Radikalisoitumisen uusi aikakausi

Olemme matkalla tulevaisuuden älykkääseen teollisuuteen – päivä päivältä väkevämmin. Ketterät, muutoskykyiset tehtaat ja konepajat toteuttavat sci-fi-kirjallisuuden vanhan vision: työelämän, jossa ihmiset ja fiksu automaatio työskentelevät rinta rinnan.

Robotisaation ja automaation avulla teollisuusyritys voi tehostaa tuotantoa ja painaa kustannukset alas. Muutos tuntuu raskaan teollisuuden luissa ja ytimissä asti: enää ei myydä vain rautaa (laitteita ja koneita), vaan kokonaispalveluja.

Suomi on korkean kulurakenteen maa, joka ei voi hinnalla kilpailla. Tämä tarkoittaa, että kilpailukykyä on etsittävä muualta – kuten riittävän radikaalista digitalisaatiosta.

Moottoreitaan viimein käynnistelevä Petteri Orpon (kok) hallitus lupaa laittaa paukkuja tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointien (TKI) lisärahoitukseen. Valtion onkin syytä tukea toimia, jotka vähentävät energiankulutusta ja päästöjä, parantavat yritysten kilpailukykyä ja luovat uusia työpaikkoja, vientiä ja kasvua.

Hallitus vahvistaa uuden teknologian ja datan käyttöä yhteiskunnan eri sektoreilla sekä tieto- ja teknologiapolitiikan johtamista mm. jatkamalla digiministerityöryhmän ja digitoimiston toimintaa. Suomi on digitalisaatiossa Euroopan kärkeä, mutta ”digipanssarissa” on myös aukkoja. Yritysten näkövinkkelistä digitalisaatio on aivan keskeinen keino tuottavuuden ja kestävyyden parantamiseksi.

Yhtenä keihäänkärkenä on uusien puhtaiden teknologioiden käyttö, josta odotetaan isoa valttikorttia suomalaisille yrityksille. Sen kylkeen sopii hallituksen ajama pitkäjänteinen ja vakaa ilmasto-, energia- ja teollisuuspolitiikka, joka on tärkeimpiä työkaluja Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Viimeaikaisten uutisten perusteella Suomi on yritysten silmissä suotuisa investointiympäristö juuri syvävihreän teollisen asenteensa johdosta. Hallituksen lupaus tehdä Suomesta ”sujuvan luvituksen suurvalta” ei ehkä ihan kaikkia vakuuta, mutta tavoite on kannatettava.

Miten lupaprosessi sitten remontoidaan? – No, ainakin hallitus aikoo asettaa lupaviranomaisten käsittelyajoille sitovan määräajan, vahvistaa viranomaisresursseja sekä yksinkertaistaa valitusmenettelyitä. Luvituksen pitää rullata, mikäli teollisuuden päästövähennyksissä halutaan pysyä hyvässä vauhdissa ja vetytalouden kaltaisista uusista ”Blue Ocean” -horisonteista pitää kiinni.

Hallituksen tavoite kaksinkertaistaa puhtaan sähkön tuotanto on kova – ja hyvä niin. Kirjaus merituulivoiman sääntelyn tuntuvasta selkeyttämisestä auttaa tässä savotassa. Merkityksellisin konsti saattaa silti olla ydinenergialain kokonaisuudistuksen vauhdittaminen. Ehkä näemme viimein sen modulaaristen pienydinreaktoreiden esiinmarssin, jota tässä onkin jo ehditty odottaa.

Kentällä versoo jo. VTT:ltä spinnaava Steady Energy -yritys on rakentamassa Suomeen lämmityslaitosta, jonka voimanlähteenä on pieni ydinreaktori. Ideana on tuottaa lämpöä tehokkaasti, turvallisesti ja hiilineutraalisti huomattavasti perinteisiä ydinreaktoreita alhaisemmassa lämpötilassa ja alhaisemmalla paineella. Steady Energy aikoo rakentaa LDR-50 reaktoriteknologiaan pohjautuvan lämmityslaitoksensa Suomeen vuoteen 2030 mennessä.

Hallitus haluaa nostaa Suomen myös ilmastokädenjäljen edelläkävijäksi yhdessä elinkeinoelämän kanssa tehtävillä toimilla. Niistä kiireellisimpiä on vakioidun ilmastokädenjäljen laskentamenetelmän luominen – ja maailmalla vähän tunnettu ilmastojalanjälki voi vaatia myös uutteraa brändityötä, ennen kuin se saadaan juurtumaan.

Uusista teknologioista puhuttaessa on nykyään liki lakisääteistä ainakin mainita tekoäly. Globaali tekoälykisa saattaa käydä jo ylikierroksilla – mutta tekoälyn rooli digitaalisen ja vihreän siirtymän kirittäjänä lienee silti huomattava. Orgaanisella älylläkin on tosin vielä, ainakin toistaiseksi, omat sovellusalueensa.

PETRI CHARPENTIER

Seuraa prometalli

prometalli uutiskirje