Näin 2020-luvun alussa on hyvä miettiä, mistä kasvu tehdään uudella vuosikymmenellä. Se on selvää,
että erilaiset verkostot ja ekosysteemit ovat yhä tärkeämpi osa myös konepajayritysten kilpailukykyä.
Suomessa toimii nykyisellään useita tutkimus- ja innovaatioekosysteemejä, jotka tavoittelevat
vähintään miljardiluokan liiketoimintaa.
Spinverse Oy teki selvityksen kansainvälisesti merkittävistä innovaatio- ja kasvuekosysteemeistä
Suomessa. Teknologiateollisuus ry:n tilaama selvitys toteutettiin syksyn 2019 aikana.
Selvityksessä haastatellut yritykset haluavat kytkeä yhteistyöverkostot ja innovaatioekosysteemit
läheisesti yritysten liiketoimintavisioihin ja strategiaan. Kerätyn yrityspalautteen mukaan menestyvät
ekosysteemit edellyttävät hyvää johtamista ja orkesterointia.
Suomessa toimivat ekosysteemit ja niissä kehitetyt, testatut ja pilotoidut uudet ratkaisut ovat
hyvä alku, ja Suomen markkinat voivat toimia arvokkaana referenssinä globaaleilla markkinoilla.
Kunnianhimoisten kasvutavoitteiden saavuttaminen edellyttää innovaatioekosysteemeiltä kuitenkin
aktiivista kytkeytymistä kansainvälisiin verkostoihin ja markkinoihin. Loppupeleissä miljardiluokan
liiketoiminnan synnyttäminen edellyttää kansainvälisille markkinoille pääsyä tavalla tai toisella.
Innovaatioekosysteemit hakevat kilpailuetua myös esimerkiksi datan jakamisesta ekosysteemin
toimijoiden kesken, monipuolisesta osaamisesta, kaupallistamista tukevista selkeistä IPR-käytännöistä
ja toimivasta yhteistyöstä innovaatioympäristöön vaikuttavien julkisen sektorin toimijoiden kanssa.
Teknologiateollisuuden arvion mukaan on realistista odottaa, että vuoteen 2030 mennessä osa
Suomessa jo toiminnassa olevista innovaatioekosysteemeistä synnyttää kansainvälisesti merkittäviä
uusia ratkaisuja ja uutta liiketoimintaa. Jotta uusia läpimurtoja ja menestystarinoita syntyisi ja
koviin kasvutavoitteisiin päästäisiin, sekä yritysten että innovaatioekosysteemien muiden toimijoiden
tulee kehittää toimintaansa määrätietoisesti – ja kaikkien innovaatiojärjestelmän toimijoiden tehdä
osansa.
Selvityksen yrityshaastatteluissa todettiin, että minkä tahansa ekosysteemin luominen edellyttää
yhteistä visiota ja win-win-toimintamallia. Yritysten toiveissa on vahvistaa ICT-yritysten ja valmistavan
teollisuuden yritysten yhteistyötä – ja toisaalta viime aikoina hivenen hiipunutta yhteistyötä yritysten
ja yliopistojen/tutkimuslaitosten välillä.
Selvityksessä mainituista ekosysteemeistä metallialalle läheisin on Advanced manufacturing,
joka on vielä konseptointivaiheessa. Hiukan vanhempaa perua on Intelligent Industry -ekosysteemi,
joka on pari vuotta vanha. Intelligent Industryn fokuksessa ovat älykkäät autonomiset järjestelmät,
datan jakaminen ja kehittynyt analytiikka, ekosysteemien liiketoimintamallit sekä ihmisen ja koneen
yhteistyön tekoälymaailmassa.
Samalla kun uusia ekosysteemejä ja voittajakonsepteja nikkaroidaan, meidän tulee pitää
teollisuuden osaamistasosta huolta. Teollisuudessa on kova osaajapula eikä suomalaisen väestön
vanheneminen käsiin juuri auta tilanteessa.
Helpotusta osaajapulaan ei siis saada helposti eikä heti. Pitkällä tähtäimellä on kuitenkin syytä
huolehtia teknisen korkeakoulutuksen korkeasta laadusta, varmistaa riittävä rahoitus ammatilliseen
koulutukseen sekä lisätä muunto- ja täydennyskoulutusta. Monen yrityksen toivelistalla on myös
matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen tason kehittäminen tuntuvasti nykyisestä.
Tulevalla vuosikymmenellä puhuttaa varmasti myös ilmasto ja hiiliniukka valmistus. Euroopan
komission Green Deal -ohjelma on niin tuore, että on vaikea ennustaa, miten se asettuu uomiinsa.
Mahdollisuudet vähähiilisen teknologian kehittämiseen ja käyttöönottoon – EU:ssa ja globaalisti –
tulevat silti varmasti kasvamaan huomattavasti.
Kun jaossa on liki käsittämätön 1 000 miljardin euron investointipotti, olisi toivottavaa, että
suomalaiset yritykset olisivat valmiina hyppäämään ”vihreän diilin” kelkkaan ja kestävämpää
tulevaisuutta takomaan.
Petri Charpentier
