Rekrytointi ja koulutus

Koulutus tarjoaa osaratkaisun konepajojen työvoimapulaan

Konepajojen työvoima-, osaamis- ja koulutusvaateiden kohtaaminen edellyttää eri sektorien aktiivista yhteistyötä. Konepajoissa on panostettava työntekijöiden osaamiseen ja sitouttamiseen sekä uusien houkutteluun. Julkinen sektori ja oppilaitokset huolehtivat, että metalliala kiinnostaa opiskelijoita sekä alanvaihtajia ja että konepajat saavat sopivia koulutuksia.

Konepajojen työtapojen nopea kehittyminen ja ihmisten vähentynyt kiinnostus metallialan töihin ovat johtaneet osaajapulaan. Osaavaa lisätyövoimaa ei ole valmiina, joten tarvitaan tehokkaita korjausliikkeitä. Julkisten ja yksityisten koulutusorganisaatioiden edustajien viesti on melko yksiselitteinen: yritysten tulee olla aloitteellisia ja kertoa tarpeistaan sekä toiveistaan, koulutuslaitokset kyllä vastaavat huutoon.

Koulutusta tekniikan maksimaaliseksi hyödyntämiseksi

Digitalisoituminen tekee koneet yhä hienommiksi ja niiden suorituskyvyn yhä paremmaksi. Koneiden potentiaali jää kuitenkin vajaakäytölle, jos työntekijöiden osaamista ei täydennetä uudistuvan laitekannan tahdissa. Jatkuva koulutus on edellytykset uusien laitteiden ja teknologioiden tehokkaalle hyödyntämiselle sekä tekniikan mahdollistaman kilpailuedun toteutumiselle.

”Hitsausrobottien hankinta on käsillä monissa konepajoissa. Jotta hitsaavat kädet saadaan tuottamaan, tarvitaan koulutusta. Sama koskee myös muita tuotantoprosesseja, kuten särmäystä, leikkausta ja lastuamista”, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedussa Sedu Education Oy:n hitsauksen ja robotiikan täydennyskoulutuksista vastaava Aki Alanen sanoo.

Menetelmien ja laitteiden kehittymisen lisäksi myös esimerkiksi kiristyvät ympäristömääräykset ja energiansäästötavoitteet lisäävät osaamisvaateita. Ratkaisuun tarvitaan yritysten, julkisen sektorin päättäjien, oppilaitosten ja koulutusyritysten yhteistä tahtoa ja toimintaa.

Konepajatyö vaatii yhä enemmän automaatio- ja robotiikkaosaamista sekä prosessien ja jatkuvan parantamisen ymmärtämistä. Tutkintoja ja koulutuksia tulee kehittää yritysten osaamisvaateiden tahdissa.
KUVA: TAKK

Osaamisvaateet ohjaavat koulutuksen kehittämistä

Yksistään Pirkanmaalla toimii noin 500 valmistavan teollisuuden yritystä, joissa tarvitaan satoja uusia työntekijöitä. Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK:n henkilökunta on sitoutunut auttamaan yrityksiä.

Konepajatyössä metallialan perusosaaminen on edelleen tärkeää, mutta automaation, robotiikan ja suunnitteluohjelmien hyödyntäminen muuttaa osaamistarpeita. Usein on hallittava lisäksi esimerkiksi sähköalaa ja prosesseja sekä osattava johtaa omaa ja toisten työtä. Myös pätevyyksien voimassaolosta on huolehdittava.

Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK tekee tiivistä yhteistyötä Konepajakoulun ja alueen yritysten kanssa varmistaakseen, että erilaisille organisaatioille ja oppijoille on tarjolla toimivia ja kustannustehokkaita koulutusmalleja.

”Kartoitamme osaamistarpeita vierailemalla paljon yrityksissä ja järjestämällä keskustelutilaisuuksia. Olemme kumppani, jonka kanssa yritysten edustajat voivat keskustella henkilökohtaisesti osaamishuolista ja -tavoitteista. Kehitämme koulutustarjontaa yritysten tarpeiden mukaisesti”, TAKK:n koulutuspäällikkö Jari Hietanen sanoo.

