Kovahitsauksella suojataan kappaleita erilaisia kulumismuotoja vastaan. Menetelmää käytetään muun muassa kuluneiden osien kunnostukseen ja käyttöiän pidentämiseen, mutta kovahitsaus soveltuu myös uusien osien valmistukseen. Tekniikka edellyttää oikein valittuja ja kestäviä hitsauslisäaineita. Pirkanmaalaiselle perheyritykselle sellaisista on kertynyt kokemusta jo pitkältä aikaväliltä.
Tampereen Sarankulmassa toimiva Impomet Oy perustettiin
vuonna 1974, joten se täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Nykyisen
nimensä yritys sai 1970-luvun lopulla.
”Isäni perusti tämän firman. Toiminta lähti liikkeelle korjaus-
ja kovahitsauspuikoista”, kertoo yhtiön toimitusjohtaja
Roger Most.
Edelleenkin Impomet pääosin myy korjaus- ja kovahitsauslisäaineita
ammattikäyttöön, mutta ajan mittaan myynti on siirtynyt
Corodur-täytelankoihin. Kuvioihin ovat tulleet myös tekniset
kemikaalit, liimat, lukitteet ja keinometallit.
”Lisäksi 1980-luvulla toiminta laajeni kattamaan
Vautid-
panssarilevyt eli kovahitsatut kulutuslevyt. Silläkin alalla
olimme edelläkävijänä Suomessa”, Most kehaisee.
Impometille perustettiin 1990-luvulla vielä tytäryhtiö
Impoinvest Oy. Sen toiminta keskittyy kulutusta kestäviin materiaaleihin
ja ratkaisuihin prosessiteollisuuden raaka-aineiden
käsittelyn puolella. Tuotteina ovat keraamiset, metalliset ja
polyuretaaniset pinnoitukset sekä asennukset.
”Kunnossapito toimialana vaatii pitkäaikaista kokemusta,
nopeaa reagointikykyä, laajaa varastossa olevaa materiaalivalikoimaa
ja joustavuutta toiminnassa.”
”Kulumismekanismeja
on useita, ja ne
voivat vaikuttaa metalleihin
joko yksin tai yhdessä.
Erikoistuotteita ja laajoja valikoimia
Mostin mukaan keskeinen osa Impomet Oy:n toiminnasta liittyy
nykyisinkin korjaus- ja kovahitsauksen tuotteisiin.
Kovahitsauksella voidaan pinnoittaa kuluvat metalliosat
kulutusta kestävällä materiaalilla oikeanlaista hitsaustekniikkaa
apuna käyttäen.
”Pidämme jatkuvasti valikoimassa erilaisia harvinaisempiakin
hitsauslisäaineita, vaikka niiden menekki olisikin pienimuotoista.
Ajan trendinä tuntuu monissa firmoissa olevan
varastojen minimointi, mutta laajassa varastovalikoimassa
on kyse tärkeästä asiakaspalvelusta ja kilpailuedusta”, Most
perustelee.
”Edustamme noin kymmentä ulkomaista tuotevalmistajaa,
mutta emme myy pelkkiä bulkkituotteita. Erikoistuotteiden
sektorilla
olemme vahvoilla.”
Asianmukainen ammattiylpeys heijastuu myös yrityksen
rekisteröidystä tuotemerkistä ’Impomet Oy – Hitsin Hyvä®’.
”Tarvittaessa voimme toimittaa asiakaskohtaisesti valmistettuja
lisäainesekoituksia, joissa komponentit on valittu juuri
käyttötilanteisiin sopiviksi – esimerkiksi johonkin sellaiseen valmistuserään,
johon tiedetään kohdistuvan monentyyppistä
kulutusta”, sanoo Most.
Tyypillisesti konepajoilla käytetäänkin hitsauslisäaineita
sen mukaan, millaista kulutusta ja rasitusta metallipinnat joutuvat
kestämään.
