Metalli- ja konepajateollisuuden media

Paineilman kustannustehokas käyttö – näkymätön mutta kallis resurssi

Kuva: Pvproductions / Freepik.com

Konepajateollisuudessa paineilma on kuin sähkö: välttämätöntä, mutta usein huomaamatonta. Sen avulla toimivat lukemattomat työkalut, koneet ja prosessit – mutta toisin kuin sähkö, paineilman tuotanto ja jakelu ovat yrityksen omalla vastuulla. Ja juuri siksi sen hallinta on sekä teknisesti että taloudellisesti kriittistä.

Mihin paineilmaa käytetään konepajoilla?

Paineilmaa hyödynnetään konepajoilla laajasti. Se toimii voimanlähteenä esimerkiksi porille, hiontakoneille ja momenttiavaimille. Se siirtää, avaa ja sulkee pneumatiikkasylintereitä tuotantolinjoilla ja automatisoiduissa kokoonpanoasemissa. Lisäksi paineilmaa käytetään puhdistukseen, jäähdytykseen ja kuivaukseen.

Monikäyttöisyytensä vuoksi paineilmaa tarvitaan lähes kaikilla osastoilla, mutta juuri tästä syystä sen käyttöä on myös vaikea hallita – ja vuodot sekä ylikulutus jäävät helposti huomaamatta.

Kuinka paljon paineilmajärjestelmän valvonta vaatii?

Paineilmajärjestelmän tehokas valvonta vaatii tarkkaa suunnittelua ja säännöllistä huoltoa. Yksi yleisimmistä virheistä on suhtautua järjestelmään ”asenna ja unohda” -asenteella. Paineilman tuotanto ja jakelu muodostavat kokonaisuuden, joka sisältää kompressorit, kuivaajat, suodattimet, säiliöt ja jakeluputkiston – ja jokaisessa näistä on riskinsä.

”Paineilmaa hyödynnetään konepajoilla laajasti.

Konepajoilla, joissa paineilma on kriittinen osa päivittäistä toimintaa, järjestelmän valvontaan kannattaa nimetä vastuuhenkilö tai ulkoistaa se erikoistuneelle palveluntarjoajalle. Automatisoidut valvontajärjestelmät, jotka mittaavat paineita, ilmavirtoja ja energiankulutusta reaaliajassa, ovat tehokas tapa seurata järjestelmän suorituskykyä ilman jatkuvaa manuaalista tarkkailua.


Kuva: Pvproductions / Freepik.com

Paineilman kustannukset – enemmän kuin arvaat

Paineilma on yksi kalleimmista tuotannollisista energiamuodoista. Arviolta 70–80 % kompressorin käyttämästä sähköenergiasta muuttuu hukkalämmöksi, ja vain murto-osa päätyy hyötykäyttöön. Tyypillisesti paineilman tuottaminen maksaa 1–2 senttiä per kuutiometri, mutta vuotava liitos tai yöllä turhaan käyvä kompressori voi nostaa kustannuksia dramaattisesti.

Lisäksi tulee ottaa huomioon huoltokustannukset, järjestelmän elinkaari ja mahdolliset tuotantokatkokset paineilman puutteessa. Nämä muodostavat yhdessä huomattavan piilokustannuksen, jota ei usein budjetoida näkyvästi.

Miten paineilman tuotannon voi optimoida?

Optimointi lähtee mittaamisesta. Ilman tarkkaa tietoa kulutuksesta ja järjestelmän tilasta ei voida tehdä oikeita päätöksiä. Ensimmäinen askel on energiakatselmus: kuinka paljon paineilmaa käytetään, missä sitä käytetään, ja kuinka tehokkaasti järjestelmä toimii.

”Paineilmajärjestelmän tehokas valvonta vaatii tarkkaa suunnittelua ja säännöllistä huoltoa.

Seuraavaksi kannattaa tarkistaa kompressorien käyttöasteet. Onko kaikki laitteet mitoitettu oikein? Käynnistyykö varakompressori tarpeettomasti? Kannattaako siirtyä kierroslukusäätöiseen kompressoriin?

Paineilman talteenotto, eli hukkalämmön hyödyntäminen esimerkiksi tilojen lämmityksessä, voi olla merkittävä energiansäästön keino. Myös paineilman käyttöpaineen laskeminen – vaikka vain puolella baarilla – tuo usein jopa 7 % säästön energiankulutukseen.


Kuva: Fanjianhua / Freepik.com

Mistä tiedät, että tuotanto on optimoitu ja vuodot hallinnassa?

Vuodot ovat paineilmajärjestelmän näkymätön vihollinen. Yksi 1 mm kokoinen vuotokohta voi aiheuttaa satojen eurojen vuotuisen energiakustannuksen – eikä niitä yleensä ole vain yhtä. Säännölliset vuototarkastukset paineilmakameroilla tai ultraäänilaitteilla ovat tehokas keino löytää ja paikallistaa ongelmat.

