Automaatio ja digitalisaatio kirittävät konepajojen toimintaa – mutta kuinka vastaanottavaisia pajat ovat uusille innovaatioille? Asiantuntijoiden mukaan konepajoissa on ”kahden kerroksen väkeä”: uudesta teknologiasta kiinnostuneita investointihaukkoja ja maltillisempia traditionalisteja, jotka eivät hevillä luovu vanhasta ja hyväksi havaitusta.
Toimitusprosessijohtaja Kalle Ahoniemi MTC Flextek Oy
Ab:stä toteaa, että valmistavan teollisuuden yrityksissä kyllä
tiedostetaan, että investoinnit tehdään kenties vuosikymmeniksi
eteenpäin – ja tämän takia halutaan olla varmoja, että
valinta osuu oikeaan.
”Vielä ei olla Industrie 4.0 -maailmassa, jossa on viimeisen
päälle mietityt ratkaisut ja sovellukset, jotka koskevat koko
tuotantoa. Kyse on ennemminkin siitä, että on yksittäinen
kone, joka hyödyntää digitalisaatiota – sen sijaan että koko
tehdas ja tuotantojärjestelmä olisi digitalisoitu”, hän pohtii.
Ahoniemi toteaa silti, että sijoitus yksittäiseenkin työstökoneeseen
ja sitä tukeviin automaatioratkaisuihin voi saada
aikaan lumipalloefektin, jossa digimuskeleita skaalataan
lopulta koko pajaan.
”Järkevää on joka tapauksessa nostaa tuotantosolun automaatio-
ja digiastetta niin, että se on ketterämpi ja joustavampi.”
MTC Flextek Oy Ab:stä vasemmalla Kalle Ahoniemi ja oikealla Sami Haavisto sanovat, että asiakasyrityksissä on niin rohkeita kokeilijoita kuin konservatiivisia pohdiskelijoita. Yhteistä on kuitenkin aito halu kehittää toimintaa.
Kuva: MTC Flextek Oy Ab
Automatisoi rutiinit!
Tuotepäällikkö Sami Haavisto toteaa, että ”perusinfra” työstökoneissa
on ollut jo pitkään aika samanlaista; nyt tehdään
kehitystä koneen ohjaus- ja ohjelmistopuolella esimerkiksi tuotannonohjauksessa
sekä työstön optimoinnissa.
”Paljon asioita voidaan työstökoneissa automatisoida
siten, että koneen käyttäjän ei tarvitse ottaa niihin kantaa
ollenkaan”, Haavisto kuvailee.
”Työstökoneen sisäinen automaatio nopeuttaa prosessia
ja lisää tarkkuutta.” Automaation kyljessä leviää integraatio,
jonka myötä monenlaista dataa seurataan ja hyödynnetään
tuotannon tehostamiseksi.
”Laadunvalvonta on tässä tietysti yksi tärkeä tekijä”, Haavisto
toteaa.
Digitalisaatioon kuuluu myös etätuki ja etävalvonta. Myös
MTC Flextek Oy Ab palvelee asiakkaitaan interaktiivisesti etätuen
muodossa: näin joka asiaa ei tarvitse huoltomiehen lähteä paikan päälle selvittämään, vaan reaaliaikainen näkymä
koneen vikatilanteesta saadaan välitettyä suoraan huoltohenkilöstölle.
Okuma on ykkönen
MTC Flextek Oy Ab tarjoaa laajan valikoiman työstökoneita,
oheislaitteita, robotiikkaa ja ruiskuvalukoneita sekä näihin liittyviä
elinkaaripalveluita. Talon brändeistä suosituin on japanilainen
työstökonemerkki Okuma, joka mm. toi ensimmäisenä
markkinoille lämpötilakompensaation osana älykkäitä
teknologiaratkaisuja.
”Tämä ominaisuus perustuu kymmeniin antureihin, jotka
on sijoiteltu ympäri konetta”, kertoo Haavisto ja lisää, että nyttemmin
toiminto löytyy vakiona kaikista Okuma-koneista.
Teknologisen edelläkävijyyden lisäksi Okumassa vakuuttaa
kestävyys. Haavisto kertoo 30 vuotta vanhoista Okumakoneista,
jotka edelleen jyskyttävät tavaraa ulos.
”Kestävä rakenne ja luotettavuus ovat tekijöitä, joita asiakkaat
luonnollisesti arvostavat.”
Työstökoneen automatisointi alkaa järjestelmän layout- ja mekaniikkasuunnittelulla.
Kuva: MTC Flextek Oy Ab
Kehity tai kuole
Ahoniemi ja Haavisto katsovat, että asiakasyrityksissä on
niin rohkeita kokeilijoita kuin konservatiivisia pohdiskelijoita.
Yhteistä on kuitenkin aito halu kehittää toimintaa:
”Konepajoilla on intoa ja tahtoa, mutta usein raha ja käytössä
oleva aika määrittää sitä, mihin investoinnit suuntautuvat”,
Ahoniemi toteaa.
”Visioita toiminnan tehostamiseksi erilaisten digitaalisuutta
hyödyntävien investointien avulla on paljon – mutta niiden
läpimeno vie aikansa”, lisää Haavisto. ”Suunta on kuitenkin
pois siitä perinteisestä konepajameiningistä, jossa teknologia
on aika vanhaa.”