Koulutusten tulee mukautua yritysten resursseihin ja aikatauluihin. TAKK tukee konepajayritysten työntekijöiden mahdollisuuksia osallistua koulutuksiin suunnittelemalla pitkäjänteisiä koulutuspolkuja ja toteuttamalla koulutukset riittävän lyhyinä tapaamisina. Tämä mahdollistaa työnjohdolle poissaolojen ennakoinnin ja työntekijälle koulutukseen sitoutumisen.

TAKK:ssa yritysten auttamiseen ja osaajahakuun käytettiin vuonna 2022 uutena kanavana yhteistyötä valtakunnallisten henkilöstöpalveluyritysten kanssa, ja tulokset olivat hyviä. Hietanen pitää tärkeänä uudenlaisten tulokulmien kokeilua akuutin osaajapulan ratkaisemiseksi.

Yrityskentälle päin Hietasella on painava viesti: ”Yrityksistä kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä koulutusten tarjoajiin ja kertoa tarpeista. Me suunnittelemme sopivia koulutus- ja rahoitusmalleja, yritysten tehtävänä on vain pitää pyörät pyörimässä.”

Oppisopimus- ja henkilöstökoulutusta sekä polkuja ulkomaalaistaustaisille

TAKK:ssa pääosa opiskelijoista on oppisopimuskoulutuksessa työn ohessa. Tutkintokoulutuksen lisäksi järjestetään paljon myös henkilöstökoulutusta, kuten hitsausneuvojan IWS-koulutuksia, CAD/CAM-ohjelmointikoulutusta sekä pätevöityskoulutuksia eri hitsausluokille ja materiaaleille. TAKK tekee kartoituksia, joissa selvitetään pätevyyksien tilanne ja päivittämistarpeet.

Ulkomaalaistaustaisilla on kova motivaatio työllistyä ja menestyä työssä, mutta TAKK:n kyselyjen mukaan kieliasiat huolestuttavat yrityksiä. Aikuiskoulutuskeskuksen tutkinto-opetus on Tampereella suomenkielistä, mutta yrityksille on sen sijaan tarjolla koulutusta, joka parantaa niiden kielellisiä valmiuksia ja mahdollisuuksia rekrytoida ulkomaalaistaustaisia.

”Monissa konepajoissa on jo paljon nuoria englanninkielentaitoisia työntekijöitä, joten niiden edellytykset palkata ulkomaalaistaustaisia ovat hyvät”, Hietanen sanoo.

KUVA: TAKK

Lisää valtakunnallista näkyvyyttä metallialalle ja oppilaitoksille

Koulutustarjonnan kehittäminen ei luonnollisesti riitä ratkaisuksi metalli- ja konepajojen työvoimapulaan. Vähintään yhtä tärkeää on vahvistaa kone- ja tuotantotekniikan alan töiden sekä alan koulutusta tarjoavien oppilaitosten tunnettuutta ja houkuttelevuutta.

Koulutuspäällikkö Hietasen mukaan TAKK:ssa on tehty viime vuodet systemaattista brändirakentamista esittelemällä alan työllistymismahdollisuuksia potentiaalisille opiskelijoille ja työntekijöille monenlaisissa tilaisuuksissa. Kiinnostuksen lisäämiseksi viestiä on tärkeää viedä eri kouluasteille valtakunnallisesti.

Oppilaitosten on myös koulutettava ja rekrytoitava kouluttajia osaamistarpeiden mukaan. ”TAKK:ssa tehtiin vuonna 2022 onnistuneita rekrytointeja. Nyt talossa on sekä kokeneempia että tuoreempia kasvoja, mikä luo erinomaisen kokonaisuuden”, koulutuspäällikkö Jari Hietanen kertoo.
KUVA: TAKK

Ajankohtaisiin teemoihin tarttuminen ja niiden esimerkillinen huomioiminen koulutustoiminnassa ovat myös ominaan lisäämään ihmisten tietoisuutta metallialasta ja koulutusvaihtoehdoista sekä konepajatyöstä monipuolisine mahdollisuuksineen. Hyvä esimerkki tästä on Vuoden Verkostoteko 2023 -palkinto, jonka Energiateollisuus ry:n myönsi TAKK:lle vastuullisuusteeman toteutuksesta. Perusteluiden mukaan ”Vastuullisuutta on myös osaamisen lisääminen ja kehittäminen. Osaaminen lisää työn tehokkuutta, tuottavuutta, turvallisuutta ja mielekkyyttä.”

