Metalli- ja konepajateollisuuden media

Pääkirjoitus: Osaajapula jarruttaa kasvua – ratkaisut eivät synny itsestään

Suomalaisessa metalli- ja konepajateollisuudessa on nähty viime vuosina varovaisia merkkejä kysynnän elpymisestä. Monessa yrityksessä tilauskirjat ovat täyttyneet aiempaa paremmin, investointeja on käynnistetty ja tuotantoa kehitetty kohti automatisoidumpaa ja digitaalisempaa suuntaa. Samaan aikaan alaa vaivaa kuitenkin sitkeä ongelma, joka uhkaa muodostua kasvun todelliseksi pullonkaulaksi: osaajapula.

Konepajat eri puolilla maata raportoivat vaikeuksista rekrytoida kokeneita CNC-koneistajia, hitsaajia, levyseppiä ja kunnossapidon osaajia. Myös tuotannon suunnittelun ja automaation asiantuntijoista on pulaa. Ongelma ei rajoitu yksittäisiin alueisiin tai yrityskokoluokkiin, vaan koskee laajasti koko toimialaa. Kun osaavaa työvoimaa ei ole riittävästi saatavilla, uusia tilauksia joudutaan siirtämään, kapasiteettia ei pystytä kasvattamaan ja kehityshankkeet etenevät hitaammin kuin olisi mahdollista.

Osaajapula ei ole vain rekrytointihaaste, vaan rakenteellinen kysymys. Alan ikärakenne on monin paikoin vinoutunut: suuri joukko kokeneita ammattilaisia on siirtymässä eläkkeelle, eikä tilalle tule riittävästi uusia tekijöitä. Samaan aikaan teknologinen murros muuttaa osaamisvaatimuksia. Perinteinen kädentaito on edelleen keskeistä, mutta sen rinnalle tarvitaan kykyä hyödyntää digitaalista suunnittelua, automaatiota ja tuotannonohjausjärjestelmiä. Tämä kasvattaa osaamisprofiilien kirjoa ja vaikeuttaa sopivien tekijöiden löytämistä.

Koulutuksen ja työelämän välinen kuilu näkyy konkreettisesti arjessa. Ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut tekevät tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa, mutta koulutuspolkujen vetovoima ei ole itsestäänselvyys. Nuorten mielikuvat teollisuudesta eivät aina vastaa todellisuutta, jossa moderni konepaja on pitkälle automatisoitu ja teknologisesti kehittynyt työympäristö. Alan on kyettävä viestimään selkeämmin, millaista osaamista tarvitaan ja millaisia uramahdollisuuksia se tarjoaa.

Yritysten rooli korostuu myös osaamisen kehittämisessä. Pelkkä valmiiden ammattilaisten etsiminen ei riitä, jos markkinalla ei ole tarjontaa. Yhä useampi konepaja onkin panostanut oppisopimuksiin, työssäoppimiseen ja sisäisiin koulutusohjelmiin. Samalla perehdytykseen ja työnantajamielikuvaan kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Kilpailu osaajista käydään paitsi palkkatasolla myös työolosuhteilla, johtamisella ja mahdollisuudella kehittyä ammatillisesti.

Osaajapula on kriittinen kasvun este, mutta se on myös mahdollisuus uudistaa toimintatapoja. Se pakottaa yritykset tarkastelemaan prosessejaan, automatisoimaan rutiineja ja hyödyntämään teknologiaa siellä, missä työvoiman saatavuus on rajallista. Samalla se haastaa koko toimialan – yritykset, oppilaitokset ja päättäjät – rakentamaan pitkäjänteistä osaamisstrategiaa.

Jos metalli- ja konepaja-ala haluaa säilyttää kilpailukykynsä ja vastata kasvavaan kysyntään, ratkaisuja on haettava yhdessä. Osaaminen on alan tärkein pääoma. Ilman sitä investoinnit, konekanta ja tilauskirjat eivät yksin riitä.

PETRI CHARPENTIER

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Kiertotalous on miljardien mahdollisuus

Helmikuussa Teknologiateollisuus ry julkaisi – ensimmäisenä Suomessa – koko toimialaa koskevan kiertotalousohjelman. Vuoteen 2035 ulottuvan ohjelman tavoitteina on auttaa yrityksiä luomaan

Osaaminen eka, osaaminen vika

Isot konepajat ovat aloittaneet vuoden kaksijakoisesti. Vaikka tilauskirjat ¬pullistelevat nyt monessa talossa, pullonkaulat – kuten esimerkiksi logistiikkaongelmat ja komponenttipula – aiheuttavat

Digiaalto voimistuu ja monipuolistuu

Koronapandemian varjoon on jäänyt se seikka, että suomalaisissa yrityksissä kytee teknologinen vallankumous. Tekoäly, esineiden internet ja robotisaatio eivät ole enää vain

Komeasti koronakuopasta ylös

Teknologiateollisuus ry:n elokuinen raportti kertoo, että teknologiateollisuuden kysyntä on jatkunut Suomessa vahvana. Tilauskertymä kasvoi vuoden toisella neljänneksellä, ja tarjouspyyntöjen määrässä saavutettiin

Kun joustavuuskaan ei enää riitä

Muuramelainen perheyritys OK-VISE Oy on tullut maailmalla tunnetuiksi matalakiinnitinperiaatteen kehittäjänä. Viime vuosina nopein kasvu on ollut Fixturing Concept tuoteperheessä. Erityisesti Multi-Rail

Kohti hiilineutraaliustavoitteita

– metallinjalostusteollisuus ja tutkimusorganisaatiot kehittämään keinoja CO2-päästöjen vähentämiseksi Suomen johtavat metallinjalostusteollisuuden toimijat ovat yhdessä tutkimusorganisaatioiden kanssa käynnistäneet mittavan kolmivuotisen tutkimushankkeen, jonka

Kasvu on joukkuelaji

Näin 2020-luvun alussa on hyvä miettiä, mistä kasvu tehdään uudella vuosikymmenellä. Se on selvää, että erilaiset verkostot ja ekosysteemit ovat yhä

Toimitusketjujen painopiste muuttuu – tehokkuudesta kohti häiriönsietokykyä

Toimitusketjujen suunnittelussa korostui pitkään tehokkuuden maksimointi: varastot minimoitiin, hankinnat keskitettiin ja toimitusketjuja virtaviivaistettiin kustannusten alentamiseksi. Viime vuosien kriisit ovat kuitenkin osoittaneet, että kustannustehokkuus yksin ei enää riitä. Metalliteollisuudessa huomio siirtyy yhä selvemmin resilienssiin eli kykyyn säilyttää toimintakyky myös häiriötilanteissa.

Pohjoinen Teollisuus -tapahtumassa Oulussa korostui yhteistyön merkitys

Pohjoinen Teollisuus -tapahtuma kokosi teollisuuden päättäjät ja asiantuntijat Ouluhalliin 20.–21.5.2026. Tapahtumassa oli mukana ennätykselliset 380 näytteilleasettajaa ja 4000 kävijää. Jo 30 vuotta järjestetty tapahtuma on vakiinnuttanut asemansa pohjoisen teollisuuden keskeisenä kohtaamispaikkana ja yhteistyöverkostojen rakentajana.

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prometalli 2/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.