Metalli- ja konepajateollisuuden media

Liikehukka kuriin – ergonomia on myös tuotannon tehokkuustekijä

Valmistavan teollisuuden tuottavuutta kehitetään usein investoimalla koneisiin, automaatioon ja tuotantoteknologiaan. Samalla voi jäädä huomaamatta yksi merkittävä tehokkuuden este: työntekijöiden tarpeettomat liikkeet ja ergonomisesti huonosti suunnitellut työpisteet.

Lean-ajattelun ja ergonomian yhdistäminen auttaa tunnistamaan tuotannon piileviä tehottomuuksia. Kun turhat liikkeet vähenevät ja työskentelyolosuhteet paranevat, hyöty näkyy niin tuotannon sujuvuudessa, laadussa kuin työturvallisuudessakin.

Teollisuuden tuotantoprosesseja tarkastellaan usein koneiden käyttöasteiden, läpimenoaikojen ja tuotantomäärien kautta. Nämä ovat tärkeitä mittareita, mutta ne eivät yksin kerro, kuinka tehokkaasti työ todellisuudessa sujuu. Yksi helposti sivuutettava tehottomuuden lähde on niin sanottu liikehukka, jolla tarkoitetaan työntekijän työn suorittamisen kannalta tarpeettomia liikkeitä.

Käytännössä liikehukka voi tarkoittaa esimerkiksi työkalujen etsimistä, materiaalien noutamista kaukana sijaitsevasta varastosta, jatkuvaa kurottelua tai hankalia työasentoja. Yksittäinen ylimääräinen liike saattaa tuntua vähäpätöiseltä, mutta kun sama toistuu kymmeniä tai satoja kertoja työvuoron aikana, vaikutus työaikaan ja kuormitukseen kasvaa merkittäväksi.

Liikehukan tunnistaminen edellyttää tuotantotyön tarkastelua työntekijän näkökulmasta. Missä vaiheessa työ keskeytyy? Mitä välineitä joudutaan etsimään? Kuinka paljon aikaa kuluu siirtymisiin tai työasennon korjaamiseen? Usein vastaukset löytyvät seuraamalla työn tekemistä käytännössä ja keskustelemalla työntekijöiden kanssa.

Seitsemän hukkaa muodostaa kokonaisuuden

Liikehukka on yksi lean-ajattelun seitsemästä perinteisestä hukkatyypistä. Lean-filosofiassa hukalla tarkoitetaan toimintaa, joka kuluttaa resursseja mutta ei tuota asiakkaalle lisäarvoa.

Seitsemään hukkaan kuuluvat ylituotanto, odottaminen, tarpeeton kuljettaminen, yliprosessointi, varastointi, tarpeeton liikkuminen sekä virheet ja uudelleentyöstäminen. Ne eivät esiinny tuotannossa toisistaan irrallaan, vaan voivat ruokkia toisiaan.

Esimerkiksi huonosti järjestetty työpiste voi aiheuttaa tarpeetonta liikkumista ja odottamista. Jos oikeaa työkalua ei löydy, työntekijä joutuu keskeyttämään työnsä. Tämä voi hidastaa seuraavia työvaiheita ja aiheuttaa viivästyksiä koko tuotantoketjussa. Puutteelliset työskentelyolosuhteet voivat lisäksi lisätä virheiden ja laatupoikkeamien riskiä.

Erityisesti liikehukka jää helposti huomaamatta, koska se ei välttämättä näy suoraan tuotannon raportoinnissa. Kone voi toimia suunnitellulla käyttöasteella, vaikka työntekijä käyttäisi huomattavan osan työajastaan työvälineiden etsimiseen, materiaalien siirtelyyn tai tarpeettomiin siirtymiin.

Liikehukan vähentäminen voi samalla pienentää muitakin hukkia. Kun materiaalit ja työvälineet ovat oikeissa paikoissa, työnkulku selkeytyy, odotusajat lyhenevät ja virheiden mahdollisuus vähenee.

Ergonomia vaikuttaa laatuun ja kustannuksiin

Liikehukan tarkastelu johtaa luontevasti ergonomiaan. Tuotantotyössä työntekijät tekevät usein toistuvia liikkeitä, nostavat raskaita kappaleita ja työskentelevät asennoissa, jotka kuormittavat tuki- ja liikuntaelimistöä. Myös pitkäkestoinen staattinen työskentely ja jatkuva kurottelu voivat aiheuttaa fyysistä rasitusta.