KUVA: SAKKY

Huomio uramahdollisuuksiin ja viestintään

Savon koulutuskuntayhtymään kuuluva Savon ammattiopisto (SAKKY) tarjoaa konepajayrityksille koulutuksia työvoiman saatavuuden edistämiseen ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Oppilaitoksen toimipisteet sijaitsevat Kuopiossa, Iisalmessa, Varkaudessa ja Siilinjärvellä.

Savossa on tunnistettu, että konepajat voivat vahvistaa vetovoimaisuuttaan kehittämällä määrätietoisesti yrityskuvaansa sekä lisäämällä viestintää potentiaalisille opiskelijoille ja työntekijöille.

”Konepajojen kannattaa kehittää jatkuvasti työntekijöidensä mahdollisuuksia ja osoittaa, että yritys toimii dynaamisesti. Myös opiskelijoille on tärkeää kohdentaa viestintää ja välittää kuvaa eteenpäin menevästä yrityksestä, jotta heillä herää kiinnostus yritystä kohtaan”, SAKKY:n kestävän kehityksen ja ympäristövastuun asiantuntija Kati Lundgren sanoo.

Savon ammattiopistossa suuri osa konepajakoulutukseen hakeutuvista on aikuisia alanvaihtajia tai ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, joilla voi olla jo useamman alan ammattiosaamista. Jatko- ja täydennyskoulutuksiin osallistuu etupäässä konepajayrityksissä jo työskenteleviä henkilöitä. Osaamisen kehittämiseen ja täydentämiseen suunnattu opiskelu onnistuu nykyisin helposti, koska suuri osa opinnoista suoritetaan etänä.

Lundgren suosittelee yrityksiä ohjaamaan kiinnostuneita työntekijöitään täydennyskoulutuksiin, sillä se sitouttaa heitä yritykseen. ”Täydennyskoulutus tuo lisää osaamista ja motivaatiota, jotka ruokkivat myös yrityksen toiminnan kokonaisvaltaista ja pitkän aikavälin kehittämistä.”

KUVA: SAKKY

Perehdytyskäytännöt ja muut sitouttamiskeinot

Yritysten jatkuva parantaminen ja sisäiset uudistukset ovat tärkeitä työntekijöiden houkuttelemisessa ja sitouttamisessa.

”Potentiaaliset työntekijät haluavat tietää yrityksen asenteesta energiatehokkuuteen ja ympäristöarvoihin. Siksi niistä on kerrottava avoimesti kotisivuilla ja muussa viestinnässä”, koulutuspäällikkö Jari Hietanen TAKK:sta sanoo.

Kehittyneet työnopastuskäytännöt ovat hyvä keino pitää kiinni uusista työntekijöistä. Yritykseen houkuttelussa ja sitouttamisessa puolestaan painavat muun maussa pitkän aikavälin koulutusmahdollisuudet. TAKK tarjoaa yrityksille tukea erilaisten veto- ja pitovoimatoimenpiteiden suunnitteluun.

”On tärkeää kehittää työoloja jatkuvasti ja vahvistaa osaamista vuosien varrella. Nämä ovat tulevaisuudenlupauksia, jotka kiinnostavat ihmisiä. Siksi niistä on tärkeää kertoa myös kiinnostuneille työnhakijoille ja uusille työntekijöille”, Hietanen sanoo.

Kehityskohteena kiertotalousosaaminen

Automaatio-osaamisen lisätarve on tunnistettu konepajoissa jo kauan, ja tänä päivänä yhä enemmän huomiota saa kiertotalous. Savossa kiertotalousosaaminen on tunnistettu pk-yritysten kehityskohteeksi ja tarpeeseen on reagoitu koulutustarjonnan kautta.

”Kansainvälisillä markkinoilla toimivilla isoilla konepajoilla on ollut jo pitkään velvollisuus raportoida asiakkailleen ympäristövastuullisuudestaan. Niiden on voitava todentaa, että ympäristöasiat hoidetaan hyvin myös koko toimitusketjussa”, SAKKY:n Lundgren sanoo.

