Metalli- ja konepajateollisuuden media

Paineilma on konepajan näkymätön energiankuluttaja

Paineilma on konepajoissa ja metalliteollisuudessa lähes kaikkien tuotantovaiheiden apuväline. Sen tuottaminen kuluttaa kuitenkin paljon sähköä, ja huonosti suunniteltu tai ylläpidetty järjestelmä maksaa vuodesta toiseen. Säästöt löytyvät, kun järjestelmää tarkastellaan kokonaisuutena: tuotannosta jakeluun ja käyttökohteisiin.
Kuva: Pixabay

Paineilmaa kutsutaan toisinaan teollisuuden neljänneksi energiaverkoksi sähkön, veden ja lämmön rinnalla. Käyttö on usein niin vakiintunutta, ettei kulutusta ja kustannuksia seurata tarkasti. Mutta pitäisikö? Kyse ei ole vain sähkölaskusta, vaan myös toimintavarmuudesta, laitteiden käyttöiästä ja kilpailukyvystä.

Tehokkuus syntyy koko järjestelmästä

Kompressorin lisäksi järjestelmään kuuluvat säiliöt, kuivaimet, suodattimet, paineensäätimet ja putkisto. Jokainen niistä vaikuttaa energiankulutukseen.

Lähtökohta on tuotannon todellinen tarve. Ylimitoitettu kompressori nostaa investointi- ja käyttökustannuksia, ja liian pieni aiheuttaa paineen vaihtelua ja tuotantohäiriöitä. Kulutus vaihtelee työvuorojen ja tuotantotilanteiden mukaan, joten sekin on huomioitava. Usean kompressorin järjestelmässä keskitetty ohjaus sovittaa koneiden käynnin kulutukseen, ja taajuusmuuttajaohjattu kompressori säätää tuotantoaan tarpeen mukaan. Oikein mitoitettu säiliö tasaa kulutushuippuja ja vähentää turhia käynnistyksiä.

Kuva: Pexels

Jos käyttökohteeseen ei saada riittävää painetta, koko järjestelmän painetta ei kannata nostaa automaattisesti. Paikallinen pullonkaula on usein halvempi korjata suoraan. Pidemmällä aikavälillä paineen lasku on yksi tehokkaimmista keinoista: nyrkkisääntönä yhden barin alennus pienentää kompressorin energiankulutusta noin 6–8 prosenttia.

Myös ilman kuivauksen ja suodatuksen tulee vastata käyttökohdetta. Kosteus ja epäpuhtaudet vahingoittavat laitteita ja heikentävät laatua, mutta tarpeettoman pitkälle viety käsittely lisää energiankulutusta.

Vuodot syövät jopa 30 prosenttia

Vuodot ovat yksi yleisimmistä energiahukan aiheuttajista. Niitä syntyy putkiliitoksiin, letkuihin, venttiileihin, pikaliittimiin ja työkaluihin, ja ne kuluttavat ilmaa myös silloin, kun tuotanto seisoo. Huonosti ylläpidetyissä järjestelmissä vuotojen osuus voi olla yllättävän suuri kompressorin tuotannosta.

Vuotojen paikannus on kehittynyt kuuntelusta mittaamiseen. Ultraäänilaitteet havaitsevat paineilman purkautumisen korkeataajuisen äänen, ja akustiset kamerat näyttävät vuotokohdat kuvassa, mikä helpottaa suurten tilojen ja vaikeasti saavutettavien putkistojen tarkastamista. Kartoitus ei silti riitä: havainnot pitää muuttaa korjauksiksi. Säännölliset kartoitukset, korjausten kirjaaminen ja uusintamittaukset pitävät järjestelmän kunnossa.

Etävalvonta auttaa edelleen. Paineesta, virtauksesta, lämpötiloista ja käyntiajoista kerätty tieto paljastaa muutokset, jotka voivat viitata vuotoon, tukkeutuneeseen suodattimeen tai laitevikaan. Kunnossapitoa voi silloin suunnitella todellisen käyttötiedon perusteella eikä vasta vian ilmetessä.

Laskuesimerkki: mitä yksi pieni vuoto voi maksaa?

Oletetaan, että paineilmajärjestelmän liittimessä on halkaisijaltaan noin 3 millimetrin vuoto ja järjestelmän käyttöpaine on 7 baria. Tällaisesta aukosta voi purkautua ilmaan noin 7 litraa sekunnissa.

