Investoinnit & raaka-aineet

Vihreät terästehtaat tekevät tuloaan teollisuusvetureiksi

Kuva: Pixabay

Suomen hallitus on kaavaillut, että tuulivoimalla tuotettava vety voisi mullistaa monien teollisuusalojen energiankäyttöä ja vähentää teollisuuden ilmastopäästöjä. Tällaisen ”vihreän vedyn” tuotanto ja käyttö esimerkiksi teräs- ja kemianteollisuudessa myös lisäisi koko maan energiaomavaraisuutta.

Kun Suomessa etsitään niin fossiilisista kuin venäläisistäkin polttoaineista riippumattomia uusia energiavaihtoehtoja, vety on noussut yhdeksi lupaavaksi mahdollisuudeksi. Vedyllä voitaisiin korvata kivihiiltä monenlaisissa teollisuussovelluksissa.

Ympäristöystävällistä vetyä voidaan valmistaa elektrolyysin avulla vedestä. Toisaalta teollisia prosesseja varten vetyä olisi mahdollista tuottaa myös tuulivoimalla. Tavallaan vety voisi toimia tuulienergialle ”varastona”, jota pystyttäisiin hyödyntämään teollisuustuotannossa tuuliolosuhteista riippumatta.

Viime aikoina Suomeen onkin rakennettu paljon uusia tuulivoimalaitoksia, ja lähivuosina niitä on tulossa vielä paljon lisääkin – ei pelkästään maa-alueille, vaan myös merituulipuistoihin.

Vetyä vientiin?

Jotkut jopa kaavailevat, että Suomesta voisi tulla EU:n johtava vetytalousmaa, jolta riittäisi vetyä myös ulkomaille vietäväksi.

Varsinkin Saksan teollisuudella olisi mielenkiintoa vetyä ja erilaisia vetyjalosteita kohtaan. Ympäristöystävällisen teräksen kysyntä Euroopassa nousee vuosikymmenen loppuun mennessä jopa noin 50 miljoonaan tonniin vuosittain. Terästeollisuudessa pyritään aiempaa vähähiilisempiin energiavaihtoehtoihin, koska yhdestä tuotetusta terästonnista aiheutuu nykyään 1,9 tonnia hiilidioksidipäästöjä.

Vedyn vienti ulkomaille toki vaatisikin monia uusia voimalaitoksia, sillä toteutuessaan tällainen vaihtoehto johtaisi Suomen sähkönkulutuksen moninkertaistumiseen. Mahdollisesti tuulivoimalaitosten määrä Suomessa olisi jopa kymmenkertaistettava. Lisäksi vedyn varastointi suuressa mittakaavassa on hankalaa.

Periaatteessa vetyä voitaisiin valmistaa myös metaanista ja muillakin tavoin. Joidenkin menetelmien kohdalla voi nousta kysymys siitä, onko kyse määritelmällisesti aidosta ”vihreästä vedystä” – esimerkiksi jos vetyä tuotettaisiin ydinvoimasta saatavalla sähköllä.

Joka tapauksessa vety soveltuu erittäin hyvin paitsi teräksen myös esimerkiksi ilmastoystävällisten laivapolttoaineiden valmistukseen.

Vihreää terästä Inkoosta

Yhtenä uutena hankkeena norjalainen Blastr Green Steel -yhtiö aikoo perustaa Inkooseen vihreää terästä tuottavan tehtaan ja siihen integroidun vetylaitoksen, joiden on arvioitu käynnistyvän vuonna 2026 ja työllistävän noin 1 200 henkilöä. Investoinnin arvo on likimain neljä miljardia euroa.

”Suomen teollisuuden vihreä siirtymä vaatii suuria investointeja.

Mikäli projekti toteutuu, Inkoon tuotantolaitoksesta tulee Suomen kaikkien aikojen suurimpia teollisuusinvestointeja. Blastr Green Steel on solminut Fortumin kanssa aiesopimuksen Inkoon Joddbölessä sijaitsevan teollisuustontin rakentamisesta. Laitoksen vuosituotannoksi kaavaillaan 2,5 miljoonaa tonnia vähähiilistä kylmä- ja kuumavalssattua terästä, siis ” vihreää terästä”.

Inkoon tulevalla tuotantolaitoksella Blastr-yhtiö suunnittelee korvaavansa koksin ja kivihiilen kemiallisessa pelkistysvaiheessa vedyllä, jolloin teräksen valmistuksen hiilipäästöt voivat vähentyä peräti 95 prosenttia.

Yhtiö valitsi terästehtaansa sijoituspaikaksi nimenomaan Inkoon, koska paikkakunnalla on valmis infrastruktuuri ja syväsatama. Tontilla sijaitsi aiemmin Fortumin Inkoon hiilivoimalaitos, jonka vieressä olivat hiilisatama ja hiilen varastointikenttä. Neljästä kattilayksiköstä koostunut voimalaitos purettiin viisi vuotta sitten.