SAKKY:n ja Savonia AMK:n hiljattain toteuttamassa Kiertotalousosaamista konepajoille -hankkeessa kehitettiin konepajoille työkalut hiilijalanjäljen laskemiseen ja tulosten viestimiseen asiakkaille sekä tarkastuslista toiminnan arvioimiseen. Pilotoinnissa mukana olleet konepajat antoivat työkaluista hyvät arviot.

Syksyllä 2023 käynnistyy Kiertotalous- ja automaatio-osaamista konepajoille -täydennyskoulutus, jonka avulla konepajat voivat kehittää omaa kiertotalousosaamistaan ja siitä viestimistä asiakkailleen. Valtiorahoitteinen koulutus toteutetaan etäyhteydellä ja sen hakuaika käynnistyy keväällä 2023.

Sedu Akatemia palvelee yrityksiä yhdeltä luukulta

Etelä-Pohjanmaalla ammatillisesta koulutuksesta vastaa Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu, jolla on jo pitkät perinteet niin kansainvälisen hitsaajan kuin kansainvälisen hitsausasiantuntijankin koulutuksesta. Oppilaitoksessa on useita robotiikan kouluttajia ja jatkuvasti käynnissä useita koulutuksia robotiikan eri osa-alueille. Sedu myös valvoo hitsauspätevyyksiä ja PEDpätevyyksiä joka keskiviikko ja hitsausoperaattoreiden pätevyyksiä yritysten kanssa sovittujen aikataulujen mukaan. Levytekniikan koulutuksissa Sedu tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa Prima Powerin kanssa.

Aki Alanen, Sedu.
KUVA: SEDU

Lähitulevaisuudessa Sedun tarjontaan on tulossa lisää kansainvälisesti tunnustettuja hitsaustekniikan koulutuksia esimerkiksi robottihitsauksen asiantuntijuuteen. Vastaavan tyylistä koulutusta Suomessa tarjoaa muun muassa LUT-yliopisto.

”Koulutusten avulla alueemme yrityksiin on saatu huomattava määrä vipuvartta, jonka avulla yritykset pystyvät kilpailemaan muun Suomen ja jopa Euroopan kanssa”, hitsauksen ja robotiikan täydennyskoulutuksesta vastaava Aki Alanen Sedusta kertoo.

Yrityskentältä kouluttajana toimineena Alanen tietää, että pohjalaisyrityksissä pyritään määrätietoisesti eteenpäin. Sedun koulutusten ansiosta yritysten laatu ja tuottavuus ovat parantuneet, ja yritysten työntekijät ovat innoissaan uusista ajatuksista, jotka helpottavat heidän työkuormaansa. Kouluttajat ovat saaneet koulutuksista yksinomaan kiitosta, mikä lisää myös heidän motivaatiotaan. Tästä kiitos kuuluu Alasen mukaan inspiroiville koulutettaville!

Syksyllä 2022 lanseerattiin yritysten palautteiden pohjalta kehitetty Sedu Akatemia -palvelu, jonka punainen lanka on tuoda koulutusmahdollisuudet yritysten ulottuville helposti ja kustannustehokkaasti.

Juha-Pekka Hietala, Sedu.
KUVA: SEDU

”Teemme yhdessä yrityksen kanssa henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelman ja suunnittelemme koulutukset Akatemian jäsenille valmiiksi. Tavoitteena on yhden luukun periaate kaikkiin koulutustarpeisiin, soitto on ajan voitto”, Sedun yrityspalvelukonsultti Juha-Pekka Hietala sanoo. Koulutussuunnitelmassa on usein kymmeniä erilaisia tarpeita monikulttuurisen työyhteisön johtamisesta esimerkiksi tulityökorttiin tai robottihitsaukseen.

Ensimmäisten kuukausien aikana koulutuksia pidettiin viitisenkymmentä. ”Akatemian jäsenet ovat olleet tyytyväisiä, ettei heidän tarvitse itse etsiä koulutuksia ja suunnitella koulutuskokonaisuuksia, vaan he kertovat tarpeensa meille, ja me palvelemme”, Hietala kertoo.

