Onko vastuullisuus teollisille pk-yrityksille kilpailuetu?

Vastuullisuus on yhä useammin teollisen pk-yrityksen kilpailuetu. Tutkimukset osoittavat, että kestävyyteen panostaminen vahvistaa pk-yritysten taloudellista suorituskykyä, mainetta ja innovatiivisuutta. Kun vastuullisuus kytketään osaksi strategiaa ja arjen prosesseja, se tukee pitkäjänteistä kasvua ja parantaa asemaa markkinoilla. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten vastuullisuus muuttuu konkreettisiksi teoiksi ja miten suomalaiset pk-yritykset hyödyntävät sitä menestyksekkäästi kilpailuedun lähteenä.

Vastuullisuus ja kestävyys ovat parhaimmillaan teollisille pk-yrityksille kilpailuetu. Tutkimusten mukaan pk-yritysten kestävyyteen panostaminen vahvistaa niiden kilpailukykyä. Yrityksen kilpailukyky tarkoittaa kykyä tuottaa asiakkaille enemmän arvoa ja toimia kokonaisuutena paremmin kuin kilpailijat nyt ja tulevaisuudessa. Yritysten kilpailukykyä voidaan mitata muun muassa yrityksen tuloksella, markkinaosuudella, asiakastyytyväisyydellä, innovatiivisuudella ja henkilöstön työtyytyväisyydellä. Kilpailuetu puolestaan perustuu erityisiin, vaikeasti jäljiteltäviin resursseihin tai kyvykkyyksiin, jotka mahdollistavat tämän paremmuuden.

Vastuullisuudella parempaa bisnestä

Vastuullisuustoimet tukevat usein pk-yritysten taloudellista menestystä erityisesti silloin, kun ne vahvistavat yrityksen mainetta ja innovaatiotoimintaa. Vaikka vastuullisuus ei automaattisesti luo kilpailuetua, sen välilliset vaikutukset, kuten lisääntyneet innovaatiot, sidosryhmien luottamus ja parempi riskienhallinta, parantavat yrityksen tuloksellisuutta. Kestävä johtaminen ja vastuulliset käytännöt ovatkin yhteydessä yritysten pitkäjänteiseen menestykseen.

Vastuullisuus elinkeinoelämässä tarkoittaa hyvää bisnestä. Vastuulliset yritykset toimivat mahdollisimman kestävällä tavalla ja huomioivat sidosryhmien edut ja odotukset, tähdäten samalla kannattavaan liiketoimintaan.

Kestävyys on laajempi, pitkän aikavälin tavoitetila, jossa yrityksen toiminta ei vaaranna tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Kestävyys kuvaa sitä, mihin suuntaan yritys on menossa ja onko sen toiminta pitkällä aikavälillä “elinkelpoista”.

Vastuullisuusteot

Mitä oikeastaan vastuullisuus on käytännössä ja mitä ovat vastuulliset teot? Vastuullisuus jaetaan useimmiten taloudelliseen, hallinnolliseen, sosiaaliseen sekä ympäristövastuuseen. Ympäristöä säästäviä tekoja ovat muun muassa erilaiset energiatehokkuustoimenpiteet, investoinnit uusiutuvaan energiaan, raaka-aineiden säästäminen, materiaalien uudelleenkäyttö ja siirtyminen kiertotalouteen. Vastuullisuus tulee ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

Esimerkkejä sosiaalisen vastuun toimenpiteistä ovat avoin yrityskulttuuri, työntekijöiden osallistaminen, monimuotoisuuden ja tasa-arvon edistäminen, työturvallisuuden kehittäminen ja erilaiset työhyvinvointia lisäävät toimenpiteet sekä koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen. Hyvään hallintoon kuuluu korruption ja lahjonnan torjuminen, tietoturvasta ja tietosuojasta huolehtiminen, vastuullisuudesta läpinäkyvästi raportoiminen ja viestintä sekä vastuullisuustavoitteiden sitominen johdon palkitsemiseen.

”Vastuullisuus elinkeinoelämässä
tarkoittaa hyvää bisnestä.

Pk-yritykset ketterinä vastuullisina toimijoina verkostoissa

Pk-yritykset voivat olla vastuullisia toimijoita, vaikka ne eivät viestisi siitä yhtä näkyvästi kuin suuryritykset. Usein pk-yritykset toteuttavat vastuullisia käytäntöjä arjessa, mutta eivät välttämättä nimeä niitä erikseen vastuullisuustoimiksi. Vastuullisuutta tulisikin tarkastella pitkän aikavälin strategiana, jossa esimerkiksi investoinnit uusiutuvaan energiaan maksavat itsensä takaisin ajan myötä.

Pk-yritysten menestystä tukevat dynaamiset kyvykkyydet: kyky havaita toimintaympäristön muutoksia, hyödyntää uutta tietoa sekä uudistaa omia prosesseja ja resursseja. Nämä kyvykkyydet vahvistavat yrityksen taloudellista, sosiaalista ja ympäristöllistä kestävyyttä.