Ergonomisesti huono työpiste ei ole pelkästään työhyvinvointiin liittyvä ongelma. Se voi vaikuttaa suoraan työn sujuvuuteen, turvallisuuteen ja lopputuotteen laatuun. Kun työskentelyasento on hankala tai työvälineet sijaitsevat epäkäytännöllisesti, työn tekeminen hidastuu. Väsymys ja fyysinen kuormitus voivat puolestaan heikentää keskittymistä ja lisätä virheiden riskiä.

Kustannusvaikutukset syntyvät sekä välittömästi että pidemmällä aikavälillä. Työtapaturmat, rasitusperäiset vaivat ja sairauspoissaolot aiheuttavat kustannuksia, mutta myös tuotannon häiriöt ja henkilöstön vaihtuvuus vaikuttavat yrityksen toimintaan.

Ergonomia kannattaa siksi huomioida jo tuotannon ja työpisteiden suunnitteluvaiheessa. Työskentelykorkeudet, materiaalien sijoittelu, nostamisen apuvälineet, valaistus ja työkalujen käytettävyys vaikuttavat siihen, kuinka sujuvasti ja turvallisesti työ voidaan tehdä. Tavoitteena ei ole saada työntekijää tekemään enemmän liikkeitä nopeammin, vaan poistaa tarpeettomat liikkeet ja vähentää kuormitusta.

5S tuo järjestystä työpisteisiin

Yksi käytännöllinen lean-työkalu liikehukan vähentämiseen on 5S-menetelmä. Sen tavoitteena on luoda järjestelmällinen, siisti ja toimiva työympäristö, jossa tarvittavat materiaalit ja työvälineet löytyvät helposti.

Menetelmän viisi vaihetta ovat lajittelu, järjestäminen, siivous, standardointi ja ylläpito. Ensimmäiseksi työpisteeltä poistetaan tarpeettomat tavarat. Sen jälkeen jäljelle jääville työvälineille ja materiaaleille määritetään selkeät paikat. Siivouksen avulla ylläpidetään järjestystä ja havaitaan samalla esimerkiksi laitteiden vaurioita tai muita poikkeamia. Standardoinnilla luodaan yhteiset toimintatavat, ja ylläpidolla varmistetaan, etteivät saavutetut parannukset jää väliaikaisiksi.

Konepajassa 5S voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että usein käytettävät työkalut sijoitetaan työntekijän ulottuville ja harvemmin tarvittavat välineet hieman kauemmas. Materiaalit voidaan järjestää työvaiheiden mukaiseen järjestykseen ja työpisteet merkitä visuaalisesti. Näin työntekijän ei tarvitse käyttää aikaa etsimiseen tai tarpeettomaan liikkumiseen.

Järjestyksen lisäksi on tärkeää huomioida työpisteen ergonomia. Työkalujen sijoittaminen oikealle korkeudelle ja materiaalien tuominen mahdollisimman lähelle työskentelyaluetta voivat vähentää kurottelua, kumartelua ja hankalia nostoja. 5S ei siis ole pelkkää siisteyden ylläpitämistä, vaan keino kehittää työn tekemisen edellytyksiä.

Parannukset syntyvät yhdessä tekemällä

Lean-ajattelun onnistuminen edellyttää, että työntekijät osallistuvat aktiivisesti tuotannon kehittämiseen. Työntekijät tuntevat omat työvaiheensa ja niiden ongelmakohdat usein paremmin kuin kukaan muu. He tietävät, missä syntyy turhia siirtymiä, mitkä työkalut ovat hankalasti saatavilla ja millaiset työasennot kuormittavat eniten.

Kehitystyön lähtökohdaksi kannattaa ottaa avoin keskustelu ja työn havainnointi. Työntekijöiltä voidaan kerätä havaintoja ja parannusehdotuksia esimerkiksi säännöllisissä tuotantopalavereissa. Pienetkin muutokset voivat tuottaa merkittäviä hyötyjä, kun niitä tehdään järjestelmällisesti ja niiden vaikutuksia seurataan.

