Teknologiateollisuus ry:n elokuinen raportti kertoo, että teknologiateollisuuden kysyntä on jatkunut
Suomessa vahvana. Tilauskertymä kasvoi vuoden toisella neljänneksellä, ja tarjouspyyntöjen
määrässä saavutettiin kesän aikana lähes ennätystaso. Hyvä vire näkyy myös alan työllisyydessä:
henkilöstömäärä on jatkanut kasvua, ja lomautusjärjestelyjen piirissä oli kesäkuun lopussa
enää noin 4 000 henkilöä. Tiedot perustuvat Teknologiateollisuuden tuoreeseen tilauskanta- ja
henkilöstötiedusteluun.
Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) osalta koronan jättämä
lommo vaikuttaa pieneltä. Kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa laski
vuonna 2020 vain noin kaksi prosenttia verrattuna ”normaaliin” vuoteen 2019. Tämän vuoden
tammi-huhtikuussa liikevaihto oli kuitenkin edelleen neljä prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin
vuosi sitten vastaavaan aikaan. Vuonna 2020 liikevaihtoa ala keräsi kaikkiaan reilut 32 miljardia
euroa.
Tänä vuonna kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten saamien uusien tilausten arvo nousi
huhti−kesäkuussa seitsemän prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Edellisvuoden
vastaavaan ajanjaksoon verrattuna saatujen uusien tilausten arvo nousi peräti 49 prosenttia.
Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa viisi prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa ja
12 prosenttia suurempi kuin vuoden 2020 kesäkuussa. Huomattavaa on edelleen telakoiden suuri
osuus tilauskannan kokonaisarvosta.
Alkuvuoden tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon
arvioidaan olevan loppuvuoden aikana arvoltaan suurempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.
Pääekonomisti Petteri Rautaporras Teknologiateollisuus ry:stä katsoo, että teknologiateollisuus
on toipunut hyvin koronakuopasta – joskin tilauksissa ollaan vasta nyt saavuttamassa koronaa
edeltävä taso. Lisäksi yritysten väliset erot ovat suuria eivätkä näkymät ole kirkastuneet samalla
tavoin kaikilla.
Rautaportaan mukaan koronasta johtuvia huolia teollisuudessa ovat juuri nyt erityisesti
komponenttipula ja materiaalien hintojen nousu. Lisäksi epidemiaa ei ole vielä selätetty, ja tilanne
aiheuttaa yleistä epävarmuutta rokotekattavuuden kasvusta huolimatta.
Teknologiateollisuus ry:n mukaan Suomi on päässyt hyvin globaalin kasvun imuun, mutta
ylisuoriutumisesta ei voi vielä puhua. Teknologiateollisuuden toivomuslistalla onkin esimerkiksi
tki-rahoituksen kasvattaminen, jotta Suomi pystyy hyödyntämään vahvuutensa ja panostamaan
täysillä digivihreään kasvuun.
Totta kuitenkin on, että vasta koronamyllerryksen jälkeen punnitaan yritysten todellinen
kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla. Korona-ajan vaikutus Suomen kustannuskilpailukykyyn
on – aina vain ja edelleen – jossain määrin epäselvä. Tarkka todennettu kuva saadaan vasta
sitten, kun erilaisista väliaikaisista pandemiaan liittyvistä tukitoimista pystytään luopumaan meillä
ja maailmalla ja relevantti tilastomateriaali valmistuu.
Kristallipallo löytyy harvasta pajasta, mutta tulevina vuosina on joka tapauksessa syytä
erityiseen varovaisuuteen kustannuskilpailukyvyn suhteen. Perinteisesti Suomen suurimpia
kustannuskilpailukykyyn liittyviä virheitä ei nimittäin ole tehty matalasuhdanteen aikoina – vaan
nimenomaan silloin, kun kaikki näyttää menevän hyvin.
Tämänhetkinen cocktail, jossa yhdistyvät olosuhteisiin nähden hyvä taloustilanne,
ainakin lyhyellä aikajänteellä suotuisat kasvunäkymät, teollisuuden hyvä kysyntätilanne sekä
inflaatiopaineet, voi olla petollisen makea. Tuon ”voimajuoman” makuun päässeet voivat unohtaa,
että vaikutus saattaa hyvinkin olla varsin lyhytaikainen.
Kylkeen siis iso tarra: Nautittava vastuullisesti!
Petri Charpentier




