Hitsaus
Savu- ja pölynkäsittely
Työ- ja koneturvallisuus
Turvallisuutta konepajoille
- uudella tekniikalla ja oikealla asenteella
Työtapaturmien riskit konepajoilla ja muussakin teollisuudessa ovat lisääntyneet. Vuosittaisia tapaturmia on muutaman viime vuoden aikana tilastoitu työpaikoilla enemmän kuin vielä kolme vuotta sitten. Vaikka koneiden suojausta työpaikoilla on tehostettu, tuotantolinjan työtapoihin voi liittyä monia vaaratekijöitä, joita ei tiedosteta ajoissa.
Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Markku Tolvanen korostaa, että konepajojen työturvallisuudessa Suomessa on vielä paljon parannettavaa.
"Vuonna 2014 tapaturmaluvut olivat alimmillaan, mutta viime vuosina asiat ovat taas menneet työturvallisuuden kannalta huonompaan suuntaan. Nyt vuosittain sattuu keskimäärin 120 000 työtapaturmaa, joista noin 100 000 työpaikoilla ja loput työmatkoilla", Tolvanen kertoo.
"Myös suhdanteet vaikuttavat tapaturmien määriin. Kun taloudella menee hyvin, työsuoritteita on paljon - ja silloin sattuu enemmän tapaturmiakin."
Suurin osa tapaturmista on Tolvasen mukaan liikkumistapaturmia. Esimerkiksi kaatumisia tilastoidaan paljon, varsinkin talvikauden aikana.
"Toinen merkittävä ryhmä ovat sellaiset tapaturmat, jotka liittyvät käsillä tai työkaluilla tehtäviin työvaiheisiin. Tällaisissa vahinkoja ovat lähinnä pistot, viillot, haavat, murtumat, leikkautumiset sekä ihon repeilyt, jotka tulevat terävistä tai leikkaavista työkaluista, iskeytymisistä tai puristumisista."
Työpaikan riskejä voidaan ennakoida
Turvallisuutta konepajoilla pystyttäisiin edistämään suunnittelemalla tuotantolinjat ja työpisteet huolellisemmin sekä ennakoimalla asioita aiempaa paremmin. Lisäksi asenteissa ja koulutuksessa on kehittämisen varaa.
Esimerkiksi tuotantolinjan ruuhka- ja häiriötilanteet sekä huoltotoimenpiteet ovat tyypillisesti työturvallisuuden näkökulmasta riskitilanteita.
"Jos vaikkapa koneessa on häiriö ja sen syytä selvitellään, kunnossapitotyöntekijä joutuu usein menemään lähelle konetta jopa turva-alueen sisäpuolelle. Mahdollisesti hän kytkee turvalaitteita pois päältä tätä varten. Tällaisia yllättäviä huoltotöitä olisi pohdittava ja suunniteltava kunnolla jo etukäteen, jolloin riskien arvioinnin tekeminen korostuu", suosittaa Tolvanen.
Huollossa voidaan kenties käyttää apuna uutta tekniikkaa.
"Monet tilanteet voidaan nykyään korjata turvallisesti esimerkiksi etäohjauksella, jossa diagnostiikka kertoo kunnossapitohenkilölle, mitä ja miten laitteessa pitää huoltaa tai korjata."
"Turvallisuuden kannalta ongelmallisia ovat myös sellaiset koneet, joista puuttuu nykyaikaisia suojavarustuksia. Sellaisia ei ehkä pystytä edes kovin helposti asentamaan, tai kaikkiin vanhoihin tuotantolinjojen koneisiin ei löydy kustannustehokkaita ratkaisuja", Tolvanen arvioi.
"Tuotantolinjoille olisi saatava lisää keinoälyllä tuotettavaa tietoa - ei vain koneisiin, vaan myös koneiden käyttäjille. Monesti turvallisia työkäytäntöjä lyödään laimin. Esimiesten olisi hyvä käydä useammin turvakeskusteluja alaistensa kanssa."
Henkilökohtaisista suojaimista - vaikkapa suojalaseista tai turvakäsineistä - ei ole hyötyä työntekijälle, jos niitä jostakin syystä ei käytetä asianmukaisella tavalla.
Opastusta työpaikoilla tarvitaan erityisesti silloin, kun käyttöön tulee uudenlaisia koneita tai kun tuotantolinjaan tehdään muita työturvallisuuteen vaikuttavia muutoksia.
Työnantajalla vastuuta koneiden turvallisuudesta
Koneturvallisuudesta työpaikoilla ei Tolvasen mukaan ole viime aikoina tullut uutta ohjeistusta, paitsi EU:n komission 28.11.2018 antama poikkeuksellinen tiedonanto yhdenmukaistetuista standardeista ja niihin liittyvistä prosesseista.
"Sen sijaan koneiden valmistajia sitoo Euroopan Unionin konedirektiivi, joka koskee EU/ETA-alueella markkinoille saatettavia tai käyttöön otettavia koneita. Koneen valmistaja joutuu soveltamaan koneturvallisuuden standardeja. Tärkeimpiä niistä ovat yhdenmukaistetun standardin aseman saaneet standardit, joiden tarkoituksena on tukea koneen valmistajaa konedirektiivin liitteen I mukaisten olennaisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten täytäntöönpanossa."
Liitteessä muun muassa edellytetään koneille riskianalyysiä ja selkeitä käyttöohjeita.
"Kun kone on tuotu tehtaalle ja otettu käyttöön, vastuu koneturvallisuudesta siirtyy työnantajalle, jonka on noudatettava työturvallisuuslakia. Työnantajan tehtävänä on lakisääteinen vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi, jonka pohjalta määräytyvät esimerkiksi koneen käyttäjien tarvitsemat suojavarusteet", selvittää Tolvanen.
