Datapolkua pitkin tulevaisuuteen

Energiasta on tullut teollisuuden kohtalonkysymys – ja datasta kaavaillaan, ellei nyt aivan pelastajaa, niin ainakin reipasta apupoikaa. Datatalouden koko kasvaa muita toimialoja nopeammin ja luo uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia ja -malleja – voisiko fiksu data saada sähkölaskutkin kuriin?

Sitra toppuuttelee, että Suomessa ei ole juurikaan kyetty kehittämään uutta liiketoimintaa ja merkittäviä datalähtöisiä palveluja, hyvistä datavarannoista ja toimivasta digitaalisesta infrastruktuurista huolimatta. Sitran viimevuotisen yrityskyselyn mukaan mukaan suomalaiset yritykset eivät nykyisellään koe pääsevänsä kiinni datatalouden tuomaan potentiaaliin.

Tilanteen korjaamiseksi Suomelle ollaan nyt laatimassa vuoteen 2030 ulottuvaa kansallista strategista etenemissuunnitelmaa eli digitaalista kompassia. Tavoitteena on luoda digitalisaatiolle ja datataloudelle yhteinen kansallinen visio ja tavoitteet vuoteen 2030.

Suomen digitaalinen kompassi perustuu vuonna 2021 esitettyyn EU:n digitaaliseen kompassiin ja tätä koskevaan ohjelmaehdotukseen ”Polku digitaaliselle vuosikymmenelle”, jossa määritellään vaatimukset kansallisille tiekartoille. Ohjelmasta odotetaan päätöstä syksyllä 2022.

Suomen digikompassi muodostuu EU:n digikompassin mukaisesti neljästä osa-alueesta: osaaminen, digitaalinen infrastruktuuri, yritysten digitalisaatio ja digitaaliset julkiset palvelut. Osa-alueiden alle on koottu Suomen priorisoidut tavoitteet visioon pääsemiseksi. Digijohtotähtenä on rakentaa ”houkuttelevaa, kilpailukykyistä, kestävää ja hyvinvoivaa, digitaalisesti kyvykästä” Suomea.

Digikompassin tavoitteena on luoda kansallinen kokonaiskuva Suomen digitalisaatiokehityksestä. Digikompassi ohjaa kansallisen kehitystyön suuntaa ja vahvistaa yhteistä ymmärrystä digitalisaation ja datatalouden hyödyistä, käsitteistä ja suunnasta kansallisesti. Kompassi määrittelee painopisteitä myös Suomen vaikuttamistyölle EU:ssa ja laajemmilla kansainvälisillä kentillä.

Suomen digikompassin tavoitteet on asetettu eurooppalaisia tavoitteita kunnianhimoisemmiksi, sillä Suomi haluaa pysyä edistyksellisten digimaiden joukossa ja suunnannäyttäjänä erityisesti Suomelle tärkeillä digitalisaation ja datatalouden osa-alueilla.

Digikompassin tavoitteena on olla työkalu digitalisaatiokehityksen johtamisessa yli yhteiskunnan eri sektorien. Se tukee valtionhallinnon toimien priorisointia, resurssien kohdentamista ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia sekä Suomen aseman arviointia suhteessa kansainväliseen kehitykseen.

Vaikka toimet kohdentuvat etenkin valtionhallintoon, on digikompassin tavoitteena osallistaa sidosryhmiä työskentelemään laajemminkin yhteisen vision ja tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tiedämme vanhastaan, että datan jakaminen yli organisaatiorajojen moninkertaistaa liiketoiminnan ja innovoinnin mahdollisuudet. Ymmärryksen puute datan merkityksestä – ja haluttomuus datan jakamiseen organisaatioiden välillä – tekevät hallaa Suomen yritysten kilpailukyvylle. Datan taitava hyödyntäminen on myös keskeinen keino eurooppalaisen ”kaksoissiirtymän” eli digitaalisen ja vihreän siirtymän toteutumisessa, kun Eurooppa siirtyy kohti ilmastoneutraaliuden ja digitaalisen johtajuuden aikaa.

Menestyäkseen Suomi tarvitsee dataan liittyvän liiketoimintaosaamisen lisäämistä ja kokonaisten datapohjaisten, kestävyyteen tähtäävien innovaatioekosysteemien luomista.

Uudet, uljaat ekosysteemit ovat kuitenkin vasta tulevaisuudessa. Ensin täytyy selvitä tästä sotatalvesta. Vyötä on kuitenkin jo kiristetty ja ryhtiä parannettu: energiateollisuuden tuoreet sähkönkulutusluvut paljastavat, että teollisuuden sähkönkulutus on ollut laskusuunnassa koko kuluvan vuoden.

Teollisuudessa tehokkaaseen energiankäyttöön on toki kiinnitetty huomiota jo pitkään, ja energiatehokkuus on osa alan vastuullisuustyötä. Vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen on tehnyt yli 300 teollisuusyritystä. Viiden viime vuoden aikana näissä yrityksissä on tehty lähes 3 000 energiatehokkuutta parantavaa toimenpidettä, joiden ansiosta teollisuusyrityksissä säästyy energiaa vuosittain yhteensä 6,5 terawattituntia.

PETRI CHARPENTIER

Seuraa prometalli

prometalli uutiskirje