Metalli- ja konepajateollisuuden media

Kunnossapito siirtyy vikojen korjaamisesta niiden ennakointiin

Etävalvonta, anturiteknologia ja data-analytiikka muuttavat teollisuuden kunnossapitoa. Koneiden ja tuotantoprosessien jatkuva seuranta auttaa tunnistamaan alkavat viat ajoissa, vähentämään suunnittelemattomia seisokkeja ja parantamaan tuotantovarmuutta. Konepajoille digitalisoituva kunnossapito tarjoaa uusia mahdollisuuksia, mutta edellyttää myös panostuksia järjestelmiin, osaamiseen ja tietoturvaan.

Kunnossapito muuttuu ennakoivaksi

Konepaja- ja metalliteollisuudessa tuotannon tehokkuus riippuu pitkälti koneiden ja laitteiden toimintavarmuudesta. Yksittäisenkin kriittisen koneen rikkoutuminen voi pysäyttää tuotantolinjan, viivästyttää toimituksia ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Perinteisesti kunnossapitoa on tehty joko ennalta laaditun huolto-ohjelman mukaan tai vasta vian ilmaannuttua. Digitaaliset valvontaratkaisut mahdollistavat kuitenkin siirtymisen yhä enemmän ennakoivaan toimintamalliin.

Etävalvonnassa koneiden ja järjestelmien toimintaa seurataan jatkuvasti antureiden ja tiedonsiirtoratkaisujen avulla. Mittausdataa kerätään esimerkiksi lämpötilasta, tärinästä, paineesta, energiankulutuksesta ja pyörimisnopeudesta. Kun tuloksia verrataan laitteen normaaliin toimintatilaan, poikkeamat voidaan havaita ennen varsinaista vikaantumista.

Ennakoivan kunnossapidon tavoitteena on ajoittaa huoltotoimenpiteet laitteiden todellisen kunnon perusteella. Näin korjauksia voidaan suunnitella tuotannon aikatauluihin sopiviksi ja välttää kiireellisiä huoltotöitä sekä tarpeettomia seisokkeja.

Etävalvonta ei kuitenkaan korvaa fyysisiä tarkastuksia, huoltoja ja korjauksia. Se tarjoaa niiden tueksi ajantasaista tietoa, jonka avulla kunnossapidon resursseja voidaan kohdentaa tehokkaammin.

Anturit ja data kertovat koneiden kunnosta

Etävalvonnan perustana ovat anturit, tiedonsiirto ja datan analysointi. Teollisuuskoneisiin voidaan asentaa esimerkiksi tärinää, lämpötilaa ja sähköisiä suureita mittaavia antureita. Pyörivissä koneissa tärinän muutokset voivat paljastaa laakerivaurion, epätasapainon tai linjausvirheen. Moottorin lämpötilan tai virrankulutuksen kasvu puolestaan voi kertoa poikkeavasta kuormituksesta tai alkavasta toimintahäiriöstä.

Anturit välittävät tietoa paikalliseen ohjausjärjestelmään tai yhdyskäytävän kautta pilvipalveluun. Teollisuuden IoT-ratkaisut (Internet of Things) mahdollistavat useiden koneiden ja tuotantoympäristöjen yhdistämisen samaan valvontakokonaisuuteen. Järjestelmä voi lähettää hälytyksen, jos mittausarvo ylittää asetetun rajan tai koneen toiminnassa havaitaan poikkeama.

Pilvipohjaiset kunnossapitojärjestelmät kokoavat mittaustiedot yhteen ja voivat yhdistää ne huoltohistoriaan, työmääräimiin ja varaosatietoihin. Osa analysoinnista voidaan tehdä myös paikallisesti koneen tai tuotantolinjan yhteydessä, jolloin tiedonsiirron tarve vähenee ja reagointi voi nopeutua.

Konkreettinen esimerkki löytyy ABB:n ja teräsyhtiö Tenarisin yhteistyöstä. ABB:n tapauskuvauksen mukaan moottoreiden kuntoa seurataan langattomilla antureilla, jotka välittävät tietoa kunnossapidon käyttöön. Valvonnan avulla havaittiin muun muassa vesipumpun alkava vikaantuminen. Esimerkki osoittaa, miten etävalvonta voi auttaa tunnistamaan ongelmia jo ennen laitteen rikkoutumista.