Uusia konsteja tarvitaan, koska esimerkiksi tehokas pienten
sarjojen tuotanto vaatii aivan erilaista ketteryyttä kuin jättisarjan
tuuttaus. Ahoniemi ja Haavisto katsovat, että robotiikka
on avainasemassa tässä muutoksessa.
”Robottiautomaatio mahdollistaa miehittämättömän ajon
lisäksi koneen mekaanisten ja ohjelmallisten asetusten muutoksen,
jolloin koneella voidaan tehdä joustavasti eri kokoluokan
kappaleita”, Ahoniemi toteaa.
Robotti hoitaa tonttinsa
Robotiikan puolesta puhuvat myös tehokkuus, ergonomia ja
työturvallisuus… ja robotti ottaa koko ajan uusia työalueita
haltuun. ”Esimerkiksi konenäkö, lasermerkkaus ja kappaleen
viimeistely sujuvat jo”, toteaa Haavisto ja lisää, että samalla
kun robottien hinnat ovat tulleet alas, yhä useammalla pajalla
suunnitellaan roboinvestointeja.
Ahoniemi ja Haavisto rohkaisevat konepajoja ottamaan
selvää erilaisista mahdollisuuksista, joita uusi teknologia on
tuonut tullessaan. Täysiveristä digipajaa ei tarvitse rakentaa
yhdessä yössä, vaan voi lähteä liikkeelle pienellä, fiksulla
investoinnilla ja laajentaa sitä mukaa, kun rahkeet antavat
myöten.
”Silloin kun on tehty valmius skaalautua tarpeen tullen,
pöytä on ikään kuin katettu tulevaisuutta varten. Koneissa
digivalmiudet ovat jo mukana”, miehet toteavat.
”Hyvin toimiva, loppuun asti mietitty järjestelmä on vahvan
tuotannon kivijalka”, summaa Ahoniemi.
Kuva: FMS-Service Oy
Laseraika alkaa nyt
FMS-Service Oy on vakuuttunut, että konepajojen tulevaisuus
linkittyy kuitulaserleikkauskoneiden esiinmarssiin. Vesa
Kivekäs FMS-Service Oy:stä uskoo, että meneillään on
teknologiamurros,
jossa laserleikkauskoneet syrjäyttävät
levytyökeskukset.
”Me uskomme, että levytyökeskukset väistyvät, koska kuitulaserleikkauskone
on edullisempi ja nopeampi.”
Kuinka paljon nopeampi lasermylly sitten on? – Kivekkään
mukaan laserleikkauskone tekee levytyökeskuksen työpäivän –
eli 8 tuntia – kuudessa tunnissa tai nopeammin.
huollon tarve on erittäin vähäinen”, Kivekäs toteaa ja lisää,
että asiakkaan laserkoneen tuoreessa vuosihuollossa kului
kahdella teknikolla kuutisen tuntia.
Kivekäs näkee laservallankumouksessa luonnollista evoluutiota:
konepajoilla on siirrytty 80-luvun puristimista levytyökeskuksiin
ja nyt laserleikkaukseen. ”Meilläkin päätuote on jo
laserleikkauskoneet.”
Kuva: FMS-Service Oy
Bodor valtaa asemia
FMS-Service Oy:n “syömähammas” tällä saralla on
Bodor Laser, joka on Kiinan suurin +10kW kuitulaserleikkauskoneiden
valmistaja. FMS-Service sai Bodor Laser
-koneiden Suomen edustuksen vuonna 2018 ja on ollut
vaikuttunut kiinalaiskoneen kovasta performanssista.
”Bodor-lasereita on maahantuotu ja myyty Suomeen noin
25 ja kasvu jatkuu”, Kivekäs toteaa.
Samalla kun yrityksen on täytynyt vahvistaa huolto- ja
myyntitiimiään usealla uudella työntekijällä, myös Kiinan
päässä on huomattu uutterat suomalaiset: joulukuussa 2020
yritys palkittiin ensiluokkaisesta työstä Bodor-kuitulaserkoneiden
jälleenmyyjänä.
Kivekäs uskoo, että kuitulaserleikkauskoneet myös jatkavat
kehitystään: nyt 12kW kuitulaserlähde voidaan syöttää
100A-sulakkeella, CO2-koneiden 200A:n sijasta.
Laserkoneen automatisaatioastetta voi nostaa erillisellä
CAM sovelluksella. ”Sillä lailla pääsee käsiksi Industrie 4.0
-tuotantoon hyvin tehokkaasti”, Kivekäs lupailee.
Kuva: FMS-Service Oy
Tulitukea Saksasta
FMS-Servicen tallissa on myös saksalainen Boschert.
”Boschert-tuoteperheen edustus tuli taloon 2008 ja oli tuolloin
tärkeä avaus levytyökoneiden osalta”, Kivekäs toteaa.
”Heti seuraavana vuonna teimme sopimuksen Boschert
Gizelis -koneiden maahantuonnista Suomeen.” Boschert
Gizelis
valmistaa särmäyspuristimia sekä levyleikkureita.
Viimein vuonna 2017 Gizelis-tuoteperhe kasvoi Gizelis
Robotics liiketoiminnalla. FMS-Servicellä on nyt tarjota myös
Gizeliksen robottiratkaisuja:
”Tähän kuuluvat mm. särmäys, hitsaus, pakkaus ja jyrsintä”,
listaa Kivekäs.
Teksti: Sami J. Anteroinen
