Logistiikka (sisälogistiikka)
Palveluliiketoiminta
Sisälogistiikan tehostamisella tuottavuutta
Metalliteollisuusyrityksen sisälogistiikassa on paljon kohtia, joissa voidaan haaskata yrityksen resursseja huonolla organisoinnilla ja huonolla sisäisellä järjestyksellä. Sisälogistiikan toimivuutta parantamalla voidaan koko yrityksen tuottavuutta lisätä huomattavasti. Systemaattisella lähestymistavalla hukat voidaan poistaa ja tuottaa enemmän vähemmillä resursseilla.
Sisälogistiikan pääasiallisia operatiivisia toimintoja ovat tavaran ja materiaalien vastaanotto ja tunnistaminen, hyllytys, keräily, yhdistely, pakkaaminen ja lähetys sekä materiaalien siirto kuljetusvälineeseen loppukuljetettavaksi tai varastosiirrettäväksi.
Japanissa kehitetty Lean-tuotantofilosofia osuu monelta eri kulmalta sisälogistiikan alueelle. Leanissa tuottavuutta ei paranneta työtahtia tai työaikaa lisäämällä, vaan karsimalla tuotannon hukka pois. Hukalla tarkoitetaan kaikkea tuotteen arvoa lisäämätöntä työtä.
Leanissa tuotannon hukka on jaettu kahdeksaan eri tyyppiin: ylituotanto, odottaminen, tarpeeton kuljettaminen, ylikäsittely, tarpeeton varastointi, laatuvirheet, tarpeettomat liikkeet työssä sekä työntekijöiden ideoiden ja ajatuksien huomioitta jättäminen.
Ylituotantoa pidetään Leanissa pahimpana kaikista hukan muodoista, koska se tuottaa välillisesti lisää muita hukkia tarpeettoman resurssihankinnan, varastoinnin ja erilaisen kuljetuksen muodossa.
Raaka-aineiden, materiaalin, keskeneräisten tuotteiden sekä valmiiden tuotteiden varastointi pidentää tuotteiden/palveluiden läpimenoaikaa, tuo kustannuksia ja sitoo merkittävästi pääomaa.
Toimintakulttuurin muutos on maratonlaji
Leanissa on myös toinen lähestymistapa eli 5S-malli, jolla materiaalin ja työn tuhlaamista pyritään ehkäisemään.
”Olemme käyttäneet 5S-mallia paljon omassa toiminnassamme”, kertoo erikoismetallitukkuri, thyssenkrupp Aerospace Finland Oy:n toimitusjohtaja Petri Laaksonen.
Suomalaisittain viisi S-kirjainta on käännetty sortteeraukseksi, systematisoinniksi, siivoukseksi, standardoinniksi ja seurannaksi.
”Olemme omassa yrityksessämme lisänneet näihin vielä kuudennen S:n, joka on safety eli työturvallisuus.”
Laaksonen lähtisi sisälogistiikan tehostamisessa liikkeelle siitä, että aluksi paja pitää siivota ja järjestää.
”Työpisteissä pitää olla vain ja ainoastaan sinne kuuluvat tavarat ja niiden pitää olla järjestyksessä. Visuaalisuus on yksi avainasioista, kun lähdetään tekemään järjestystä. Visuaalisuudella saadaan nopeasti tuloksia aikaiseksi. Sillä voidaan vähentää tavaran tai paperin turhaa liikuttelua”, Laaksonen sanoo.
Myös kahdeksan hukan puolella luetellut hukkatekijät ovat sellaisia, joissa visualisointi on Laaksosen mukaan hyvä työkalu.
”Kun lähdetään tekemään muutosta, pitää lähtötaso ensin mitata ja sitten lähdetään korjaamaan asioita askel kerrallaan. Toimintakulttuurin muutos on luonteeltaan enemmän maratonia kuin pikajuoksua.”
Laaksosen mukaan monesti lähdetään tekemään muutoksia takki auki ja rinta rottingilla. Pannaan suuri projekti päälle ja kaikki pitää saada kuntoon kahdessa kuukaudessa. Näinkin voi toimia, jos on resursseja paljon käytössä, mutta helposti voi jäädä tuotanto muutoksen jalkoihin tällaisessa toiminnassa.
”Meillä on itsellämme ollut yksi henkilö yrityksessä, joka on kantanut päävastuun siitä, että 6S-asioita viedään eteenpäin. Se on ollut minusta hyvä malli, koska näin asiat tulevat myös tehdyiksi. Käymme toimistot, varastotoiminnot ja tuotannon läpi kerran viikossa Lean-näkökulmasta”, Laaksonen sanoo.
Hän muistuttaa myös, että on yksi asia saada toiminta nippuun halutulle vaatimustasolle ja toinen asia ylläpitää tämä taso. Ilman jatkuvaa ylläpitoa asiat lähtevät helposti taas rapistumaan.