"Koneen käyttöohje ei vapauta työnantajaa riskianalyysivelvoitteesta. Kaikki koneen riskithän eivät johdu itse koneesta, vaan myös käyttöpaikan olosuhteista ja työkäytännöistä."
Mikäli tuotantolinjalla on valmistusrobotteja, standardit yleensä määrittävät esimerkiksi ne turvaetäisyydet, joita työpaikalla vähintään on noudatettava.
"Konenäön yleistyminen robotiikassa voi parantaa työturvallisuutta, mutta toistaiseksi konenäköä on sovellettu lähinnä laadunvalvonnassa", Tolvanen sanoo.
Kaasujen ja kemikaalien vaarallisuus tiedostettava
Työpaikan kemikaaliturvallisuus on niin ikään tärkeä kysymys, joka usein vaatii työntekijöiltä perehtymistä monenlaisiin ohjeistuksiin sekä eri aineiden turvalliseen käyttöön ja varastointiin.
"Kun aluehallintovirasto hiljattain teki tarkastuksia työpaikoilla, asioiden todettiin olevan melko harvoissa paikoissa kunnossa kemikaaliturvallisuuden osalta", Tolvanen harmittelee.
"Olisi tiedettävä, millaisia kemikaaleja työpaikalla on ja miten paljon - sekä miten niitä on turvallista käsitellä ja säilyttää. Kemikaalikorttien ja -luetteloiden on oltava ajan tasalla."
Jotkut vaaralliset kemikaalit saattavat esimerkiksi reagoida vääräntyyppisestä materiaalista valmistetun säilytysastian kanssa. Myös kemikaalien säilytyslämpötila voi vaikuttaa turvallisuuteen.
Hitsauskaasujen terveysvaikutukset työpaikoilla on myös syytä ottaa huomioon. Monissa pitkän aikavälin tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että altistuminen hitsaussavuille työpaikalla saattaa lisätä syövän ja erilaisten keuhkosairauksien riskiä.
Keuhkosyövän riski on hitsaajilla lisääntynyt 20-40 prosenttia verrattuna esimerkiksi toimistotyöntekijöihin. Astmaan sairastumisen riski puolestaan on hitsaajilla kaksinkertainen toimistotyöntekijöihin verrattuna.
"Hitsauksen pysyviä terveysriskejä arvioitaessa on otettava huomioon työntekijän erityinen sairastumisherkkyys, esimerkiksi atopia ja ennen kaikkea tupakointi, joka nostaa hitsaajan keuhkosyöpäriskiä entisestään."
Tupakointi heikentää muutenkin keukojen toimintaa merkittävästi, etenkin jos tupakoiva työntekijä työssään altistuu hitsaussavuille, joilla on hengitysteitä ärsyttäviä ominaisuuksia.
Erityisen vaarallinen työvaihe on ruostumattoman teräksen hitsaaminen. Silloin hitsaussavussa voi olla huomattavan paljon kromiyhdisteitä, jotka on yksiselitteisesti todettu terveydelle haitallisiksi ja syöpää aiheuttaviksi.
"Tarvitaan kohdepoistoa, sillä vaarallisia käryjä eo saisi päästä hengitysilmaan. Työpaikan ilmanvaihdon oikea kohdistus ja suunnittelu ovat tärkeitä tekijöitä", Tolvanen painottaa.
Melu, ilmanvaihto ja asenteet ongelmana
Teknologiateollisuus, Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro toteuttivat vuonna 2017 yhteisen kyselyn työturvallisuudesta ja työsuojelutoimenpiteistä työpaikoilla.
Tulosten perusteella selvästi suurimmiksi työsuojeluongelmiksi koetaan liiallinen melu, huonot työasennot ja työpaikan ilmanvaihto. Myös erilaiset huurut, sumut ja käryt ovat melko yleisiä ongelmia. Etenkin monien toimihenkilöiden mielestä myös jatkuva ylikuormitus työssä on keskeinen työsuojeluongelma.
Työpaikoille toivottiin lisää työsuojeluun liittyvää täydennyskoulutusta ja seurantaa. Lisäksi katsottiin, että työsuojeluun liittyviin vääriin asenteisiin ja välinpitämättömyyteen sekä turhaan riskinottoon olisi kiinnitettävä enemmän huomiota.
Huomioliiveillä lisää näkyvyyttä
Konepajojen tuotantolinjoille tulee lähivuosina todennäköisesti yhä enemmän teollisuusrobotteja.
Tämä voi lisätä työtapaturmien riskiä, vaikka turva-anturit ja muut suojaukset sekä itse robottien koneturvallisuus kehittyvät koko ajan.
Toisaalta viime aikoina on kehitetty joitakin työsuojelun kannalta aiempaa parempia kevyitä robottityyppejä, jotka voivat tehdä työtä yhdessä ihmisten kanssa ilman pahojen tapaturmien vaaraa.
Tolvasen mukaan koneen ja ihmisen kohtaamisessa on kuitenkin aina sellaisen yhteentörmäyksen riski, jossa ihmiselle käy huonommin.
"Monet työntekijät ovat jääneet trukin tai putoavan kuorman alle. Työkoneen hytistä voi olla rajoitettu näkyvyys, joten onnettomuuksia sattuu melko helposti."
"Selkeästi näkyvä työvaatetus - kuten heijastusliivit tai heijastavat työvaatteet - vaikuttaa usein turvallisuusasioihin myönteisellä tavalla. Oikeanlaisella vaatetuksella voisi saada jo paljon parannusta työturvallisuuteen."
Teksti: Ari Mononen
Kuva: Pixabay