Johdon rooli on keskeinen. Vastuullisuus tulee johtaa strategiasta ja sisällyttää osaksi yrityksen normaalia toimintaa sekä laajentaa myös toimittajiin ja muihin sidosryhmiin.

Vastuullisuus ja kestävyys voivat siis muodostua pk-yrityksen kilpailueduksi, mutta niiden täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää vahvaa verkosto- ja yhteistyöosaamista. Ketterä toiminta verkostoissa auttaa hyödyntämään uusia resursseja, vahvistamaan mainetta ja tukemaan innovaatioita. Siksi yhteistyökyky ja verkostot ovat avainasemassa, jotta vastuullisuudesta voi tulla todellinen kilpailuetu.

Case JR-Tools Oy: Kiertotalousajatteluun perustuva elinkaarimalli on suuri kilpailuetu

”Vastuullisuus on keskeinen teema koko toiminnassamme. Liiketoimintamme pohjautuu elinkaarimalliin, joka perustuu kiertotalousajatteluun”, kertoo JR-Tools Oy:n toimitusjohtaja Pasi Rönn. Yritys tarjoaa lastuaville työkaluille kokonaisvaltaisen palvelun suunnittelusta ja valmistuksesta aina PVD-pinnoitukseen, terähuoltoon ja terien kierrätykseen asti.

Kokonaisuus on asiakkaalle helppo ja kotimainen ratkaisu. Myyntijohtaja Veli‑Matti Uusitalon mukaan palvelukonsepti on saanut alkunsa asiakkaiden palautteista ja toiveista. Töitä sen kehittämiseksi on tehty jo vuosikymmenien ajan.

JR-Tools tekee vaikuttavaa työtä toimialalla sen eteen, että elinkaariajattelu tulisi osaksi jokaisen suomalaisen konepajan arkea. Terien huollattaminen ja romutyökalujen kierrättäminen ovat arjen konkreettisia vastuullisuustekoja. Esimerkiksi kovametalli- ja pikateräsromun kierrätyksen merkitystä ja sen taloudellisia hyötyjä ei vielä välttämättä ymmärretä kaikissa konepajoissa.

”Kiertotalousajatteluun perustuva elinkaarimalli itsessään on meille iso kilpailuetu. Monilla asiakkaillamme on sertifikaatteja, jotka velvoittavat heitä seuraamaan esimerkiksi työkalutoimittajien vastuullisuutta”, toteaa Uusitalo.

”Kiertotalousajatteluun perustuva
elinkaarimalli itsessään on
meille iso kilpailuetu.

JR-Tools tekee vuosittain vapaaehtoista vastuullisuusraportointia, joka kattaa ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun ja taloudellisen vastuun alueet. Esimerkkinä konkreettisesta vastuullisuusteosta Rönn kertoo: ”Siirryimme reilut pari vuotta sitten käyttämään toimitiloissamme maalämpöä. Tämä tarkoittaa meille pienempää ostoenergian tarvetta, suurempaa energiaomavaraisuutta sekä pienempiä päästöjä.”

Viestintä- ja markkinointipäällikkö Essi Kaistinen korostaa vastuullisuusviestinnän ja nuorten tavoittamisen merkitystä: ”Haluamme vaikuttaa omalta osaltamme siihen, millainen kuva teknologiateollisuudessa työskentelystä muodostuu nuorille ja potentiaalisille tulevaisuuden työntekijöille. Kun yritykset kilpailevat tulevaisuuden osaajista, myös vastuullisuusasiat korostuvat.” Oppilaitosyhteistyö ja harjoittelumahdollisuudet ovat keskeinen osa tätä työtä.

”Vastuullisuus ja kestävä liiketoiminta edellyttävät tulevaisuudessakin jatkuvaa toiminnan kehittämistä ja ajan hermolla pysymistä. Asiakkaiden ääntä on kuunneltava jatkossakin tarkasti”, korostaa Rönn.

JR-Tools Oy on valmistanut lastuavia erikoistyökaluja metalliteollisuudelle vuodesta 1973 lähtien. Yritys tarjoaa palvelut lastuavan työkalun koko elinkaaren ajan, työkalujen suunnittelusta ja valmistuksesta PVD-pinnoitukseen, terähuoltoon ja terien kierrätykseen.

Case Sleipner Finland Oy: Näin vastuullisuus muuttuu konkreettiseksi kilpailueduksi

”Sleipner Finland Oy:ssä vastuullisuus on osa normaalia liiketoimintaa, eikä mikään erillinen päälleliimattu vastuullisuusstrategia tai -ohjelma”, toteaa projektipäällikkö Outi Piisilä. Sleipnerilla on sertifioidut ISO 9001- ja ISO 14001 -järjestelmät, joiden kautta on asetettu konkreettisia laatu- ja ympäristötavoitteita. Tavoitteita mitataan ja seurataan aktiivisesti. Osa näistä mittareista muodostaa pohjan Sleipnerin KPI (Key Performance Indicator) -mittaristolle, joka taas on osa koko henkilöstön palkitsemista.