Sovelluskohteita koko tuotantoympäristössä

Konepajoissa etävalvontaa voidaan hyödyntää monenlaisissa laitteissa. CNC-koneissa seurannan kohteita ovat esimerkiksi karan tärinä, laakerien lämpötila, käyttöaste ja työkiertojen poikkeamat. Hitsausroboteissa ja automaattisilla tuotantolinjoilla voidaan seurata moottoreiden kuormitusta, liikeratoja, prosessiparametreja ja häiriötiloja.

Myös tuotannon tukijärjestelmät tarjoavat merkittäviä valvontamahdollisuuksia. Paineilma- ja hydrauliikkajärjestelmissä paineen, lämpötilan ja virtaaman seuranta auttaa havaitsemaan vuotoja ja suorituskyvyn muutoksia. Pintakäsittely- ja lämpökäsittelylinjoilla valvonta voi kohdistua prosessilämpötiloihin, pumppuihin ja puhaltimiin. Lisäksi moottorit, vaihteistot, kuljettimet, nostolaitteet, sähkökeskukset ja automaattiset varastojärjestelmät soveltuvat kunnonvalvonnan piiriin.

Kaikkia laitteita ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista varustaa samanlaisilla mittausjärjestelmillä. Valvonnan laajuus kannattaa määritellä laitteen kriittisyyden, vikahistorian ja mahdollisen tuotantohäiriön kustannusten perusteella.

Kannattavuus syntyy tuotantokatkosten vähenemisestä

Etävalvonnan taloudellinen hyöty muodostuu ennen kaikkea suunnittelemattomien seisokkien vähentämisestä. Kun alkava vika havaitaan ajoissa, korjaus voidaan ajoittaa suunniteltuun huoltoseisokkiin tuotannon yllättävän pysähtymisen sijaan.

Ajantasainen tieto auttaa myös varaosien hallinnassa ja kunnossapidon työajan suunnittelussa. Huoltohenkilöstö voi valmistautua tehtäviin etukäteen, ja varaosia voidaan hankkia todellisen tarpeen mukaan.

Investoinnin kustannuksissa on huomioitava antureiden ja tiedonsiirron lisäksi ohjelmistot, järjestelmäintegraatiot, käyttöönotto, ylläpito ja henkilöstön koulutus. Erityisesti pk-yrityksissä käyttöönotto voidaan aloittaa yhdestä tuotannon kannalta kriittisestä koneesta ja laajentaa järjestelmää kokemusten perusteella.

Etävalvonta tarjoaa mahdollisuuksia myös palveluliiketoiminnalle. Konevalmistajat ja huoltopalvelujen tarjoajat voivat sisällyttää etädiagnostiikan huoltosopimuksiin ja seurata asiakkaiden laitteita ilman jatkuvia käyntejä tuotantopaikalla. Tämä voi nopeuttaa vianmääritystä ja auttaa kohdentamaan huoltokäynnit oikein.

Tietoturva ja tekoäly osana kehitystä

Tuotantolaitteiden verkottuminen lisää myös kyberturvallisuuden vaatimuksia. Etäyhteydet voivat muodostaa uuden hyökkäysreitin teollisuuden ohjausjärjestelmiin, joten yhteydet on suojattava ja käyttöoikeudet rajattava. Myös ohjelmistopäivityksistä ja yhteyksien valvonnasta on huolehdittava. Etäkäyttö ei saa vaarantaa koneiden turvallisuustoimintoja.

EU:n uusi koneasetus (EU) 2023/1230 tulee sovellettavaksi 20. tammikuuta 2027. Se sisältää myös koneiden turvallisuuteen liittyviä kyberturvallisuusvaatimuksia. Lisäksi NIS2-direktiivi asettaa kyberturvallisuusvelvoitteita soveltamisalaansa kuuluville toimijoille, mutta ei automaattisesti kaikille konepajoille.

