Logistiikka (sisälogistiikka)
Tekniikan kehitys uudistaa sisä- ja pientarvikelogistiikkaa
Yhä useampi konepaja kiinnittää huomiota sisälogistiikkaan ja sen ajanmukaistamiseen. Tämän päivän innovaatiot luovat uusia mahdollisuuksia kokonaan uudentyyppisille prosesseille myös sisälogistiikassa, joka monesti on elintärkeä osa valmistavan tehtaan tuotantoa. Nykyään sisälogistiikassa hyödynnetään usein esimerkiksi RFID- ja viivakooditekniikkaa sekä automaatiota. Uudesta tekniikasta on paljon apua myös pientarvikelogistiikassa.
Entisinä aikoina konepajoilla ja muussakin teollisuudessa oli tapana järjestää tuotantotilan yhteyteen tai välittömään läheisyyteen paljon varastotilaa. Silloin tuotantoa voitiin lisätä lyhyellä varoitusajalla, mikäli valmistettavien tuotteiden kysyntä kasvoi nopeasti.
Tällainen logistiikka-ajattelu on sittemmin jäänyt paljolti pois muodista. Nykyisin tuotantotilat halutaan rakentaa mahdollisimman kustannustehokkaiksi, joten varastoitavan materiaalin määrä pyritään minimoimaan. Siksi paikan päälle on tuotava koko ajan uutta materiaalia alihankkijoilta tai muualta ulkopuolelta - joskus peräti ulkomailta asti - jotta tuotantoon ei tule keskeytyksiä.
Kuitenkin konepajalla on yhä varauduttava siihen, että joitakin valmistettavien tuotteiden osia tarvitaan yllättäen suurempia määriä kuin ennen. Yritykselle voi olla jopa ratkaisevan tärkeää saada tällaiset nopeat materiaalitarpeiden muutokset tunnistettua riittävän ajoissa.
Tilaa säästyy
Pieniin varastomääriin ja ulkopuolisiin materiaalivirtoihin perustuva materiaalilogistiikan malli noudattaa niin sanottua Lean-ajattelua, jolla nykypäivänä pyritään kustannustehokkaaseen tuotantoon ja toimitusketjuihin. Tuotantotilan yhteydessä ei siis pidetä kovin suurta varastoa, vaan seurataan materiaalivirtoja ja tilataan tarpeen mukaan täydennystä oikeaan aikaan. Muina aikoina tehtaalle tai konepajalle tulee tarvittavia materiaaleja ulkopuolelta yleensä tasaisena virtana, normaaleille tuotannon määrille mitoitettuna.
Tilaa säästyy, koska varastotilaa ei tarvitse sitoa siihen, että materiaaleja varastoitaisiin ikään kuin varmuuden vuoksi. Toisaalta riskinä on, että alihankkijoiden ongelmat pidentävät komponenttien toimitusaikoja tai saatavuutta, tai kenties muuttuvat tullikäytännöt nostavat ulkomailta tilattavien osien hintoja.
Joka tapauksessa nykypäivän tekniikalla on mahdollista reagoida hyvinkin nopeasti tuotantolinjan äkillisiin materiaalitarpeisiin.
RFID-tekniikkaa varastonhallintaan
Varastonhallinnan ja muun logistiikan työkaluna voidaan käyttää esimerkiksi mobiilisovellusta, joka hyödyntää RFID-tekniikkaa (RFID = Radio Frequency Identification). Sellaisia on ollut jo muutamia vuosia Suomen markkinoilla, ja niiden käyttö materiaalinhallinnassa on yleistynyt.
Valmistavan yrityksen tuotantotilan hyllyissä voi olla eri tuotteiden lokeroissa RFID-etätunnistesirut. Ne ovat eräänlaisia transpondereita, joista luetaan tietoa radiosignaalin avulla.
Työntekijä voi lukea vaikkapa älypuhelinsovelluksella tai erillisellä lukijalaitteella hyllyn tarroista niiden tuotteiden tai materiaalien tunnistetiedot, jotka ovat loppumassa ja joita siis tarvitaan tuotantolinjalle pikaisesti lisää. Sen jälkeen voidaan puhelimella lähettää saman tien tilaus materiaalintoimittajan toiminnanohjausjärjestelmään, joten komponenttien täydennystoimitusta päästään keräämään lähes välittömästi. Tämä helpottaa ja nopeuttaa prosesseja sekä tilaavan yrityksen että tilauksen toimittajan puolella.
RFID-tekniikan hyötyjä ovat varastonhallinnassa ovat esimerkiksi keräilytarkkuuden paraneminen ja virheiden väheneminen, reaaliaikaisuus sekä entistä paremmat mahdollisuudet tuotteiden elinkaaren seurantaan. Transponderit myös toimivat yleensä luotettavasti pölyisissäkin varasto-olosuhteissa.
Toiminta nopeutuu
Täydennystilausten ohella RFID-teknologiaa voidaan hyödyntää tuotteiden sisäänkirjauksessa varastohyllyille.
Sisäänkirjaus on aikaisemmin tehty - ja voidaan tietysti edelleenkin tehdä - manuaalisesti. Silloin saapuva tavaramäärä tarkistetaan ja kirjataan varaston käytännön mukaisesti.
Kun sovelletaan RFID-tekniikkaa, sisäänkirjaus onnistuu nopeammin, koska laite voi lukea kaikkien pakkauksessa olevien tuotteiden koodit yhdellä kertaa. Jos varastossa käsitellään suuria volyymejä, RFID-teknologia on tehokas vaihtoehto, joka voi säästää aikaa merkittävästi ja samalla vähentää virheitä. Tavarat siirretään varastopaikalle varastossa käytettävän teknologian avulla, esimerkiksi pumppukärryllä, trukilla tai robottitekniikalla. Monesti yleisimmin käytettävät komponentit tai materiaalit sijoitetaan varastossa sellaisiin kohtiin, joihin pääsee helpoimmin esimerkiksi trukilla.