Sleipnerin tuotteet auttavat asiakkaita vähentämään kaivinkoneen siirtämisessä kuluvaa polttoainetta ja tämän kautta kasvihuonekaasupäästöjä. Tuotteidensa hiilijalanjäljen laskemisen lisäksi Sleipnerillä on myös positiivinen hiilijalanjälki. Piisilän mukaan vastuullisuus tuottaa Sleipnerille kilpailuetua tuotteiden asiakkaille tuottaman lisäarvon kautta.

Sosiaalista vastuuta toteutetaan Sleipnerilla muun muassa työehtosopimuksia paremmilla paikallisilla sopimuksilla ja lakisääteistä tasoa paremmalla työterveyshuollolla. Rekrytoinneissa otetaan huomioon diversiteetti, ja koulutuksia järjestetään suunnitelmallisesti ja aktiivisesti. Sleipnerin tuotteiden on tutkimuksissa todettu parantavan työterveyttä ja työturvallisuutta.

”Vastuullisuus on osa
normaalia liiketoimintaa.

Sleipner huolehtii taloudellisesta ja hallinnollisesta vastuustaan noudattamalla eettisiä ohjeita, jotka kieltävät kaikenlaisen korruption ja lahjonnan. Yritys tekee kaikille asiakkaille perusteellisen tuntemisprosessin, johon kuuluu mm. pakotteiden tarkistaminen ja huolellinen perehtyminen asiakkaaseen yhteistyön alussa. Taloudellinen vakaus näkyy kannattavana liiketoimintana myös hiljaisina kausina, jolloin henkilöstöresursseja ei tarvitse vähentää.  ”Vaikeissakin talouden suhdanteissa olemme voineet rekrytoida lisää työntekijöitä”, toteaa Piisilä. Sleipner myös viestii selkeästi ja läpinäkyvästi omasta toiminnastaan asiakkaille ja yhteistyökumppaneille.

Piisilän mukaan tarve toiminnan ulkopuoliselle validoinnille ja sertifioinnille kasvaa tulevaisuudessa. Pelkät ISO-sertifikaatit eivät enää riitä, vaan tarvitaan täydentäviä järjestelmiä, kuten EcoVadis. Myös ulkopuolisen raportoinnin kehittämiseen aiotaan panostaa resurssien sallimissa rajoissa.

Sleipner Finland Oy on jyväskyläläinen teknologiayritys, joka valmistaa raskaisiin työkoneisiin tarkoitettuja siirtovaunuja ja lavetteja. Tuotteita käytetään maailmanlaajuisesti viidellä mantereella.

Pk-yritykset työllistävät paljon paikallisia ihmisiä ja muodostavat monissa maissa talouden selkärangan. Suomessa pk-yrityksiä, eli alle 250 henkilöä työllistäviä yrityksiä, oli vuonna 2022 99,8 % kaikista yrityksistä. Pk-yritysten osuus suomalaisten yritysten liikevaihdosta oli 54,2 prosenttia.

Kirjoittajat:

Sanna Nieminen
yliopettaja TkT, Jamk, Teknologia
Uudistuvan teollisuuden instituutti

Sari Karppala
Lehtori, Jamk, Teknologia
Uudistuvan teollisuuden instituutti

Lähteet:

Bartolacci, F., Caputo, A., & Soverchia, M. (2020). Sustainability and financial performance of small and medium sized enterprises: A bibliometric and systematic literature review. Business Strategy and the Environment, 29(3), 1297-1309.

Baumann-Pauly, D., Wickert, C., Spence, L. J., & Scherer, A. G. (2013). Organizing corporate social responsibility in small and large firms: Size matters. Journal of business ethics, 115(4), 693-705.

Cantele, S., & Zardini, A. (2018). Is sustainability a competitive advantage for small businesses? An empirical analysis of possible mediators in the sustainability–financial performance relationship. Journal of cleaner production, 182, 166-176.

Eikelenboom, M., & de Jong, G. (2019). The impact of dynamic capabilities on the sustainability performance of SMEs. Journal of Cleaner Production, 235, 1360-1370.

Lopez-Torres, G. C. (2023). The impact of SMEs’ sustainability on competitiveness. Measuring Business Excellence, 27(1), 107–120.

Oduro, S. & Haylemariam, L. (2025). Effect of social and environmental sustainability on SME competitiveness: a meta‑analytic review. Management Review Quarterly.

Ohlsbom, R., Malinen, P., Nyroos, M. & Puntanen, S. (2024). PK-Yritysbarometri – Syksy 2024.

Uzhegova, M., Torkkeli, L. & Saarenketo, S. (2019). Corporate Social Responsibility in SMEs: Implications on Competitive Performance. Management Revue 30(2-3), 232–267.