– Vuotoilma: 7 l/s ≈ 25 m³/h

– Ilman tuotannon ominaisenergiankulutus: noin 0,11 kWh/m³

– Vuoto kuluttaa sähköä: 25 m³/h × 0,11 kWh/m³ ≈ 2,8 kW

– Käyntiaika: 8 000 h vuodessa

– Vuotuinen energianhukka: 2,8 kW × 8 000 h ≈ 22 000 kWh

– Sähkön hinnalla 10 snt/kWh: noin 2 200 euroa vuodessa

Yksi halkaisijaltaan vain muutaman millimetrin vuoto voi siis aiheuttaa yli 2 000 euron vuotuiset sähkökustannukset. Jos tuotantolaitoksessa on kymmenen vastaavaa vuotoa, laskennallinen kustannus nousee jo noin 22 000 euroon vuodessa.

Laskelma on suuntaa-antava. Se perustuu oletukseen pyöreästä, ilmakehään purkautuvasta 3 mm:n aukosta, 7 barin ylipaineesta ja 0,11 kWh/m³:n ominaisenergiankulutuksesta.
Todellinen vuoto ja kustannus riippuvat muun muassa vuotokohdan rakenteesta, kompressorin hyötysuhteesta, ohjaustavasta ja järjestelmän käyttöajasta.

Käytä paineilmaa siellä, missä siitä on oikeasti hyötyä

Konepajassa paineilma pyörittää pneumaattisia työkaluja ja sylintereitä, ohjaa robottien tarttujia, kiinnittää kappaleita työstökoneissa, poistaa lastuja ja puhdistaa. Pintakäsittelyssä ilman laadulla ja paineen tasaisuudella on vaikutusta lopputulokseen.

Kaikki käyttö ei silti ole perusteltua. Jatkuva paineilmapuhallus kappaleiden puhdistuksessa tai jäähdytyksessä on usein energiatehoton ratkaisu, ja sähköinen puhallin tai mekaaninen puhdistus voi tulla kokonaisuudessaan edullisemmaksi. Jokainen käyttökohde kannattaa arvioida erikseen: missä paineilman ominaisuuksia todella tarvitaan ja missä se on jäänyt käyttöön tottumuksesta.

Ensin nykyinen järjestelmä, sitten uudet investoinnit

Parannus ei tarkoita automaattisesti uutta kompressoria. Ensimmäiset säästöt löytyvät yleensä nykyisestä järjestelmästä: vuotojen korjaamisesta, paineen alentamisesta, suodattimien huollosta ja ohjauksen säätämisestä.

Laajempi järjestelmäauditointi osoittaa, mihin energiaa kuluu ja missä säästöpotentiaali on suurin. ISO 11011 -standardi käsittelee paineilmajärjestelmän energiatehokkuuden arviointia koko ketjussa tuotannosta siirtoon ja käyttökohteisiin.

Investoinnin kannattavuutta arvioitaessa hankintahinnan lisäksi on huomioitava sähkönkulutus, huolto, käyttöikä ja häiriöiden riski. Kompressorin hukkalämpöä voidaan sopivissa olosuhteissa hyödyntää käyttöveden tai tilojen lämmityksessä. Laitteiden oston sijaan voi myös harkita leasing- tai palvelusopimusta, jossa ylläpito ja seuranta kuuluvat hintaan.

Kuva: Pexels

Turvallisuus ja standardit

Paineilma voi aiheuttaa vakavia vammoja, jos sitä suunnataan ihmiseen tai käytetään esimerkiksi vaatteiden puhdistamiseen. Purkautuva ilma nostaa myös pölyä ja metallihiukkasia ja aiheuttaa melua. Tarvitaan oikeat käyttötavat, laitteiden kunnon valvontaa ja perehdytystä.

EU:n painelaitedirektiivi 2014/68/EU koskee kiinteiden painelaitteiden suunnittelua, valmistusta ja vaatimustenmukaisuuden arviointia, kun suurin sallittu paine ylittää 0,5 baria. Se kohdistuu laitteen valmistajaan, ja käytönaikaiset vaatimukset ja tarkastukset perustuvat kansalliseen lainsäädäntöön. Sarjavalmisteiset yksinkertaiset paineastiat kuuluvat direktiiviin 2014/29/EU, joten ilmasäiliön vaatimukset riippuvat sen tyypistä ja koosta. Ilman laatu määritellään ISO 8573-1 -standardilla, joka luokittelee puhtauden hiukkasten, veden ja öljyn pitoisuuksien mukaan.

