Komeasti koronakuopasta ylös

Teknologiateollisuus ry:n elokuinen raportti kertoo, että teknologiateollisuuden kysyntä on jatkunut Suomessa vahvana. Tilauskertymä kasvoi vuoden toisella neljänneksellä, ja tarjouspyyntöjen määrässä saavutettiin kesän aikana lähes ennätystaso. Hyvä vire näkyy myös alan työllisyydessä: henkilöstömäärä on jatkanut kasvua, ja lomautusjärjestelyjen piirissä oli kesäkuun lopussa enää noin 4 000 henkilöä. Tiedot perustuvat Teknologiateollisuuden tuoreeseen tilauskanta- ja henkilöstötiedusteluun.

Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) osalta koronan jättämä lommo vaikuttaa pieneltä. Kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa laski vuonna 2020 vain noin kaksi prosenttia verrattuna ”normaaliin” vuoteen 2019. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa liikevaihto oli kuitenkin edelleen neljä prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Vuonna 2020 liikevaihtoa ala keräsi kaikkiaan reilut 32 miljardia euroa.

Tänä vuonna kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten saamien uusien tilausten arvo nousi huhti−kesäkuussa seitsemän prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna saatujen uusien tilausten arvo nousi peräti 49 prosenttia.

Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa viisi prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa ja 12 prosenttia suurempi kuin vuoden 2020 kesäkuussa. Huomattavaa on edelleen telakoiden suuri osuus tilauskannan kokonaisarvosta.

Alkuvuoden tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuoden aikana arvoltaan suurempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Pääekonomisti Petteri Rautaporras Teknologiateollisuus ry:stä katsoo, että teknologiateollisuus on toipunut hyvin koronakuopasta – joskin tilauksissa ollaan vasta nyt saavuttamassa koronaa edeltävä taso. Lisäksi yritysten väliset erot ovat suuria eivätkä näkymät ole kirkastuneet samalla tavoin kaikilla.

Rautaportaan mukaan koronasta johtuvia huolia teollisuudessa ovat juuri nyt erityisesti komponenttipula ja materiaalien hintojen nousu. Lisäksi epidemiaa ei ole vielä selätetty, ja tilanne aiheuttaa yleistä epävarmuutta rokotekattavuuden kasvusta huolimatta.

Teknologiateollisuus ry:n mukaan Suomi on päässyt hyvin globaalin kasvun imuun, mutta ylisuoriutumisesta ei voi vielä puhua. Teknologiateollisuuden toivomuslistalla onkin esimerkiksi tki-rahoituksen kasvattaminen, jotta Suomi pystyy hyödyntämään vahvuutensa ja panostamaan täysillä digivihreään kasvuun.

Totta kuitenkin on, että vasta koronamyllerryksen jälkeen punnitaan yritysten todellinen kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla. Korona-ajan vaikutus Suomen kustannuskilpailukykyyn on – aina vain ja edelleen – jossain määrin epäselvä. Tarkka todennettu kuva saadaan vasta sitten, kun erilaisista väliaikaisista pandemiaan liittyvistä tukitoimista pystytään luopumaan meillä ja maailmalla ja relevantti tilastomateriaali valmistuu.

Kristallipallo löytyy harvasta pajasta, mutta tulevina vuosina on joka tapauksessa syytä erityiseen varovaisuuteen kustannuskilpailukyvyn suhteen. Perinteisesti Suomen suurimpia kustannuskilpailukykyyn liittyviä virheitä ei nimittäin ole tehty matalasuhdanteen aikoina – vaan nimenomaan silloin, kun kaikki näyttää menevän hyvin.

Tämänhetkinen cocktail, jossa yhdistyvät olosuhteisiin nähden hyvä taloustilanne, ainakin lyhyellä aikajänteellä suotuisat kasvunäkymät, teollisuuden hyvä kysyntätilanne sekä inflaatiopaineet, voi olla petollisen makea. Tuon ”voimajuoman” makuun päässeet voivat unohtaa, että vaikutus saattaa hyvinkin olla varsin lyhytaikainen.

Kylkeen siis iso tarra: Nautittava vastuullisesti!

Petri Charpentier

Seuraa prometalli

prometalli uutiskirje