Kunnossapito muuttuu ennakoivaksi
Konepaja- ja metalliteollisuudessa tuotannon tehokkuus riippuu pitkälti koneiden ja laitteiden toimintavarmuudesta. Yksittäisenkin kriittisen koneen rikkoutuminen voi pysäyttää tuotantolinjan, viivästyttää toimituksia ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Perinteisesti kunnossapitoa on tehty joko ennalta laaditun huolto-ohjelman mukaan tai vasta vian ilmaannuttua. Digitaaliset valvontaratkaisut mahdollistavat kuitenkin siirtymisen yhä enemmän ennakoivaan toimintamalliin.
Etävalvonnassa koneiden ja järjestelmien toimintaa seurataan jatkuvasti antureiden ja tiedonsiirtoratkaisujen avulla. Mittausdataa kerätään esimerkiksi lämpötilasta, tärinästä, paineesta, energiankulutuksesta ja pyörimisnopeudesta. Kun tuloksia verrataan laitteen normaaliin toimintatilaan, poikkeamat voidaan havaita ennen varsinaista vikaantumista.
”Tuotannon tehokkuus riippuu
pitkälti koneiden ja laitteiden
toimintavarmuudesta.
Ennakoivan kunnossapidon tavoitteena on ajoittaa huoltotoimenpiteet laitteiden todellisen kunnon perusteella. Näin korjauksia voidaan suunnitella tuotannon aikatauluihin sopiviksi ja välttää kiireellisiä huoltotöitä sekä tarpeettomia seisokkeja.
Etävalvonta ei kuitenkaan korvaa fyysisiä tarkastuksia, huoltoja ja korjauksia. Se tarjoaa niiden tueksi ajantasaista tietoa, jonka avulla kunnossapidon resursseja voidaan kohdentaa tehokkaammin.
Anturit ja data kertovat koneiden kunnosta
Etävalvonnan perustana ovat anturit, tiedonsiirto ja datan analysointi. Teollisuuskoneisiin voidaan asentaa esimerkiksi tärinää, lämpötilaa ja sähköisiä suureita mittaavia antureita. Pyörivissä koneissa tärinän muutokset voivat paljastaa laakerivaurion, epätasapainon tai linjausvirheen. Moottorin lämpötilan tai virrankulutuksen kasvu puolestaan voi kertoa poikkeavasta kuormituksesta tai alkavasta toimintahäiriöstä.
Anturit välittävät tietoa paikalliseen ohjausjärjestelmään tai yhdyskäytävän kautta pilvipalveluun. Teollisuuden IoT-ratkaisut (Internet of Things) mahdollistavat useiden koneiden ja tuotantoympäristöjen yhdistämisen samaan valvontakokonaisuuteen. Järjestelmä voi lähettää hälytyksen, jos mittausarvo ylittää asetetun rajan tai koneen toiminnassa havaitaan poikkeama.

Pilvipohjaiset kunnossapitojärjestelmät kokoavat mittaustiedot yhteen ja voivat yhdistää ne huoltohistoriaan, työmääräimiin ja varaosatietoihin. Osa analysoinnista voidaan tehdä myös paikallisesti koneen tai tuotantolinjan yhteydessä, jolloin tiedonsiirron tarve vähenee ja reagointi voi nopeutua.
Konkreettinen esimerkki löytyy ABB:n ja teräsyhtiö Tenarisin yhteistyöstä. ABB:n tapauskuvauksen mukaan moottoreiden kuntoa seurataan langattomilla antureilla, jotka välittävät tietoa kunnossapidon käyttöön. Valvonnan avulla havaittiin muun muassa vesipumpun alkava vikaantuminen. Esimerkki osoittaa, miten etävalvonta voi auttaa tunnistamaan ongelmia jo ennen laitteen rikkoutumista.
Sovelluskohteita koko tuotantoympäristössä
Konepajoissa etävalvontaa voidaan hyödyntää monenlaisissa laitteissa. CNC-koneissa seurannan kohteita ovat esimerkiksi karan tärinä, laakerien lämpötila, käyttöaste ja työkiertojen poikkeamat. Hitsausroboteissa ja automaattisilla tuotantolinjoilla voidaan seurata moottoreiden kuormitusta, liikeratoja, prosessiparametreja ja häiriötiloja.
”Etävalvonta ei korvaa fyysisiä
tarkastuksia, huoltoja ja korjauksia.