Optimoidun järjestelmän merkkejä ovat:

  • Tasainen ja riittävä paine koko tuotantotilassa.
  • Kompressoreiden tehokas käyttöaste ilman turhaa käyntiä.
  • Vähäinen määrä vuotokohtia ja niiden nopea korjaus.
  • Selkeä kulutusseuranta ja poikkeamiin reagointi.
  • Koulutetut käyttäjät, jotka ymmärtävät järjestelmän toimintaperiaatteet.

Kun paineilman tuotanto on kunnossa, myös tuotantoprosessit ovat varmempia ja häiriöherkkyys pienenee.

”Vuodot ovat paineilmajärjestelmän näkymätön vihollinen.

Älä aliarvioi näkymättömän energian vaikutusta

Paineilma ei näy sähkömittarissa eikä tunnu lämpönä koneen pinnalla, mutta sen kustannukset ovat todellisia – ja usein yllättävän suuria. Konepajan kilpailukyky ei muodostu vain tehokkaista koneista ja osaavasta työvoimasta, vaan myös näkymättömien resurssien hallinnasta. Paineilma on yksi niistä.

Kun paineilman tuotantoa ja käyttöä hallitaan systemaattisesti, tuloksena on säästöjä, toimintavarmuutta ja ympäristöystävällisempää tuotantoa. Kyse ei ole vain energiatehokkuudesta – vaan myös hyvästä liiketoiminnasta.

Teksti: Petri Charpentier

Jaa tämä artikkeli: 

Automaatio

Yaskawa tuo markkinoille uuden yhteistyörobotin

Maailman suurimpiin teollisuusrobottien valmistajiin kuuluva YASKAWA tuo Suomen markkinoille ihmisen kanssa työskentelevän yhteistyörobotin, MOTOMAN HC10:n. Kuusiakselinen robotti voidaan asentaa lattialle, seinään

Tarkka lastuamisnestesuihku tehostaa kierresorvausta

Ainutlaatuinen kierresorvausratkaisu terän ylä- ja alapuolisilla nestesuuttimilla Maaliskuun alusta markkinoille tulee Sandvik Coromantin CoroThread® 266 -kierresorvaustyökalu, jonka ylä- ja alapuoliset lastuamisnestesuuttimet

Wücon Compact digitalisoi tarvikekaapin

Würthin RFID-tekniikkaan perustuva, asiakkaiden tiloihin tai konttina toteutettava Wücon varastojärjestelmä on jo parin vuoden ajan näyttänyt suuntaa metalli- ja rakennusteollisuuden tarvikehuollon

Digitaalisesti operoitava maalaamo

Tuo uutta tekniikkaa pintakäsittelylinjoille Konepajoille asennetaan jo uuden sukupolven digitaalisesti operoitavia pintakäsittelylinjastoja. Niillä pyritään tehostamaan tuotantoa sekä lisäämään laitteistojen energiatehokkuutta ja

Digikonepaja ei synny hetkessä

Konepajojen kokonaisvaltainen siirtyminen digiaikaan edistyy hyvin – mutta muutoksen kannalta keskeisin asia ei ole teknologia. Joni Lehtonen Tieto Oyj:stä toteaa, että

Heidenhain TNC7: CNC-ohjauksen tulevaisuus

EMO 2021 ‑tapahtumassa HEIDENHAIN aloitti uuden TNC7-ohjauksen myötä uuden luvun koneistuksessa. Tämä ohjaus tukee käyttäjää suunnittelusta valmiiseen kappaleeseen, yksittäiskappaleista sarjatuotantoon ja

IoT vauhdittaa prosesseja

Kilpailu kovenee, laatuvaatimukset kiristyvät ja toimitusajat lyhenevät. Esineiden internet kuitenkin auttaa tekemään työt fiksummin. Ferrometal on ollut ensimmäisenä tuomassa teollisuusalalle uusia

Jauhemaalauksen suosio kasvaa pintakäsittelyssä

Metalliteollisuuden tuotteita pintakäsitellään maalaamalla kahdesta eri syystä: korroosiosuojan saamiseksi ja esteettisistä syistä. Menetelminä käytetään perinteistä märkämaalausta sekä jauhemaalausta. ”Märkämaalauksen osuus on

Hitsauksessa tarvitaan standardeja

Hitsausstandardit ovat laajin metalli- ja rakennusteollisuuden standardien osa-alue. Ne ovat horisontaalisia eli niitä voi soveltaa tuotteesta riippumatta. Tuotteiden laatua ei aina

Sertifioinnit avuksi valmistukseen ja markkinointiin

Sertifiointipalveluilla varmistetaan, että yrityksen tuotteet ovat määräysten mukaisia ja turvallisia. Myös erilaisten prosessien laatu voidaan osoittaa sertifioinneilla. Esimerkiksi metallialan valmistajilla saattaa

NDT-tarkastuksilla varmistetaan turvallisuus ja laatu

NDT-tarkastuksilla varmistetaan tuotantolaitoksen laitteistojen ja LVI-tekniikan toimivuus ja turvallisuus sekä valmistavan teollisuuden lopputuotteiden laadukkuus. Digitaaliset menetelmät ja dronekuvausmenetelmät nopeuttavat tarkastusta. Uusien