”Kaikkien osaamisalueiden tuominen esille on haastavaa, eikä verkkosivujen kautta löydä kaikkia mahdollisuuksia. Olemme ratkaisseet ongelmaa kumppanuussopimusten ja Sedu Akatemian kautta. Asiakas saa meiltä tarvitsemansa selaamatta kymmeniä verkkosivuja”, Hietala toteaa.

POHTO järjestää muun muassa säteilyturvallisuuskoulutuksia, joissa kouluttajana toimii kehittämispäällikkö Jaakko Kiuttu.
KUVA: POHTO

Ketterä viisikymppinen kouluttaa kilpailukyvyn parantamiseksi

Oulussa päätoimipistettään pitävä, koulutustoimintaa koko Suomessa harjoittava POHTO tunnettiin takavuosina nimellä Pohjois-Suomen Teollisuusopisto. Sen toimintaa aiemmin hallinnoinut säätiö perustettiin jo vuonna 1972. Nykyisin POHTO on yksityisomisteinen koulutus-, valmennus- ja konsultointiyritys, jonka perustehtävä on asiakkaiden kilpailukyvyn parantaminen.

Keväällä 2021 POHTOssa luovuttiin omista koulutustiloista Oulun Hietasaaressa ja siirryttiin järjestämään koulutuksia yleisesti tarjolla olevissa tiloissa. Tuloksena toiminta on ketterämpää sekä taloudellisesti sekä ekologisesti kestävämpää.

POHTOn tarjonta painottuu metalli-, metsä-, energia-, kaivannais- ja informaatioteollisuuden koulutuksiin ja kehittämiseen asiakastarpeiden mukaisesti. ”Jos avointa koulutusta ei ole, räätälöimme tilaustyönä sopivan kokonaisuuden kyseisen teollisuudenalan ja yrityksen tarpeeseen”, POHTOn kehittämispäällikkö Henna Piirainen kertoo.

POHTOn kehittämispäällikkö Henna Piirainen.
KUVA: POHTO

POHTOn kurssitarjontaa rakennetaan pitkälti yritysten suorien tarpeiden ja toiveiden pohjalta ottaen huomioon myös yritysvierailujen viestit ja koulutuspalautteet. POHTOssa on myös läpi historian toiminut eri teollisuudenalojen ja korkeakoulujen asiantuntijoiden muodostamia kehittämisryhmiä, joiden kanssa ajankohtaisia koulutuksia suunnitellaan yhdessä. Yksi pitkäaikaisimmista on pari kertaa vuodessa kokoontuva Vuorimiesyhdistyksen Metallurgian VAT:n kehittämisryhmä.

POHTOn koulutukset voivat olla käytännönläheisiä handson- harjoituksia sisältäviä tai asiantuntijoiden teoriapainotteisempia kokonaisuuksia sisältäviä koulutuspäiviä. Yleensä lopputulema on näiden kahden tasapainoinen kokonaisuus. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään myös koulutuksen teeman mukaisia vierailuja yrityksiin ja koulutuslaitoksiin.

”Tulevaisuudessa lisäämme ja päivitämme koulutuksia entistä laajemmin teollisuuteen, kuten energiasektorille, ja pk-yrityksille. Esimerkiksi vety-yhteiskuntaan siirtyminen edellyttää merkittäviä panostuksia muun muassa materiaali- ja teknologiaosaamisen kehittämiseen”, Piirainen kertoo.

Yksi POHTOn kumppaneista on Suomen hitsaustekninen yhdistys. Syksyllä 2022 organisaatiot toteuttivat yhteistyössä Kuinka otan ruostumattoman terästen hitsauksen hallintaan yhdessä päivässä? -koulutuksen, jonka osallistujamäärä ja -palaute yllättivät positiivisesti.

Metalli- ja konepajateollisuuden osaamispula tiedetään ja myös tarve täydennyskoulutuksiin tunnetaan. Koulutusten tarjoajat ovat valmiina suunnittelemaan ja kehittämään koulutusmalleja, -sisältöjä ja -polkuja, jotka sopivat konepajojen osaamistarpeisiin, resursseihin ja arjen työtahtiin.

Teksti: Riikka Autio / Viuleva Group Oy

Seuraa prometalli

prometalli uutiskirje