Robotiikka ja automaatio
Automaation kehittyminen on tahdittanut konepajojen menestystä
Suomalaisten konepajojen työ on kehittynyt vuosien saatossa hiotuksi ja tehokkaaksi teknologiaksi. Olennaisessa roolissa tuolla matkalla on ollut automaation kehittyminen.
Konepajojen työssä modernit laitteet ovat ottaneet alati kasvavaa
roolia työn suorittamisessa. Varsinkin pitkiä sarjoja valmistettaessa
tarkka toistettavuus luo edellytykset taloudelliselle
kasvulle. Robotiikka tai huipputeknologia ei yksin riitä
luomaan toimivaa tuotantoa. Osat eivät synny tyhjästä, vaan
tekemiseen tarvitaan osaavia suunnittelijoita ja tekijöitä.
Laitteiden tehokkaan toiminnan takaa toimiva automatiikka.
Räätälöityjä kappaleita valmistettaessa myös tuotannon
täytyy taipua räätälöintiin. Tässä korostuu oikean ja toimivan
automaation osa.
Ihmisten ja koneiden yhteistyössä myös turvallisuusasiat
korostuvat. Ihminen tekee inhimillisiä virheitä, mutta myös
koneiden toimintahäiriöt tuottavat riskejä. Molemmissa tilanteissa automaatio on omiaan ehkäisemään vahinkoja ihmisille,
koneille ja materiaaleille.
Pulmek Oy:n toimitusjohtaja Hannu Pennanen on nähnyt
automaation kehityksen jo 1970-luvulta asti. Liedossa toimivan
yrityksen tarina on nähnyt suhdanteiden vaihtelut ja kulkenut
tekniikan kehityksen mukana yli neljä vuosikymmentä.
Vahvuutenamme on erityisesti räätälöidyt automaatioratkaisut.
Mitä erikoisempi homma, sen parempi, Pennanen tiivistää.
Toimitusjohtaja Hannu Pennanen ja edelleen Pulmekissa työskentelevä monitaituri Ari Vahala 90-luvun lopulla.
Kehityksen vauhti alkoi kiihtymään 1970–80-lukujen vaihteessa,
kun lineaarijohdetekniikka yleistyi.
Tekniikka on hyvä, tarkka ja edullinen. Se käy moneen
paikkaan ja on nykyään hyvin yleinen. Tämä tarjosi hyvät mahdollisuudet laitteiden rakentamiseen, Pennanen muistelee.
Lineaarijohteet ohjaavat liikkuvia komponentteja edestakaisessa
lineaarisessa liikkeessä, ennalta määrättyyn suuntaan.
Ne tarjoavat alhaisen kitkavastuksen ja suuren kuormituskapasiteetin,
mikä tekee niistä sopivia monille teollisuudenaloille.
Ensimmäiset sovellukset tulivat Japanista. Tänä päivänä
osat ovat standardisoituja. Toki linjakokonaisuuksiin tarvitaan
yleensä saman valmistajan komponentit.
Niittauspuristin 90-luvun lopulta. Asiakkaille valmistetut
automaatioratkaisut ovat useimmiten uniikkeja kuten tämäkin.
Huipputeknologian valmistettavuuden kehittyminen vaatii
tarkkuuden ja tekniikan uudistumista myös automaation toimittajilta.
Pulmekillä tuotannon kulmakivi on lankasahaustekniikka,
joka yrityksessä on ollut käytössä jo yli 20 vuotta.
Lankasahauksella saadaan kovametallista aikaan tarkkoja
osia. Muilla tekniikoilla näiden muotojen valmistaminen
vaadittavaan tarkkuuteen olisi mahdotonta, Pennanen avaa
jopa tuhannesosamillien tarkkuuteen pystyvää tekniikkaa.
Iso askel kehityksessä on ollut konenäön tuleminen pari
vuosikymmentä sitten. Tekniikan kehittyminen jatkuu edelleen.
Suojattu lineaarirata liikuttaa raskaitakin teollisuusrobotteja rivakasti.
Myös väylätekniikoiden ja ohjausten moderni teknologia
on tuonut paljon uusia tuulia automaatioon. Etäohjausten ja
-valvontojen käyttäminen mahdollistaa tuen, huollot ja kehittämisen
vaikka toiselta puolen maapalloa.
Meillä on asiakkaita ympäri maailman. Ilman etäohjauksen
mahdollisuuksia esimerkiksi brasilialaiset asiakkaat olisivat
liian kaukana, mutta tänä päivänä hommat sujuvat hienosti,
Pennanen miettii.
Tulevaisuuden isoksi teemaksi Pennanen ennustaa tekoälyä.
Robottien kamerajärjestelmien yhdistäminen tekoälyn
kanssa luo valtavasti mahdollisuuksia myös automaatioon.
FlapFeeder on patentoitu jäysteenpoistojärjestelmä robotille.
Seuraamme mielenkiinnolla mitä se tuo tullessaan. Esimerkiksi
ohjelmointiin sillä tulee olemaan iso vaikutus.
Pennanen muistuttaa, että uudet teknologiat vaativat uuden
oppimista myös loppukäyttäjiltä. Esimerkiksi robotiikka vaatii
erilaisia työtapoja ja uudenlaista lähestymistapaa.
Alalla on syytä pysyä kehityksen vauhdissa. Uusien teknologioiden
käyttäminen ei saa olla itseisarvo, mutta niiden
ollessa sopivia ratkaisuita, niin tottahan toki niitä käytetään.
Teksti: Tommi Nieminen
Kuvat: Pulmek Oy