Turvallisuus hitsaustyön peruspilarina
Hitsaustyö on metallialan arkea, mutta se on samalla yksi riskialttiimmista työtehtävistä konepajoissa. Kuumuus, kipinät, sähköiskut, savukaasut ja palovaara kuuluvat työn luonteeseen, ja siksi turvallisuus ei ole sivuroolissa vaan keskeinen osa ammattitaitoa. Turvallisuus ei kuitenkaan synny pelkällä kokemuksella. Laitteiden ja varusteiden on täytettävä tiukat vaatimukset, ja säädösten tunteminen auttaa varmistamaan, että työntekijät voivat tehdä työnsä sekä tehokkaasti että turvallisesti.
EU-lainsäädäntö ohjaa laitevaatimuksia
Euroopassa hitsauslaitteiden ja -varusteiden turvallisuutta ohjaavat useat EU-direktiivit ja -asetukset. Näistä keskeisin on koneiden turvallisuutta koskeva lainsäädäntö, jossa aiemman koneiden direktiivin tilalle on tullut uusi EU-asetus 2023/1230. Tämä tuo mukanaan tiukemmat vaatimukset laitteiden suunnittelulle ja valmistukselle, ja harmonisoidut standardit auttavat valmistajia ja käyttäjiä varmistamaan, että laitteet täyttävät niin sanotut olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset. Muutos tulee voimaan vaiheittain, mutta viimeistään vuonna 2027 jokaisen konepajan on syytä varmistaa, että sen laitekanta on ajan tasalla.
Myös energiatehokkuus on osa turvallisuus- ja vastuullisuuskokonaisuutta. EU:n Ecodesign-asetus asettaa vaatimuksia muun muassa sähkökäyttöisten hitsauslaitteiden virrankulutukselle ja huollettavuudelle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valmistajien on tarjottava varaosia ja huolto-ohjeita vähintään kymmenen vuoden ajan, mikä lisää sekä laitteiden turvallisuutta että käyttöikää.
”Hitsauslaitteiden ja -varusteiden turvallisuutta ohjaavat useat EU-direktiivit ja -asetukset.
Jos hitsaustyötä tehdään räjähdysvaarallisessa ympäristössä, esimerkiksi kemianteollisuuden laitoksissa, mukaan astuu ATEX-direktiivi. Se määrittelee, millaisia laitteita ja varusteita saa käyttää tiloissa, joissa on mahdollisuus kaasujen, höyryjen tai pölyn aiheuttamiin räjähdyksiin. Laitteiden on oltava asianmukaisesti sertifioituja ja merkittyjä, jotta ne eivät itsessään aiheuta vaaraa.
Lainsäädännön rinnalla työpaikkoja koskee EU:n työturvallisuus- ja työterveyspuitedirektiivi, joka velvoittaa työnantajat huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta kokonaisvaltaisesti. Tämä kattaa myös henkilökohtaiset suojaimet – ei riitä, että ne ovat olemassa, vaan työnantajan on varmistettava, että ne ovat oikeanlaiset, kunnossa ja oikein käytetyt.
Kansainväliset standardit täydentävät vaatimuksia
Yhdysvalloissa vastaavia vaatimuksia asettaa työturvallisuusviranomainen OSHA, jonka standardit ovat tulleet tutuiksi myös monille suomalaisille yrityksille kansainvälisen kaupan kautta. Esimerkiksi OSHA:n määräykset edellyttävät, että hitsaajat käyttävät aina asianmukaisia suojavarusteita, kuten hitsausmaskeja, käsineitä, hengityssuojaimia ja palosuojattuja vaatteita. Samoin työalueen paloturvallisuudesta on huolehdittava: kipinöiden leviämisen estämiseksi syttyvät materiaalit on poistettava vähintään kymmenen metrin säteeltä, ja jos tämä ei ole mahdollista, paikalle on määrättävä palovartija, jonka on jäätävä alueelle myös työn päätyttyä.
”Työalueen paloturvallisuudesta on huolehdittava.
Standardit täsmentävät, millaisia nämä varusteet käytännössä ovat. EN ISO 11611 -standardi esimerkiksi määrittelee hitsaajan työvaatteiden vaatimukset. Vaatteiden on oltava palamattomia ja kestettävä metalliroiskeita sekä kuumuutta. Ne eivät saa sisältää metallisia osia, jotka kuumenevat tai johtavat sähköä, ja taskujen sekä saumojen suunnittelussa on otettava huomioon, etteivät kipinät pääse kertymään vaatteiden rakenteisiin.
Yksityiskohdista syntyy todellinen turvallisuus
Myös näennäisen pienillä yksityiskohdilla voi olla suuri merkitys. Esimerkiksi hitsausmaskeissa käytettävien suodatinlasien tummuusaste määritellään työn tyypin ja valokaaren kirkkauden mukaan. Jos suoja on vääränlainen, seurauksena voi olla silmien vaurioituminen. Siksi standardit, kuten ANSI Z87.1 ja eurooppalaiset EN-vaatimukset, määrittelevät tarkasti, millaisia suojalaseja ja -maskeja on käytettävä eri työolosuhteissa.
Automaation lisääntyminen konepajoissa tuo mukanaan myös uusia turvallisuusnäkökulmia. Hitsausrobotit ja automatisoidut linjastot edellyttävät, että ohjausjärjestelmät on suunniteltu riskienhallinnan näkökulmasta. Kansainväliset standardit, kuten ISO 13849 ja IEC 61508, määrittelevät, miten koneiden ohjaus- ja hätäpysäytysjärjestelmät suunnitellaan niin, että ne reagoivat virhetilanteissa varmasti ja nopeasti.
Kokemus ja kulttuuri täydentävät säädökset
Kaiken tämän keskellä on kuitenkin muistettava käytännön kokemus, joka usein kiteytyy hitsaajien keskuudessa yksinkertaiseen sääntöön: perusvarusteista ei tingitä koskaan. Kokenutkin hitsaaja tietää, että suojavaatteet, kunnolliset käsineet, turvakengät ja oikeanlainen maski eivät ole mukavuuskysymyksiä vaan hengissä pysymisen ehto.
Turvallisuus syntyy siis säädösten, standardien ja käytännön osaamisen yhdistelmästä. Lainsäädäntö ja standardit antavat minimitason, mutta todellinen turvallisuuskulttuuri rakentuu, kun konepajat ottavat vaatimukset osaksi arjen toimintaa. Tämä tarkoittaa koulutusta, kunnossapitoa ja selkeitä ohjeita – mutta myös sitä, että jokainen työntekijä ymmärtää, miksi suojavarusteet ja turvallisuusmenettelyt ovat olemassa.
”Automaation lisääntyminen tuo mukanaan uusia turvallisuusnäkökulmia.
Turvallisuus on ammattiylpeyden mittari
Hitsaus on välttämätön osa modernia teollisuutta, mutta sen riskit eivät kuulu työnkuvaan väistämättöminä pahoina. Oikeilla varusteilla, oikein käytettyinä ja asianmukaisella ylläpidolla, voidaan varmistaa, että hitsaajat palaavat työpäivän päätteeksi kotiin terveinä – ja että konepajat voivat jatkaa toimintaansa ilman keskeytyksiä tai onnettomuuksia. Turvallinen hitsaus ei ole pelkkä säädösten täyttämistä, vaan ammattiylpeyden ja vastuullisuuden ytimessä.
Teksti: Petri Charpentier
Kuvat: Pixabay