Myös tuotannon tukijärjestelmät tarjoavat merkittäviä valvontamahdollisuuksia. Paineilma- ja hydrauliikkajärjestelmissä paineen, lämpötilan ja virtaaman seuranta auttaa havaitsemaan vuotoja ja suorituskyvyn muutoksia. Pintakäsittely- ja lämpökäsittelylinjoilla valvonta voi kohdistua prosessilämpötiloihin, pumppuihin ja puhaltimiin. Lisäksi moottorit, vaihteistot, kuljettimet, nostolaitteet, sähkökeskukset ja automaattiset varastojärjestelmät soveltuvat kunnonvalvonnan piiriin.
Kaikkia laitteita ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista varustaa samanlaisilla mittausjärjestelmillä. Valvonnan laajuus kannattaa määritellä laitteen kriittisyyden, vikahistorian ja mahdollisen tuotantohäiriön kustannusten perusteella.
Kannattavuus syntyy tuotantokatkosten vähenemisestä
Etävalvonnan taloudellinen hyöty muodostuu ennen kaikkea suunnittelemattomien seisokkien vähentämisestä. Kun alkava vika havaitaan ajoissa, korjaus voidaan ajoittaa suunniteltuun huoltoseisokkiin tuotannon yllättävän pysähtymisen sijaan.
Ajantasainen tieto auttaa myös varaosien hallinnassa ja kunnossapidon työajan suunnittelussa. Huoltohenkilöstö voi valmistautua tehtäviin etukäteen, ja varaosia voidaan hankkia todellisen tarpeen mukaan.

Investoinnin kustannuksissa on huomioitava antureiden ja tiedonsiirron lisäksi ohjelmistot, järjestelmäintegraatiot, käyttöönotto, ylläpito ja henkilöstön koulutus. Erityisesti pk-yrityksissä käyttöönotto voidaan aloittaa yhdestä tuotannon kannalta kriittisestä koneesta ja laajentaa järjestelmää kokemusten perusteella.
Etävalvonta tarjoaa mahdollisuuksia myös palveluliiketoiminnalle. Konevalmistajat ja huoltopalvelujen tarjoajat voivat sisällyttää etädiagnostiikan huoltosopimuksiin ja seurata asiakkaiden laitteita ilman jatkuvia käyntejä tuotantopaikalla. Tämä voi nopeuttaa vianmääritystä ja auttaa kohdentamaan huoltokäynnit oikein.
Tietoturva ja tekoäly osana kehitystä
Tuotantolaitteiden verkottuminen lisää myös kyberturvallisuuden vaatimuksia. Etäyhteydet voivat muodostaa uuden hyökkäysreitin teollisuuden ohjausjärjestelmiin, joten yhteydet on suojattava ja käyttöoikeudet rajattava. Myös ohjelmistopäivityksistä ja yhteyksien valvonnasta on huolehdittava. Etäkäyttö ei saa vaarantaa koneiden turvallisuustoimintoja.
EU:n uusi koneasetus (EU) 2023/1230 tulee sovellettavaksi 20. tammikuuta 2027. Se sisältää myös koneiden turvallisuuteen liittyviä kyberturvallisuusvaatimuksia. Lisäksi NIS2-direktiivi asettaa kyberturvallisuusvelvoitteita soveltamisalaansa kuuluville toimijoille, mutta ei automaattisesti kaikille konepajoille.
”Etävalvonta tarjoaa mahdollisuuksia
myös palveluliiketoiminnalle.
Tulevaisuudessa tekoäly ja koneoppiminen voivat tehostaa kunnossapidon ennakointia entisestään. Ne pystyvät analysoimaan suuria mittausaineistoja ja tunnistamaan poikkeamia, joita yksittäisten raja-arvojen seuranta ei välttämättä paljasta. Digitaaliset kaksoset puolestaan mahdollistavat koneiden ja tuotantojärjestelmien toiminnan simuloinnin sekä muutosten vaikutusten arvioinnin.
Myös kunnossapitojärjestelmien integraatio tuotannonohjaukseen ja toiminnanohjausjärjestelmiin lisääntyy. MES- ja ERP-järjestelmiin yhdistetty tieto auttaa sovittamaan huollot tuotantosuunnitelmiin sekä hallitsemaan varaosia ja laitteiden elinkaarikustannuksia.
Teknologian kehittyminen ei kuitenkaan yksin takaa parempaa kunnossapitoa. Ratkaisevaa on, osaako yritys hyödyntää kerättyä tietoa päätöksenteossa ja muuttaa sen käytännön toimenpiteiksi. Etävalvonnan todellinen arvo syntyy siitä, että poikkeamiin pystytään reagoimaan ajoissa ja tuotanto pysyy käynnissä.
Teksti: Petri Charpentier
Kuvat: Pexels