Hankalia kulutusmekanismeja
Kulumismekanismeja on useita, ja ne voivat vaikuttaa metalleihin
joko yksin tai yhdessä. Siksi hitsauksessa käytettävät lisäaineet
tulee valita huolellisesti.
Materiaalin pinta voi vaikkapa menettää muotonsa tai
murtua paikallisesti iskujen tai suuren paineen voimasta. Tätä
tapahtuu erityisesti murskauksessa, jossa samalla esiintyy
myös hienojakeisten partikkeleiden välistä abraasiota eli hankauskulumista.
Tämäntyyppisessä kulumisessa partikkelit lastuavat metalliin
osuessaan materiaalia ikään kuin pienet leikkausterät.
Mitä kovempi ja terävämpi partikkeli on, sitä voimakkaampaa
kuluminen on. Abraasiokulumaa esiintyy kaivuutyössä,
mineraalien
siirrossa ja maatalouskoneissa. Jos kuitenkin hankaukseen
liittyy myös kovaa painetta – kuten esimerkiksi myllyissä –, tilanteessa vaaditaan luultavasti toisenlaisia hitsausseoksia.
”Suuri kovuus ei
ole aina hyvän
kulutuskestävyyden mitta.
Monesti kovahitsausseos valitaan hitsattavaan osaan vaikuttavien
kulutusmekanismien kompromissina. Mikäli jonkin
metalliosan suurimmaksi kuluttajaksi arvioidaan hankaus ja
seuraavaksi suurimmaksi kohtalaisen kovat iskut, niin seoksen
tulee olla erittäin hyvin kulutusta ja kohtalaisesti iskuja kestävää.
Esimerkiksi suuri kovuus ei ole aina hyvän kulutuskestävyyden
mitta, koska hitsiaineen mikrorakenne voi vaihdella eri
hitsiaineseoksissa. Monet seokset voivat olla keskenään yhtä
kovia, mutta silti niiden kulutuskestävyydet poikkeavat toisistaan
kenties huomattavastikin.
”Muun muassa hitsiaineessa olevien karbidien kovuus ja
muoto vaikuttavat kulutuksen kestoon, ja siksi lisäaineseos
pitää aina valita käyttökohteen mukaan”, Most muistuttaa.
Esimerkiksi sitkeät austeniittiset teräkset kestävät kohteissa,
joissa on kohtalaisesti iskua ja kulumista, kromikarbidit hankaavaa
kulutusta ja kobolttiseokset lisäksi myös lämpöshokkeja
ja korroosiota. Toisaalta saman kovuuksisten pintojen
kosketus suurentaa kulumista, joten eri kovuuksien käyttäminen
voi tällöin olla suositeltavaa.
Pinnoittamalla kulutuskestävyyttä ja
kustannustehokkuutta
Monissa tapauksissa on kustannustehokkaampaa pinnoittaa
joitakin tuotteita tietyillä lisäaineilla kuin valmistaa koko tuote
samasta materiaalista.
”Juuri pinnathan ovat alttiina kulumiselle. Esimerkiksi
murskaintelat
yleensä pinnoitetaan murskattavan materiaalin
ja käyttöolosuhteiden mukaan”, huomauttaa Most.
”Samaten erilaisten osien korjaaminen tai pinnoittaminen
on usein mahdollista laajan lisäainevalikoiman johdosta,
ja korjattu tai pinnoitettu kohde on usein jopa alkuperäistä
parempi.”
Jos kuluma-alueet ovat laajoja – kuten siiloissa, sykloneissa
tai erilaisissa liukupinnoissa – niin sellaisia kohteet voidaan
valmistaa käyttämällä valmiiksi hitsattua panssarilevyä tai pinnoittamalla
ne keraameilla.
Kestävä pinnoitus voi myös suojata korroosiolta, hapettumiselta,
korkeilta lämpötiloilta tai kemikaalirasituksilta. Esimerkiksi
venttiilit voivat tarvita tällaista suojausta.
Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Impomet Oy