Älykäs ohjaus täydentää, ei korvaa perusteita

IoT-teknologialla kompressorit ja jakeluverkosto voidaan liittää keskitettyyn valvontaan, jolloin kulutusta, painetta ja laitteiden toimintaa seurataan reaaliajassa. Tekoäly ja analytiikka voivat jatkossa tunnistaa poikkeamia ja ennakoida huoltotarpeita, ja digitaalisilla kaksosilla voi arvioida kapasiteetin muutosten ja uusien investointien vaikutuksia ennen toteutusta.

Uusikaan kompressori tai älykäs ohjaus ei kuitenkaan korjaa väärää mitoitusta, vuotavia liitoksia tai tarpeettoman korkeaa painetta. Kun tuotanto, jakelu ja kulutus sovitetaan yhteen, energiakustannukset ja ympäristökuormitus pienenevät ja toimintavarmuus paranee. Paineilma ei ole enää pelkkä apujärjestelmä, vaan yksi niistä kokonaisuuksista, joiden tehokkuus näkyy suoraan valmistavan teollisuuden kustannusrakenteessa.

Aloita näistä kolmesta:

  1. Kartoita vuodot ultraäänilaitteella tai akustisella kameralla ja korjaa ne. Tee uusintamittaus.
  2. Selvitä todellinen painetarve ja alenna painetta, jos se on mahdollista. Korjaa paikalliset pullonkaulat suoraan.
  3. Seuraa kulutusta jatkuvasti, jotta poikkeamat huomataan ajoissa ja säästöt voi osoittaa.


Teksti: Petri Charpentier

Jaa tämä artikkeli: 

Kunnossapito

NDT-ratkaisut kehittyvät jatkuvasti

NDT (non-destructive testing) eli ainetta rikkomaton testaus on nippu tarkastusmenetelmiä, joita käytetään mm. hammaspyörien, valujen ja hitsien tarkastamiseen – valmista lopputuotetta

Kunnossapito paljon vartijana

Ennakoimattoman seisokin tuntihinta Suomessa? – 154 000 euroa. Ennakoivan kunnossapidon rooli laajenee ja syvenee, tyypillisesti digimaustein ryyditettynä. ABB:n teettämä maailmanlaajuinen kysely

Metallien kierrätys laajenee ja tehostuu

Raudan ja muiden metallien kierrätys on tärkeä osa nykyaikaista kiertotaloutta. Oikeanlaisella kierrätyksellä erilaiset metalli- ja rautaromut saadaan tehokkaasti takaisin valmistavan teollisuuden

ALIS Shield parantaa turvallisuutta sisälogistiikassa

Sisälogistiikan liikenneonnettomuuksien riskiä voi pienentää merkittävästi törmäyksenestojärjestelmän avulla. LED-projektoreihin ja liiketunnistimiin perustuva dynaaminen ALIS Shield -järjestelmä mukautuu ja skaalautuu erilaisiin käyttötarpeisiin.

Resursseista eniten irti automatisoinnin avulla

Ferrometal Oy viitoittaa tietä IoT:n eli esineiden internetin hyödyntämiseksi teollisissa prosesseissa. Sen luoma teknologia mahdollistaa tilaustoimitusketjun täydellisen automatisoinnin. Tehokkaan logistiikan avulla

NDT-tarkastukset tuovat lisää turvallisuutta

Konepajoilla ja muussakin teollisuudessa tehtävillä NDT-tarkastuksilla (Non-Destructive Testing) varmistetaan metallien ja hitsausten laatua, mutta tutkimusten perimmäinen syy on turvallisuuden lisääminen. Laitteiden

Tibnor Seinäjoki investoi tulevaisuuteen

Tibnorin Seinäjoen yksikkö investoi vahvasti tulevaisuuteen. Selkeä investointisuunnitelma ja jatkuva parantaminen luovat hallitun ja luotettavan tulevaisuudennäkymän. Tibnor Seinäjoki on iso ja

Mittatarkkaa metallituotantoa osaavan henkilöstön avulla

Keskiraskas alihankintakonepaja Jotex Works Oy on ratkonut osaajavajetta kehittämällä päämäärätietoisesti tuotannollisia menetelmiä, digitalisaatiota, työhyvinvointia ja työnantajamielikuvaa. Metallialalla nykyaikainen laitekanta parantaa tuottavuutta

Lue uusin näköislehti

Prometalli 4/2026
-Paineilma on konepajan näkymätön energiankuluttaja
-Tekoälystä strateginen kilpailuetu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.