Robotit ja automaatioteknologia avuksi
Suomen pitkään jatkunut taantuma on näkynyt myös metalliteollisuuden automaatioinvestoinneissa, mutta tilanne on muuttumassa nousukauden myöstä.
”Metalliyritysten sisälogistiikassa saatetaan silti usein toimia vielä mies ja trukki -periaatteella. Suomi oli jo aikaisemminkin vähän jälkijunassa robotisoinnin suhteen. Siksi erityisesti täällä on huomattavia mahdollisuuksia tehostaa toimintoja modernilla teknologialla. Automatisointi ja robotiikka tehostavat tuotantoprosesseja, nopeuttavat materiaalien käsittelyaikaa, mahdollistavat kapasiteetin nostamisen sekä lisäävät työntekijöiden työturvallisuutta, ergonomiaa ja hyvinvointia”, liiketoimintayksikön johtaja Antto Shemeikka, Algol Technics Oy:stä sanoo. Algol Technics on suomalainen sisälogistiikan automatisaation, materiaalikäsittelyn ja robotiikan asiantuntijayritys.
Uudet mobiilirobotit tarjoavat kiinnostavan vaihtoehdon, jos yrityksen volyymit eivät ole mitään massiivisia. Mobiilirobottien hinnat ovat tulleet jyrkästi alas muutamassa vuodessa
”Tietyissä teknologioissa puhutaan jopa yli 50 prosentin hinnanlaskusta, minkä ansiosta robotiikka on saatavilla entistä useampiin sovelluskohteisiin. Nykyisin hinnat lähtevät jo noin 50 000 eurosta ylöspäin”, Shemeikka mainitsee.
Mobiilirobotit ovat itsesuunnistavia, eivätkä tarvitse esimerkiksi magneettiviivoja lattiaan. Niihin voidaan liittää erilaisia lisätekniikoita, kuten robottikäsivarsia tai kuljettimia.
”Ohjausjärjestelmä antaa tietoja, missä tuotetta valmistuu ja minne se pitää viedä. Mobiilirobotti kulkee täysin automaattisesti ja voi viedä kappaleita prosessista toiseen”, Shemeikka sanoo.
Teollisuusrobotteja voidaan entistä enemmän kytkeä mukaan varastojärjestelmiin, joko rakentamalla koko järjestelmä niiden avulla tai käyttämällä robotteja varastojärjestelmää täydentävänä järjestelmänä. Esimerkiksi siltanosturit ovat jo pitkään työskennelleet puoli- tai täysautomaattisesti.
”Nämä alkavat olla jo hyvin koeteltua ja turvallista tekniikkaa, vaikka tietysti asiakkaalle usein tehdään vielä omat sovitukset laitteille.”
Vanhan ja uuden ratkaisun yhdistelmä
Uusi pelikenttä syntyy koneälyn ja konenäön ratkaisujen sekä vähän perinteisempien teknologioiden yhteen naittamisesta ja fiksusta käytöstä.
”Nyt voidaan tehdä sovelluksia sellaisiin kohtiin, mitä ei aikaisemmin ollut järkevää tehdä investointikustannusten takia. Tai niihin ei ollut edes soveltuvaa teknologiaa aikaisemmin. Kun esimerkiksi nosturiin tuodaan mukaan teollisuusrobotti ja konenäkö, lisääntyy sovellusmahdollisuuksien kirjo huomattavasti. Tämä lisää kustannustehokkuutta ja läpäisykykyä. Tällaisilla uudenlaisilla ratkaisuilla automaattivarasto tulee järkeväksi investoinniksi myös vähän pienemmissä teollisuusyrityksissä”, Shemeikka sanoo.
Aiemmin automaattivarasto oli metallitukkurin työväline, nyt yksittäinen metallipaja voi toteuttaa laitoksen sisälle yksinkertaistetun automaattivaraston tietyille komponenteille tai osille suhteellisen järkevällä investointikustannuksella. Pienempään prosessiin voidaan rakentaa esimerkiksi pinovarasto, joka toimii automaattisesti.
Robotisointi voidaan nähdä myös tulevaisuusinvestointina. Ensin investoidaan tehokkaaseen toimintaan ja logistiikkaan, ja tällä kilpailukyvyllä luodaan markkinoita itselle. Shemeikka nostaa esimerkiksi Valmet Automotiven, joka lähti investoimaan automaatioon, kasvoi ja pystyi nostamaan tuotantoaan kilpailukykyisesti.
”Automaatiolla pystytään lisäämään ketteryyttä, lyhentämään toimitusaikoja, parantamaan läpinäkyvyyttä ja toimitusvarmuutta, ja laskemaan valmistuskustannuksia. Eli yritys voidaan nostaa automaation avulla uudelle tasolle, uuteen kilpailusarjaan”, Shemeikka kertoo.
Teksti: Jari Peltoranta
Kuva: Tyhssenkrupp
Henkilökuva: Algol Technics Oy
