Rekrytointi ja koulutus

Tampereen konepajakoulu ehkäisee työvoimapulaa ja edistää monitaitoisuutta metalliteollisuudessa

Metalli- ja konepajateollisuuden osaajapulaa ei ratkaista kehittämällä pelkästään perustutkintoputkea. On tärkeää, että työelämässä olevien osaamista kehitetään ja monipuolistetaan. Konepajakoulun tarkoituksena kehittää moniosaajuutta ja tukea yrityksiä niiden rakentaessa työntekijöiden monitaitoisuudesta kilpailuetua.

Teknologiateollisuus työllistää Suomessa yli 300 000 ihmistä ja välillisesti yli kaksinkertaisen määrän. Korkeakouluosaajia kiinnostavat ammattialat ovat edelleen vetovoimaisia, kun taas ammattipuolen osaajien pula on jatkuva ja keski-ikä nousee huolestuttavasti.

”Vuosittain Pirkanmaalla eläköityy 500 metallialan ammattiosaajaa ja ammatillisesta koulutuksesta tulee työmarkkinoille 200 nuorta eli vajetta jää jatkuvasti 300 työntekijää. Puutetta on perusosaajista. Alan koulutuksen vetovoima on ollut viimeiset kymmenen vuotta liian alhainen”, Konepajakoulun eli virallisesti Tampereen Teollisuusoppilaitos Oy:n toimitusjohtaja Peer Haataja kertoo. Haataja toimii lisäksi Tampereen kauppakamarissa edunvalvonnan ja vaikuttamisen asiantuntijana.

Suomessa 2000-luvun alun jälkeen nähty kehityskulku on tyypillinen jälkiteolliselle hyvinvointiyhteiskunnalle: syntyvyys on alhaisempaa kuin kuolleisuus, mikä johtaa keski-iän nousuun ja huoltosuhteen heikkenemiseen. Tällä hetkellä työmarkkinoilta poistuu vuosittain 30 000 henkeä enemmän kuin mitä sinne tulee, ja vaikka eläkeikää voidaankin nostaa jonkin verran, ihmisen fysiikan jousto tulee ennen pitkää vastaan.

Metalli- ja konepajateollisuutta muuttavat myös digitalisoituminen ja automatisoituminen. Tuotantoteknologia kehittyy ja samalla ihmistyön määrä suhteessa tuotantoon vähenee. Vastaavantyyppinen kehitys nähtiin vuosikymmeniä sitten paperiteollisuudessa. Silti jatkossakin markkinoilla on tilaa pienemmille pitkälle erikoistuneille yrityksille. Tämä luo haastetta oikeanlaisen osaamisen kouluttamiseen.

Taustaa: Mitä ongelman ratkaisemiseksi on tehty yhteiskunnan eri sektoreilla?

Metalli- ja konepajateollisuus on kärsinyt työvoimapulasta jo vuosia, ja sen taltuttamiseen tarvitaan eri toimijoiden, kuten poliittisten päättäjien, oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä. Välineitä ovat muun muassa työvoima-, muunto- ja aikuiskoulutus sekä työperäinen maahanmuutto.

Suuri yhteiskunnallinen kysymys liittyy siihen, että tietyt toimialat ovat erityisen tärkeitä hyvinvointiyhteiskunnan ja julkisten palveluiden ylläpitämiseksi. ”Metalli- ja konepajateollisuuden yritykset ovat tulonmuodostuksessa kriittisiä, sillä niiden kautta tulee valtaosa maamme vientituloista. Tällaisten alojen tulisi nauttia valtiovallan ehdotonta suojelua, ja niiden eteen tulisi tehdä kaikkia voitava”, Haataja pohtii.

Haataja nostaa esiin myös konepajateollisuuden vetovoimaa syövät vanhentuneet mielikuvat. Metallialan työt eivät ole olleet enää aikoihin raskaita ja likaisia, vaan pajoilla ja tehtaissa paikat ovat järjestyksessä ja haalarit puhtaita. Asiat ovat muuttuneet paljon, ja karskit, meluisat työympäristöt ovat historiaa jo korkeiden työturvallisuusvaatimustenkin ansiosta. On välttämätöntä parantaa käsityksiä metallialasta ja lisätä sen houkuttelevuutta.

Kolmas ratkaisun avain on työperäinen maahanmuutto ja sitä koskeva poliittinen tahtotila. Työvoiman rekrytoiminen ulkomailta on turhan monimutkaista: Yrityksen pitää osata ennakoida tulevia tarpeitaan hyvin paljon etukäteen, sillä työperäiseen maahanmuuttoon liittyvä byrokratia kestää pitkään. Pelkkä rekrytointi ei edes riittää, vaan lisäksi tarvitaan kotoutusta. Muita reittejä maahan tulevat pääsevät mukaan kotouttamisohjelmiin, mutta työperäisesti maahan muuttaville niitä ei ole tarjolla.

