Metalli- ja konepajateollisuuden media

Pääkirjoitus: Tekoäly tulee konepajalle – mutta mitä sillä oikeasti tehdään?

Tekoälystä on puhuttu teollisuudessa jo pitkään, mutta nyt puhe alkaa muuttua teoiksi. Kysymys ei enää ole siitä, tuleeko tekoäly osaksi konepajojen arkea, vaan siitä, missä sitä kannattaa hyödyntää ja millä aikataululla.

Suomalaiselle kone- ja metallituoteteollisuudelle ajoitus on kiinnostava. Toimialan tuotanto on ollut kasvussa jo runsaan vuoden ajan, ja vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla tuotanto kasvoi seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Myös tilauskannat ja uudet tilaukset ovat vahvistuneet.

Kun tilauskirjat täyttyvät, katse kääntyy väistämättä tuotannon tehokkuuteen. Miten enemmän voidaan tehdä ilman, että jokainen lisätilaus tarkoittaa vastaavaa lisäystä työmäärään?

Tässä tekoälyllä voi olla oma roolinsa.

Konepajassa tekoälyn hyödyntäminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita humanoidirobotteja tai täysin autonomista tehdasta. Hyöty voi löytyä paljon arkisemmista asioista: tuotannon suunnittelusta, kunnossapidon ennakoinnista, tarjouslaskennasta, dokumentoinnista, laadunvalvonnasta tai siitä, että tuotannossa syntyvää tietoa saadaan paremmin hyödynnettyä.

Juuri tässä piilee suomalaisen teollisuuden mahdollisuus. Konepajoissa on valtavasti osaamista ja dataa, mutta kaikki tieto ei vielä kulje järjestelmien välillä tai muutu päätöksiksi. Tekoäly voi parhaimmillaan auttaa yhdistämään näitä tietoja ja löytämään niistä asioita, joita ihminen ei kiireessä huomaa.

Samalla on hyvä pitää jalat maassa. Tekoäly ei korvaa konepajan ammattitaitoa eikä tee huonosta prosessista hyvää. Jos lähtötiedot ovat puutteellisia tai tuotannon toimintatavat epäselviä, älykäskään järjestelmä ei ratkaise perusongelmaa.

Siksi tärkein kysymys ei ehkä ole, kuinka paljon tekoälyä yrityksessä käytetään. Parempi kysymys kuuluu: mikä ongelma halutaan ratkaista?

Konepajojen kannattaa aloittaa pienestä ja mitattavasta. Yksi onnistunut käyttökohde voi olla arvokkaampi kuin kymmenen näyttävää tekoälykokeilua.

Tekoälystä ei tarvitse tehdä konepajalle uutta itseisarvoa. Sen pitää tehdä työstä parempaa, tuotannosta tehokkaampaa ja yrityksestä kilpailukykyisempi. Siinä mitataan lopulta myös suomalaisen teollisuuden kykyä ottaa seuraava askel.

PETRI CHARPENTIER

Jaa tämä artikkeli: 

Automaatio

Simuloi ennen kuin investoit

Teollisuuden vihreä siirtymä yhdistetään usein suuriin investointeihin ja kasvaviin kustannuksiin. Samalla yrityksiltä vaaditaan yhä parempaa kilpailukykyä ja tehokkuutta. Digitaaliset työkalut, kuten digitaaliset kaksoset, energiasimulointi ja dataohjattu optimointi, muuttavat kuitenkin asetelmaa: kestävyys ja kannattavuus voivat tukea toisiaan.

Toimitusketjujen painopiste muuttuu – tehokkuudesta kohti häiriönsietokykyä

Toimitusketjujen suunnittelussa korostui pitkään tehokkuuden maksimointi: varastot minimoitiin, hankinnat keskitettiin ja toimitusketjuja virtaviivaistettiin kustannusten alentamiseksi. Viime vuosien kriisit ovat kuitenkin osoittaneet, että kustannustehokkuus yksin ei enää riitä. Metalliteollisuudessa huomio siirtyy yhä selvemmin resilienssiin eli kykyyn säilyttää toimintakyky myös häiriötilanteissa.

MiCAT Planner automatisoi mittausohjelmoinnin ja nopeuttaa laadunvarmistusta

Mitutoyon kehittämä MiCAT Planner tuo merkittäviä tehokkuushyötyjä mittausohjelmointiin automatisoimalla CAD- ja PMI-tietojen muuntamisen valmiiksi CNC-mittausohjelmiksi. Ratkaisu auttaa teollisuusyrityksiä vähentämään ohjelmointiaikaa, yhdenmukaistamaan mittausstrategioita ja parantamaan laadunvarmistuksen tehokkuutta.

SEW-EURODRIVE OY luottaa Aqua Clean Oy:n pesulaitteisiin

SEW-EURODRIVE tunnetaan varsinkin vaihdemoottoreistaan. Nykyisin tuotevalikoima koostuu niiden lisäksi teollisuusvaihteista, taajuusmuuttajista, servokäytöistä ja hajautetusta käyttöautomaatiosta. Yhtiö tarjoaa myös laajasti palveluita, kuten

Kaiken maailman dobotit, cobotit ja robotit

Lapela Technology Oy on ollut eturintamassa yhteistyörobottien (cobottien) integroinnissa teollisiin prosesseihin, hitsauksen, lavauksen ja konepalvelun osa-alueilla. Nämä edistysaskeleet osoittavat, kuinka cobotit

NDT-ratkaisut kehittyvät jatkuvasti

NDT (non-destructive testing) eli ainetta rikkomaton testaus on nippu tarkastusmenetelmiä, joita käytetään mm. hammaspyörien, valujen ja hitsien tarkastamiseen – valmista lopputuotetta

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prometalli 2/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.