Savu- ja pölynkäsittely
Työ- ja koneturvallisuus
KOLUMNI
Kiina vai konepaja - kummassa turvallisempi hengittää?
Vedämme henkeä joka neljäs sekunti, yhteensä noin 22 000 kertaa päivässä. Kaupunkien keskustoissa, joissa ilma on erittäin saastunutta, kukin hengenveto sisältää yli 25 miljoonaa hiukkasta. Hengitämme hienopölyä, viruksia ja bakteereita ja altistumme myös lukuisille muille terveyttä vaarantaville hiukkasille ja kaasuille.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että emme suinkaan aina ole turvassa myöskään sisätiloissa, varsinkaan teollisuudessa. Suomalaisissa konepajoissa mitataan lähes aina pienhiukkaspitoisuuksia, jotka ylittävät huomattavasti esimerkiksi Kiinan suurimpien kaupunkien lukemat. Ja siten myös moninkertaisesti - usein monikymmenkertaisesti - WHO:n ja EU:n asettamat suositukset hyvälle ilmanlaadulle.
Mistä nämä kaikki ilmansaasteet oikein tulevat?
Ilmansaasteiden lähteet
Ilmansaasteilla on useita luonnollisia ja ihmisen toiminnasta peräisin olevia lähteitä, mutta enimmäkseen ne koostuvat kiinteistä hiukkasista.
Ihmisen toiminnasta peräisin olevat lähteet tuottavat ilmaan lukuisia erittäin pieniä hiukkasia. Niitä syntyy etenkin palamisprosesseissa, joiden aiheuttajia ovat esimerkiksi ajoneuvot, voimalaitokset, rakennustyömaat ja teollisuus. Luonnonlähteiden hiukkaset ovat yleensä suurempia. Niiden lähteitä ovat muun muassa siitepöly, metsäpalot ja tulivuoret.
Toinen ero on siinä, että ihmisen toiminnasta peräisin olevia epäpuhtauksia muodostuu usein asutuksen läheisyydessä eli erityisesti kaupunkialueilla.
Myös rakennusten sisällä on hiukkaslähteitä. Näitä ovat esimerkiksi tekstiilipöly, ihosta irtoavat hiukkaset sekä kopiokoneista, puun, hiilen ja kynttilöiden polttamisesta vapautuvat hiukkaset ja aerosolit.
Vaarallisimmat hiukkaset
Merkittävin terveysriskejä aiheuttava tekijä on pienimmän ja vaarallisimman PM1-hiukkaskoon (<1 μm ja sitä pienemmät) hengittäminen. Se koostuu enimmäkseen nano- ja pienhiukkasista. Suurin osa PM1-hiukkasista on peräisin epätäydellisistä palamisprosesseista.
Sisäilma on usein saastuneempaa
Ihmiset viettävät jopa 90 prosenttia ajasta sisätiloissa. Euroopan unionin laatiman ECA-raportin mukaan sisäilma voi olla jopa 50 kertaa ulkoilmaa saastuneempaa.*
Oma lukunsa on metalliteollisuuden hitsaus-, hionta ja leikkausprosessit. Niissä syntyy valtavia määriä PM1-pienhiukkasia sekä erilaisia kaasuja joita ei saada pois hengitysilmasta pelkän ilmanvaihdon avulla vaan tarvitaan tehokkaita pölynhallintalaitteistoja riittävällä suodatusasteella sekä lisäksi usein ilmanpuhdistimia. Camfil toimittaa ratkaisuja sekä ilmanvaihdon suodatukseen että teollisuuden pölynhallintaan ja myös mittauspalveluja ilmanlaadun seurantaan.
* Raporttiviittaukset, linkit sekä lisätiedot ja ‑luvut ovat saatavilla osoitteesta www.camfil.com/takeabreath
Näitä haitallisia epäpuhtauksia sinäkin saatat hengittää, myös sisätiloissa:
Typpidioksidi (NO2)
Typpidioksidi (NO2) on myrkyllinen kaasu.
Lähteet: palamisprosessit, esim. hitsaus- ja leikkaus metalliteollisuudessa
Vaikutukset: keuhkoputkentulehdusoireita astmaa sairastavilla ja keuhkojen toiminnan heikentymistä.
Alailmakehän otsoni (O3)
Syntyy typpioksidien (NOx) ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) kemiallisista reaktioista yhdessä UV-säteilyn kanssa.
Lähteet: teollisuuden päästöt erityisesti hitsauksessa, moottoriajoneuvojen pakokaasut, bensiinihöyryt ja kemialliset liuottimet.
Vaikutukset: rintakipu, yskä, kurkun ärsytys ja tukkoisuus, pahentunut astma ja muut keuhkotaudit.
Rikkidioksidi (SO2)
Lähteet: fossiilisten polttoaineiden palaminen voimalaitoksissa ja muissa teollisuuslaitoksissa.
Vaikutukset: hengitysteiden ahtaumat ja astman lisääntyminen, päänsärky ja yleinen huono vointi.
Bentseeni ja PAH (bentso(a)pyreeni)
Lähteet: Bensiini, autojen pakokaasut ja joidenkin tehtaiden päästöt. PAH-yhdisteet (polysykliset aromaattiset hiilivedyt) saattavat aiheuttaa syöpää. PAHkokonaismäärä ilmaistaan usein bentso(a)pyreenitasona. Kaupunkien ulkoilmassa merkittävin lähde on liikenne ja pääasiallisesti dieselmoottoreiden pakokaasut.
Vaikutukset: Aiheuttaa syöpää.
Bentseeni: leukemia, syntymäviat ja hermostovauriot.
Bentso(a)pyreeni: silmien, nenän, kurkun ja keuhkoputken ärtyminen.
Raskasmetallit
Arseeni, kromi, kadmium, lyijy, elohopea ja nikkeli.
Lähteet: palamisjätettä tuottavat tehtaat, jätteenpolttouunit ja teolliset prosessit.
Vaikutukset: veren, sydämen, maksan, munuaisten ja muiden elinten sekä lisääntymis- ja hengityselinten vauriot, henkisen kehityksen hidastuminen, allergiset ihoreaktiot.
Teksti: Matti Leppänen