”Ulkomailta tulijoille pitäisi levittää punaista mattoa ja osoittaa, miten hieno maa Suomi on. Heidät pitää saada ihastumaan ja jäämään tänne pysyvästi”, Haataja sanoo.

Tampereen seudulla on tehty esimerkillistä pilotointia ulkomaalaistaustaisten rekrytoinnissa. Hanke on lähtenyt liikkeelle yrityksen tarpeesta; esimerkiksi yrityksessä on tarvittu koneistaja vuoden päästä. Kaupungin roolina on ollut puolison sitouttaminen organisoimalla tälle työpaikka sekä lapsille hoito- ja koulupaikat. Toimintamallissa koko perhe pääsee turvallisesti alkuun uudessa asuinpaikassa, ja jo alusta alkaen ajatuksena on perheen jääminen Suomeen.

Oppisopimus osaksi perustutkintoa ja monitaitoisuus osaksi työelämää

Metalliala muuttuu nopeasti panopisteen siirtyessä yhä enemmän robotisoituihin tuotantolinjoihin ja automaatioon. Perusosaamisen rinnalla tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän prosessiteollisuuden osaamista, mikä asettaa vaatimuksia niin ammatilliselle tutkintoon johtavalle kuin työelämäkoulutukselle.

Yksi ratkaisu osaaja- ja osaamispulaan on oppisopimusmallin kehittäminen. Metallialan laajat, mutta yleisluonteiset perustutkinnot antavat pohjan työnteolle, mutta varsinainen oppiminen tapahtuu vasta yrityksissä. ”Tutkinnon tekeminen esimerkiksi 50-prosenttisesti oppisopimuksella nopeuttaisi työelämään siirtymistä. Sen avulla nuoret myös alkaisivat tienata jo opintojen keskivaiheilla, mikä lisäisi motivaatiota. Oppisopimuspaikka voitaisiin järjestää jokaiselle opiskelijalle esimerkiksi puolentoista vuoden opintojen jälkeen”, Haataja ehdottaa.

Metalli- ja konepajateollisuudessa toistaiseksi vähän hyödynnetyt työelämäkoulutus ja henkilöstön monitaitoisuuden lisääminen tulisi myös ottaa laajempaan käyttöön.

Alalla on jatkuva työvoimapula, ja takavuosista poiketen yritykset haluavat nykyisin pitää työntekijänsä töissä myös huonojen suhdanteiden aikana. Henkilöstön monitaitoisuuden lisääminen tuo suhdannejoustoa: työelämäkoulutuksissa työntekijä oppii uusia työtehtäviä ja voi vaihdella tehtävien välillä työtilanteen mukaan.

Kokemukset osoittavat, että monitaitoisuus edistää organisaatiokulttuuria ja hyvinvointia. ”Monitaitoisuuden ansiosta työntekijöiden ei tarvitse tehdä jatkuvasti samaa työtä. Se motivoi ja vaikuttaa palkkaukseen sekä elävöittää työyhteisöä”, Haataja sanoo.

Muutos kohti monitaitoisuuden kulttuuria lähtee yrityksen sisältä. On ensisijaisesti johtamisen haaste löytää tavat, joilla monitaitoisuudesta tehdään yritykselle voimavara.

Konepajakoulun tarjonta mukautuu yritysten tarpeisiin

Tampereen Konepajakoulu auttaa konepajayrityksiä löytämään uusia osaajia ja kouluttamaan henkilöstöään tulevaisuuden menestyksen tarpeisiin. Yksi tavoitteista on herätellä yrityksiä monitaitoisuuden lisäämiseen.

Konepajakoulu kehittää yhdessä Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK:n ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredun kanssa täydennyskoulutustarjontaa osaamiskartoitusten ja yritysten tarpeiden perusteella. Koska yritysten tarpeet eroavat toisistaan, painopiste on erilaisten koulutusaihioiden kehittämisessä.

Päätavoitteemme on rakentaa tehokas koulutus sovitettuna yrityksen rytmiin. Teemme suunnittelua ja markkinointia pidemmällä aikajänteellä sekä määrittelemme koulutustarpeet ja -teemat vuosikelloon. Ennakoimalla saamme luotua hyviä kokonaisuuksia, joihin yritykset pystyvät osallistumaan ja haluavat sitoutua”, Haataja kertoo.

Teksti: Riikka Autio, Viuleva Group Oy
Kuvat: Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

Seuraa prometalli

prometalli uutiskirje