Tässä keskeinen toimintamalli on Kaizen eli jatkuva parantaminen. Sen ajatuksena on, ettei tuotannon kehittäminen ole yksittäinen projekti, vaan päivittäiseen työhön kuuluva toimintatapa. Kehitysehdotuksia kokeillaan käytännössä, tuloksia arvioidaan ja toimiviksi todetut ratkaisut vakiinnutetaan osaksi työskentelyä.

Johdon ja esihenkilöiden tehtävänä on luoda olosuhteet, joissa työntekijät voivat tuoda ongelmia esiin ja osallistua ratkaisujen kehittämiseen. Jos kehitysehdotukset eivät johda mihinkään tai muutokset jäävät ylläpitämättä, kiinnostus osallistumiseen vähenee nopeasti.

Sujuvampi työ hyödyttää koko tuotantoa

Valmistavan teollisuuden tehokkuutta ei ratkaise yksinomaan se, kuinka nopeasti koneet käyvät tai kuinka paljon tuotantolinja valmistaa tunnissa. Yhtä tärkeää on se, kuinka sujuvasti ihminen pystyy tekemään työnsä.

Liikehukan vähentäminen, ergonomian huomioiminen ja lean-menetelmien järjestelmällinen hyödyntäminen voivat parantaa samanaikaisesti tuottavuutta, laatua ja työturvallisuutta. Kun tarpeettomat liikkeet ja kuormittavat työvaiheet poistetaan, työntekijöiden aikaa ja osaamista vapautuu varsinaiseen tuotantotyöhön.

Parhaimmillaan kyse ei ole suurista investoinneista, vaan tuotannon arjen tarkastelusta uudesta näkökulmasta. Pienetkin parannukset voivat kertautua koko tuotantolaitoksen tasolla. Ratkaisevaa on tunnistaa, missä hukka syntyy, ja ottaa ihmiset mukaan sen poistamiseen.

Teksti: Toimitus
Kuvat: Pixabay

Jaa tämä artikkeli: 

Automaatio

Konepaja ja digisovellukset

Konepajateollisuudessa kansainvälinen kilpailu kiristyy. Digitalisaatio on päässyt vauhtiin ja uudenlaiset toimintamallit, palvelut ja internetiin kytketyt koneet haastavat toimintamalleja. Yrityksille ei riitä,

Resursseista eniten irti automatisoinnin avulla

Ferrometal Oy viitoittaa tietä IoT:n eli esineiden internetin hyödyntämiseksi teollisissa prosesseissa. Sen luoma teknologia mahdollistaa tilaustoimitusketjun täydellisen automatisoinnin. Tehokkaan logistiikan avulla

NDT-tarkastukset tuovat lisää turvallisuutta

Konepajoilla ja muussakin teollisuudessa tehtävillä NDT-tarkastuksilla (Non-Destructive Testing) varmistetaan metallien ja hitsausten laatua, mutta tutkimusten perimmäinen syy on turvallisuuden lisääminen. Laitteiden

Robottihitsaus monipuolistaa tuotantoprosesseja Ylöjärvellä

Pemamek toimitti maaliskuussa 2023 poikkeuksellisen suuren robottihitsausaseman ylöjärveläiselle Rautalaaki Oy:n konepajalle. Nykyaikainen tuotantoautomaatiokokonaisuus antaa Rautalaakille uudenlaisia mahdollisuuksia hyvinkin isokokoisten teräskomponenttien valmistamiseen

Liiat ilmanpaineet ja turha hukka pois

Teollisuuslaitoksissa käytetään tyypillisesti tarpeettoman korkeita käyttöpaineita ja hukataan ilmaa turhiin syöttöihin ja vuotoihin. Ilma ei sinänsä maksa mitään, mutta sen paineistaminen

3D-tulostaminen osana kestävää valmistusta

3D-tulostus, eli additiivinen valmistus, on muuttamassa teollisuuden toimintatapoja. Sen avulla voidaan valmistaa monimutkaisia metalliosia entistä tarkemmin, tehokkaammin ja kestävämmällä tavalla. Yritykset

Lue uusin näköislehti

Prometalli 4/2026
-Paineilma on konepajan näkymätön energiankuluttaja
-Tekoälystä strateginen kilpailuetu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.