Tulevaisuudessa tekoäly ja koneoppiminen voivat tehostaa kunnossapidon ennakointia entisestään. Ne pystyvät analysoimaan suuria mittausaineistoja ja tunnistamaan poikkeamia, joita yksittäisten raja-arvojen seuranta ei välttämättä paljasta. Digitaaliset kaksoset puolestaan mahdollistavat koneiden ja tuotantojärjestelmien toiminnan simuloinnin sekä muutosten vaikutusten arvioinnin.

Myös kunnossapitojärjestelmien integraatio tuotannonohjaukseen ja toiminnanohjausjärjestelmiin lisääntyy. MES- ja ERP-järjestelmiin yhdistetty tieto auttaa sovittamaan huollot tuotantosuunnitelmiin sekä hallitsemaan varaosia ja laitteiden elinkaarikustannuksia.

Teknologian kehittyminen ei kuitenkaan yksin takaa parempaa kunnossapitoa. Ratkaisevaa on, osaako yritys hyödyntää kerättyä tietoa päätöksenteossa ja muuttaa sen käytännön toimenpiteiksi. Etävalvonnan todellinen arvo syntyy siitä, että poikkeamiin pystytään reagoimaan ajoissa ja tuotanto pysyy käynnissä.

Teksti: Petri Charpentier
Kuvat: Pexels

Jaa tämä artikkeli: 

Kunnossapito

Teknisen Kaupan markkinakatsaus Q1 2025

Epävarmuus jarruttaa investointipäätöksiä Teknisen Kaupan jäsenyritysten myynti supistui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,4 prosenttia edellisen vuoden tasosta. Toimialakohtaiset erot olivat kuitenkin merkittäviä:

Kotimaan rahdit ilman kitkaa

Sujuvan logistiikan taustalla on tasapainossa moderni digitaalinen järjestelmä ja osaavan asiantuntijan antama henkilökohtainen palvelu. Kotimainen perheyhtiö Varova saa asiakkailtaan erityiskiitosta juuri

Reverse engineering palauttaa vanhat varaosat tuotantoon

Teollisuudessa on edelleen käytössä runsaasti laitteita ja tuotantolinjoja, joiden tekninen käyttöikä olisi pitkä, mutta joiden ylläpitoa vaikeuttaa varaosien saatavuus. Alkuperäinen valmistaja on voinut lopettaa varaosatuotannon vuosia tai jopa vuosikymmeniä sitten, eikä alkuperäisiä piirustuksia tai minkäänlaisia malleja ole enää saatavilla. Yhden kriittisen komponentin rikkoutuminen voi tällaisessa tilanteessa johtaa koko laitteen tai tuotantoyksikön vaihtamiseen.

Simuloi ennen kuin investoit

Teollisuuden vihreä siirtymä yhdistetään usein suuriin investointeihin ja kasvaviin kustannuksiin. Samalla yrityksiltä vaaditaan yhä parempaa kilpailukykyä ja tehokkuutta. Digitaaliset työkalut, kuten digitaaliset kaksoset, energiasimulointi ja dataohjattu optimointi, muuttavat kuitenkin asetelmaa: kestävyys ja kannattavuus voivat tukea toisiaan.

SFS:n tuore toimitusjohtaja: Suomen on noustava suunnannäyttäjäksi

Standardoinnin kansallisen keskusjärjestön SFS Suomen Standardien toimitusjohtaja Sami Kangasharju korostaa, että standardointi ei ole vain tekninen prosessi tai työkalu vaan keskeinen poliittisen vaikuttamisen väline. Suomen on otettava aktiivisempi ja strategisempi rooli standardoinnissa.

NDT-tarkastukset tuovat mielenrauhaa ja kilpailuetua

NDT-tarkastukset ovat laadunvarmistuksen ja turvallisuuden ytimessä. PROMETALLI selvitti mitä alalla tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa. Rikkomattomia NDT-tarkastusmenetelmiä (Non-Destructive Testing) käyttävät yritykset ovat

Lue uusin näköislehti

Prometalli 4/2026
-Paineilma on konepajan näkymätön energiankuluttaja
-Tekoälystä strateginen kilpailuetu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.