On arvioitu, että vaikkapa sekalavan tunnistaminen varaston vastaanotossa voi lyhentyä puolesta minuutista kolmeen sekuntiin RFID-teknologiaa käytettäessä. RFID-sovellukset myös vähentävät manuaalisen varastotyön tarvetta ja siten vapauttavat henkilöstöä tuottavampiin töihin.
RFID-tekniikan käyttö on viime vuosina yleistynyt varsinkin suurissa teollisuusyrityksissä. Joissakin tilanteissa RFID-tekniikkaan voi liittyä teollisuusvakoilun uhka, jos ulkopuoliset pääsevät lukemaan sirutietoja ja käyttämään niitä omaksi hyödykseen kilpailevassa yrityksessä. Järjestelmää käytettäessä kenties tarvitaan suojauksia.
Viivakoodikin toimii
Toinen vaihtoehto varastosovellusten työkaluksi on viivakooditekniikka, joka on RFID-teknologiaa vanhempi ja ainakin toistaiseksi myös hinnaltaan edullisempi ratkaisu.
Viivakooditekniikka on apuväline, joka soveltuu tietojen tehokkaaseen tallennukseen ja kappaleiden yksilölliseen tunnistamiseen. Sitä voidaan käyttää varastomäärien seurannassa ja lisätilausten tekemisessä sekä varaston sisäänkirjauksissa paljolti samalla periaatteella kuin RFID-tekniikkaa, mutta tuotetiedot luetaan varastohyllyjen viivakooditarroista viivakoodinlukijoilla. Välttämättä asiat eivät etene aivan yhtä nopeasti kuin RFID:n avulla.
Standardisoituun teknologiaan perustuvat viivakoodit ovat optisesti tunnistettavia merkkijonoja, joissa on tietoa tuotteesta. Tiedot voidaan lukea esimerkiksi käsilukijalla tilausta tehtäessä tai luovutettaessa, jolloin tieto siirtyy automaattisesti varastonhallintajärjestelmään.
Varastonhallintasovellus toimii esimerkiksi siten, että työntekijä saa kannettavalle päätteelle keräyslistat tai tilaukset. Kun keräys on tehty valmiiksi, työ kuitataan suoritetuksi joko viivakoodin tai näppäimistön avulla. Inhimillisen virheen mahdollisuus vähenee, kun mahdollisimman monet toiminnot hoidetaan viivakoodeja käyttämällä.
Pientarvikkeille uutta logistiikkaa
Konepajoissa tehdään paljon ylimääräistä työtä pientarvikkeiden hankinnassa, mikä monesti kasvattaa kustannuksia ja vähentää tehokkuutta.
Tyypillisesti tuotantotilaan tai sen lähelle voidaan varastoida konepajalla yleisesti käytettäviä erityyppisiä ruuveja, pultteja, muttereita, nauloja, holkkeja ja muuta pientavaraa. Koska tuotteet ovat pienikokoisia, tällaisen varaston sijoittaminen lähelle tuotantoa onnistuu helpommin kuin isompien komponenttien varastotilan rakentaminen.
Myös pientarvikkeiden varastoa on täydennettävä sekä säännöllisesti että - tilanteen niin vaatiessa - tiettyjen komponenttien pikatoimituksilla. Tässäkin tarvittavien hankintojen ennakoitavuus on tärkeä kysymys. Mitä paremmin tuotantolinjan tarpeet voidaan konepajoilla ennakoida, sitä tehokkaammin myös hankinnat pystytään toteuttamaan.
Pientarvikelogistiikassakin monet manuaaliset työvaiheet on jo korvattu viivakoodipohjaisilla järjestelmillä tai vaihtoehtoisesti radiotaajuuksilla toimivilla RFID-transpondereilla, joita kiinnitetään muun muassa varastohyllyihin. Täydennystilaus voidaan tehdä myös esimerkiksi suoraan huoltoautosta.
Automaattisia tilauksia
Jo muutamia vuosia sitten Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry tiedotti, että suuri osa toimitusketjujen yrityksistä Suomessa täydentää asiakkaidensa varastoja jo automaattisesti.
Yksi automatiikkaa lisäävä sovellus on varastoon sijoitettava niin sanottu älyhylly, jonka avulla pientarvikelogistiikka toimii automaattisesti ilman erillisiä lukijalaitteita. Pientarviketukkukaupan alalla toimiva Ferrometal Oy toi ensimmäisen tällaisen sovelluksen Suomen markkinoille kesällä 2017.
Järjestelmään kuuluu RFID-tunnisteilla varustettu pientarvikkeiden ottolaatikko. Kun laatikko on tyhjenemässä, se nostetaan älyhyllytasolle, jolloin täydennystilaus lähtee heti automaattisesti puhelinyhteyden kautta tavarantoimittajan tilausjärjestelmään. Yhdellä järjestelmällä on mahdollista ohjata useiden eri tavarantoimittajien tilauksia.
Teknologian kehityksen myötä sisä- ja pientarvikelogistiikan tavaravirtoja pystytään seuraamaan entistä tarkemmin. Samalla varastologistiikan digitalisaatio ja automatisointi tehostavat toimintoja, jolloin varastotyöntekijöiden toimenkuva muuttuu. Monesti työssä tarvitaan aiempaa enemmän teknistä osaamista ja koulutusta.
Teksti: Ari Mononen
Kuva: Pexels
