutta.”

Suomen etu on suomalaisten yritysten etu

Helsingin Sanomat julkaisi vastikään EK:n toimitusjohtajana aloittaneen Minna Helteen haastattelun. Siinä hän mainitsee inspiroituneensa Risto Siilasmaan ajatuksesta, että yrityslobbareiden pitäisi ajaa myös maan kokonaisetua eikä vain yrittäjien etua, sillä jos maalla menee hyvin, menee myös yrittäjillä hyvin.

”Tätä samaa ajatusta kannatamme täällä SFS:ssä”, Kangasharju sanoo painokkaasti. “Tekeillä olevaan kansalliseen standardointistrategiaankin olemme yhdessä kahden muun kansallisen standardointiorganisaation, SESKOn ja Traficomin, kanssa esittäneet sellaisia toimenpiteitä, joilla vahvistetaan nimenomaan koko maan kilpailukykyä ja menestystä. Näin myös yrityksemme voivat menestyä.”

”Yhteinen suunta ja yhteiset pelisäännöt ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan, niillä rakennetaan vahvaa yhteiskuntaa. On todella merkityksellistä tehdä tätä työtä yhdessä elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kanssa Suomen ja suomalaisten hyväksi.”

Lähde: SFS Suomen Standardit ry

Jaa tämä artikkeli: 

Turvallisuus

Tele-Exxi on tuotemerkinnän uranuurtaja

30-vuotias Tele-Exxi on teollisuuden erikoistarra- ja tulostusratkaisujen ammattilainen Suomalainen perheyritys Tele-Exxi Oy Ab on toimittanut erikoistarra- ja tulostusratkaisuja teollisuuden tarpeisiin jo

Hitsauksen trendit

Suomessa on huippukonepajoja, joissa pidetään huolta hitsauskalustosta kaikilla tasoilla ja laitteistojen investointiohjelmat on määritelty aikataulullisesti. Meiltä löytyy myös yritysten toinen ääripää,

Onko meillä turvaharha?

Harvoin turvavälineistä tingitään ja opasteita on, mutta riskitilanteita silti tulee vastaan koko ajan. Johto ja tekijät tuudittautuvat helposti turvaharhaan, kun ei

Turvallisuutta konepajoille

– uudella tekniikalla ja oikealla asenteella Työtapaturmien riskit konepajoilla ja muussakin teollisuudessa ovat lisääntyneet. Vuosittaisia tapaturmia on muutaman viime vuoden aikana

Automatiikasta on apua savun- ja pölynpoistossa

Konepajoilla tarvitaan toimivia, tehokkaita ja hyvin suunniteltuja ilmanvaihtojärjestelmiä, joilla saadaan esimerkiksi hitsaushöyryt, liuotinhuurut, savukaasut ja pölyhiukkaset poistettua työntekijöiden hengitysvyöhykkeeltä. Oikeaa poistoilmaratkaisua

Teollisuusautomaatio vaikuttaa työturvallisuuteen

Viime vuosina monien konepajojen valmistuslinjoille on hankittu yhä enemmän robotteja ja muuta teollisuusautomaatiota. Tyypillisesti robotteja käytetään erilaisiin kappaleiden käsittelytehtäviin. Robotteja voidaan

Hyvää teollisuusvalaistusta kokonaistoimituksilla

Teollisuuden valaistusremonttiprojektit kannattaa suunnitella ammattimaisesti ja huolellisesti. Valaistuksen kokonaistoimitus on usein hyvä ratkaisu teollisuustiloissa. Hyvä valaistus parantaa työtehokkuutta, turvallisuutta ja työviihtyvyyttä.

Imupöytä sähköisellä korkeussäädöllä

UFH-E imupöydän keskiössä on hyvä työergonomia – pöytä on suunniteltu sekä seisoma- että istumatyöhön runsaalla polvitilalla. Sähköisellä korkeussäädöllä saadaan ideaalinen työskentelykorkeus.

Käsittele painavia levyjä ergonomisesti ja tehokkaasti

Schmalzin VacuMaster-alipainenostimet mahdollistavat tehokkaan ja ergonomisen työskentely-ympäristön painavien levyjen käsittelyyn. VacuMaster-alipainenostimet tunnetaan poikkeuksellisen helposta käytettävyydestä ja säädettävyydestä pikasäädöillä levykoon muuttuessa. VacuMaster

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prometalli 2/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.