Nykyisin Inkoon kautta kulkee maakaasuputki, ja satamaan on juuri ankkuroitu nesteytetyn maakaasun LNG-terminaalialus. Samaten alueelta on hyvät liikenneyhteydet eri suuntiin. Helsinkiin on matkaa vain runsaat 50 kilometriä, joten tehtaalle saadaan helposti osaavia työntekijöitä ja heille tarvittaessa työsuhdeasuntoja.

Toisaalta Suomesta on saatavissa ympäristöystävällistä energiaa, ja maalla on jo entuudestaan kunnianhimoiset hiilineutraalisuustavoitteet.

Outokumpu suunnittelee Tornion tuotantolaitoksen yhteyteen biokoksaamo- ja biometaanilaitosta, joka tuottaisi biokoksia.
KUVA: OUTOKUMPU

Terästuotanto käyntiin nopealla aikataululla

Norjalaisessa Blastr-yhtiössä suurinvestointia Inkoon vihreään terästuotantoon on arvioitu kunnianhimoiseksi mutta realistiseksi. Inkoon Joddbölessä sijaitsevan tuotantoalueen kaavamuutos on jo vireillä Fortumin johdolla.

Blastr Green Steel on osa Vanir Green Industries -sijoitusyhtiökonsernia, jonka perustaja ja pääomistaja on norjalainen Tore Ivar Slettemoen. Samaan konserniin kuuluu myös toinen norjalaisyhtiö Freyr Battery, jolla puolestaan on juuri vireillä akkukennojen tuotantolaitoshanke Vaasassa. Suomeen on vuonna 2021 perustettu tytäryhtiö Blastr Green Steel Oy.

Vanir-konsernin tavoitteena on tuottaa vihreitä akkuja teollisuuden, energian ja erilaisten kuljetusjärjestelmien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Konserniin kuuluu akku-, tuulivoima- ja polttoainealan yrityksiä. Helsinkiläinen Castrén & Snellmanin asianajotoimisto edustaa Blastria Inkooseen suunnitteilla olevan terästehtaan ja integroidun vedyn tuotantolaitoksen ympäristölupamenettelyssä.

Alustavien arvioiden mukaan laitoksen ympäristövaikutusarvio on valmistumassa vuoden 2024 alkupuolella, minkä jälkeen luvitus ja lopulliset investointipäätökset tehtäisiin vuoden 2025 alussa.

Yhtiön tarkoituksena on aloittaa tuotanto Inkoossa vuoden 2026 lopulla ja nostaa sen jälkeen tuotanto täyteen kapasiteettiin 1–2 vuodessa. Ennen tuotannon aloittamista projektille tarvitaan kuitenkin vielä neljän miljardin euron edestä investointirahoitusta, jota parhaillaan haetaan sekä Pohjoismaista että muualta maailmasta.

Uuden tuotantolaitoksen sähkönkulutukseksi arvioidaan 6 TWh (terawattituntia) vuodessa, mikä nostaisi Suomen nykyisiä sähkönkulutuslukemia noin seitsemällä prosentilla. Toisaalta Blastr Green Steel aikoo investoida Suomessa myös omaan tuulivoimatuotantoon, joskaan ei välttämättä juuri Inkoossa.

Lisää investointeja vihreään tuotantoon

Muitakin entistä ympäristöystävällisemmän teräksen investointihankkeita Suomeen on vireillä. Esimerkiksi Outokumpu suunnittelee Tornion terästehtaan yhteyteen laitosta, joka leikkaisi terästuotannon aiheuttamia ympäristöpäästöjä.

Tornion tuotantolaitoksen yhteyteen on suunnitteilla biokoksaamo- ja biometaanilaitos, joka tuottaisi biokoksia. Sillä voisi korvata ulkomailta tuotavan koksin, jota Outokumpu nykyisin käyttää pelkistimenä ferrokromin tuotannossa.

Uudistuksen tavoitteena olisi valmistaa biokoksia metsäteollisuuden jätteistä, ei siis enää massiivipuusta. Samalla pystyttäisiin tuottamaan merkittäviä määriä biometaania ja edistettäisiin Suomen energiaomavaraisuutta.

Biokoksilaitoksen päästövähennyspotentiaaliksi on arvioitu yli 200 000 tonnia vuodessa. Laitoksen rakentamispäätös on määrä tehdä vuoden 2023 aikana.

Raahessa terästä valmistava SSAB-yhtiö puolestaan on edennyt vetypohjaisen valmistusprosessin kehitystyössä ja suunnittelee Raahen terästehtaan muuttamista fossiilittomaksi lähitulevaisuudessa.

Metalliteollisuus ja tutkimusorganisaatiot ovat muutoinkin selvittäneet Business Finlandin tukemassa Tocanem-hankkeessa keinoja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi teräksen ja muiden metallien valmistuksessa.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on arvioitu, että Suomen teollisuuden vihreä siirtymä vaatii suuria investointeja. Prosessimuutosten lisäksi tarvitaan uutta infrastruktuuria, jonka aikaansaamiseksi tarvitaan yritysten, valtion ja kuntien yhteistyötä. Myös tutkimusta ja koulutusta on edelleen kehitettävä.

Teksti: Ari Mononen