Investoinnit & raaka-aineet

Investoi tai kuole?

Talouden synkät pilvet saavat konepajat mietteliäiksi, mutta tarpeellisten investointien lykkääminen hamaan tulevaisuuteen ei ole riskivapaata sekään

Ensin niitä hyviä uutisia: teknologiateollisuudessa yritysten tilauskanta on edelleen vahva ja tilausten arvo hyvällä tasolla. Teknologiateollisuus ry:n elokuussa julkaistu tilauskanta- ja henkilöstötiedustelu kertoo, että tilauskannan arvo Suomessa oli kesäkuun lopussa saman verran kuin edellisellä kvartaalilla ja 15 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan.

Alan yritykset saivat uusia tilauksia huhti–kesäkuussa euromääräisesti 4 prosenttia vähemmän kuin vuoden ensimmäisellä kvartaalilla, mutta kuitenkin 10 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Tarjouspyyntöjen määrä on supistunut jonkin verran kesän aikana.

Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella voidaan arvioida, että teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa on syksyllä suurempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Varovaisuus kasvaa

Talouden epävarmuus kuitenkin kalvaa väistämättä. Uusia tilauksia saatiin hieman vähemmän kuin edellisellä neljänneksellä ja tarjouspyyntöjen määrä supistui jonkin verran. Dramaattista käännettä heikompaan ei kuitenkaan ole – ainakaan vielä – havaittavissa.

Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Petteri Rautaporras toteaa, että suomalaisilta teknologiayrityksiltä on erinomainen suoritus, että ne ovat pystyneet säilyttämään tähän saakka asemansa – ja yltäneet edelleen jopa pieneen kasvuun. Yritysten odotuksissa hän kuitenkin näkee kasvavaa varovaisuutta.

Varovaisuus voi myös hillitä investointeja – ja laittaa tulevaisuuden tylysti jäihin. Työ- ja elinkeinoministeriö varoittaa kesäkuussa julkaistussa raportissaan investointien ja kunnianhimoisten innovaatiohankkeiden lykkääntymisestä suomalaisissa yrityksissä.

Missä ovat innovaatiot?

Ministeriön Elinkeinopoliittisen tilannekuvan mukaan Suomen talouden kasvuvauhti uhkaa hidastua tulevina vuosina, ja epävarmuudet suhdanteen kantavuudesta vuoden tai kahden päähän ovat lisääntyneet. Riskit heijastuvat suomalaisyrityksissä mm. investointihaluttomuutena, vientinäkymien heikkenemisenä ja liiketoiminnan kehittämispäätösten lykkääntymisenä tuonnemmas.

Raportissa todetaan, että mikäli työpanosta yrityksissä ei pystytä merkittävästi kasvattamaan, on entistä tärkeämpää parantaa tuottavuutta tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatioiden avulla. Julkisten innovaatiorahoittajien mukaan kunnianhimoisia innovaatio- ja uudistushankkeita ei edelleenkään ole tyydyttävästi liikkeellä.

Tilannekuva perustuu kyselyyn, joka tehtiin kahdeksalle ministeriön ohjaamalle organisaatiolle: Business Finland, Energiavirasto, Finnvera, Geologian tutkimuskeskus, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Patentti- ja Rekisterihallitus, Suomen Teollisuussijoitus ja VTT.

Konepajat kasvattaneet investointeja

Entä mikä sitten on tilanne konepajoissa – etenkin pk-puolen – jos ajatellaan vaikkapa juuri investointeja? – Petteri Rautaporras vastaa, että konepajojen investoinnit ovat kasvaneet selvästi tasosta, jossa ne olivat vielä muutama vuosi sitten.

”Toisaalta vuosien välillä voi olla suuriakin eroja isoista investointiprojekteista johtuen. Tämä koskee erityisesti vertailua pk-sektorilla”, hän toteaa.

”Investointien vahva kasvu on keskeinen tekijä tuottavuuskasvun taustalla ja siten keskeinen tekijä kasvulle ylipäätään.”

Investointipäätös ei ole yhdestä muotista

Rautaporras muistuttaa, että investointi tehdään vain, mikäli yritys arvioi sen olevan kannattava tehdä. Investointi kohdistuu Suomeen silloin, jos kokonaisuutena arvioiden Suomi on investoinnin näkökulmasta se kaikkein kannattavin sijoittumiskohde.

”Yritysten investointipäätöksiin vaikuttavat lukuisat seikat eikä yhden asian korostaminen anna riittävästi oikeutta mainitsematta jääneille. Lisäksi erilaisille yrityksille investointipäätöksiin vaikuttaa eri painoilla erilaiset seikat”, Rautaporras toteaa ja lisää, että joillekin yrityksille osaaminen on kaikki kaikessa, kun taas joillekin verotus on investointipäätöksen keskiössä – tai sitten vaikkapa sujuva lujitus ja viranomaistoiminta.

”Toimivat työmarkkinat ja kilpailukykyinen työnhinnoittelu taas koskee laajasti kaikkia yrityksiä. Kokonaisuuden tulee olla riittävän houkutteleva, jotta investointeja saadaan.”

Investointeja tukevaa infraa, kiitos!

Rautaportaan mukaan investointeja on vaikea laittaa tärkeysjärjestykseen, mutta nyrkkisääntönä voidaan todeta, että kaikenlaiset investoinnit ovat tärkeitä. ”Tutkimus- ja kehitysinvestoinnit luovat pohjaa uusille innovaatioille ja tuotannolliset investoinnit tuottavuudelle sekä kilpailukykyiselle tuotannolle Suomessa”, hän vertailee.

Rautaportaan ”toiveiden tynnyrissä” on mm. T&K-investointien kasvatus mm. verokannusteiden sekä julkisen tuen lisäämisen kautta; aineellisten investointien nopeutetut poistot; sekä kilpailukyinen teollisuuspolitiikka (mm. yritysverotuksen kilpailukykyisyys, energian saatavuus ja hinta sekä pitkäjänteisyys ja ennustettavuus).

”Tähän lisäksi tulee vielä työmarkkinoiden toimivuus ja kustannuskilpailukyky sekä osaavan työvoiman saatavuus mm. työperäistä maahanmuuttoa edistämällä – ja tietysti investointeihin liittyvien lupaprosessien nopeuttaminen ja sujuvoittaminen.”

Haasteet ovat todellisia

Pääekonomisti ei varsinaisesti näe enää pelkkää sinitaivasta edessä. Rautaportaan mukaan kaikkiaan globaali talouskasvu on selvästi hidastunut ja näkymät synkentyneet.

”Saksan tilanne on erityisen vaikea. Toistaiseksi suomalainen kone- ja metallituoteteollisuus on selvinnyt säikähdyksellä – vaikkakin uusien tilausten kasvu näyttää olevan tällä erää pysähtynyt. Globaalin kysynnän heikkeneminen näkyy kuitenkin väistämättä myös Suomessa.”

Mikään pelkkä ’ajopuu ajan virrassa’ ei Suomi silti ole: Rautaporras huomauttaa, että me voimme itse vaikuttaa tilanteeseen mm. tekemällä järkevää teollisuuspolitiikkaa ja kustannuskilpailukykyä vahvistavia työmarkkinaratkaisuja.

Kokonaisuus ratkaisee

Kun Rautaporras pohtii suomalaisten konepajojen valtteja koko ajan kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa, hän lähtee siitä, että kokonaispaketin täytyy olla kunnossa.

”Kova osaaminen ja laatu ovat keskeisiä menestyksen avaimia, kilpailukykyistä hintatasoa unohtamatta. Myös joustavuus ja kokonaisvaltainen kyky vastata asiakkaan tarpeisiin ovat tärkeitä menestystekijöitä”, hän toteaa ja lisää, että toki yrityskohtaiset erot ovat suuria ja näin ollen menestysreseptejäkin useampia.

Monella konepajalla etsitään kilpailukykyä digitalisaatiosta, tahdittajana esimerkiksi IoT ja tekoäly. Vuoden 2019 Digibarometri ’Digi tulee, mutta riittävätkö resurssit?’ kertoo Suomen onnistuneen digitalisaatiossa monessa suhteessa hyvin: Suomi on 22 maan vertailussa kolmantena.

Konepaja on jo digipaja

Etlatiedon toteuttaman Digibarometrin mukaan digitalisaation edellytykset Suomessa ovat parantuneet, mutta samalla digitalisaation vaikutukset talouskasvuun ovat jäämässä verrokkimaista jälkeen. Digibarometrin kärkeen kiilasi ensimmäistä kertaa Yhdysvallat ja hopean vei Tanska.

Digibarometri paljastaa, että teollisuus on ottanut Suomessa palvelualaa nopeasti kiinni digitalisaation hyödyntämisessä. Enää joka kymmenes suomalainen teollisuusyritys arvelee olevansa digitalisaation vaikutusten ulottumattomissa, mikä on jo parempi tulos kuin palvelualoilla. Sekä pilvipalveluiden käyttöön että robotiikan hyödyntämiseen tuotantoprosessissa on herätty teollisuudessa aiempaa vahvemmin.

Teksti: Sami J. Anteroinen

Seuraa prometalli

prometalli uutiskirje