Metalli- ja konepajateollisuuden media

Digiaalto voimistuu ja monipuolistuu

Koronapandemian varjoon on jäänyt se seikka, että suomalaisissa yrityksissä kytee teknologinen vallankumous. Tekoäly, esineiden internet ja robotisaatio eivät ole enää vain harvalukuisten edelläkävijöiden heiniä, vaan jo ihan ”perusfirmojen” juttu.

Joulukuussa 2021 Tilastokeskus tiedotti, että tekoälyteknologioita käyttää nyt jo joka kuudes suomalainen yritys (16%). Tilastokeskuksen Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tutkimuksen mukaan suurten yritysten tekoälyteknologioiden käyttö on yleistynyt jo 39 prosenttiin yrityksistä.

Pienimmistä 10–19 henkilöä työllistävistä yrityksistä 12 prosenttia ja suurimmista vähintään 100 henkilöä työllistävistä yrityksistä 39 prosenttia käyttää tekoälyteknologioita. Toimialoittain tekoälyteknologioita on käytössä yleisimmin informaation ja viestinnän (41%) ja ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (30%) toimialoilla. Muita harvemmin tekoälyteknologioita on käytössä majoitus- ja ravitsemistoiminnan (5%) ja kuljetuksen ja varastoinnin (6%) toimialoilla.

Mitä tekoäly sitten yrityksissä tekee? – Tutkimuksen mukaan yritykset käyttivät tekoälyä eniten markkinoinnin tai myynnin tukena (31% tekoälyä käyttävistä yrityksistä). Myös tuotantoprosessissa (22%), tietoturvallisuudessa (18%), yrityshallinnon prosesseissa ja yrityksen johtamisen apuna (samat 17 prosenttia) käytettiin suhteellisen usein tekoälyä.

Tekoälyteknologioiden käytön aloittamista on harkinnut 13 prosenttia yrityksistä. Selvästi yleisimmin tekoälyteknologioiden käyttö on harkinnassa informaation ja viestinnän toimialalla (27% yrityksistä). Myös teollisuuden (19%) ja tukkukaupan (17%) toimialoilla tekoälyteknologioiden käyttöä harkitaan muita toimialoja useammin.

Esineiden internetin (Internet of Things eli IoT) levinneisyys on vielä kovemmalla tasolla. Sama tutkimus kertoo, että laitteita tai järjestelmiä, joita voidaan valvoa tai hallita internetin välityksellä käyttää jo 40 prosenttia yrityksistä.

Pienimmistä 10–19 henkilöä työllistävistä yrityksistä noin joka kolmas (36%) ja suurimmista vähintään 100 henkilöä työllistävistä yrityksistä puolet (53%) käyttää esineiden internetiä. Toimialoittain IoT on tutkimuksen valossa käytössä suhteellisen tasaisesti.

IoT:n käyttötarkoituksista yleisin on toimitilojen turvallisuuden valvonta (32%). Seuraavaksi yleisimmät käyttötarkoitukset olivat logistiikassa (12%), kuntoon perustuvassa huollossa (10%) ja energiankulutuksen hallinnassa (10%).

Esineiden internetin käyttö toimitilojen turvallisuuden valvonnassa on yleisintä vähittäiskaupan (38%) ja teollisuuden (38%) toimialoilla.

Entä missä menee automaatio ja robotiikka? Tilastokeskus tutki asiaa viimeksi 2019, jolloin selvisi mm. että robotteja käyttää 10 prosenttia yrityksistä. Yleisimmin robotteja käytettiin teollisuuden (32%) ja vähittäiskaupan (12%) toimialoilla. Teollisuusrobotteja oli kahdeksalla prosentilla ja palvelurobotteja kolmella prosentilla yrityksistä.

Palvelurobotteja käytettiin selvästi yleisimmin varastonhallinnassa (52%). Kuljettamisessa palvelurobotteja käytti 40 prosenttia, siivous- ja jätteidenkäsittelytehtävissä 32 prosenttia ja valvonta-, turvallisuus- tai tarkastustehtävissä 16 prosenttia niistä yrityksistä, jotka käyttivät palvelurobotteja.

Nousussa on myös 3D-tulostaminen, jota käytti seitsemän prosenttia yrityksistä vuonna 2019. Yleisimmin sitä käytettiin teollisuuden (20%), ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (15%) ja informaation ja viestinnän (10%) toimialoilla. 3D-tulostusta teki itse neljä prosenttia ja palveluna sitä osti viisi prosenttia yrityksistä.

Konepajoilla vahvaa aluetta on automaatio, mutta parannettavaa on vielä varmasti ainakin tekoälysovellusten käyttöönotossa. ”Digiosaston” 2020-luku on kuitenkin startannut erittäin lupaavissa merkeissä.

Petri Charpentier

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Uusien koneiden mahdollisuudet

Investointeja tulevaisuuteen Kone- ja metallialalla teknologiset edistysaskeleet avaavat ovia merkittäville kilpailuvalteille. Investoinnit uusiin koneisiin eivät ole pelkästään kustannuksia, vaan ne ovat

Myrskyn toisella puolen

Suomen talous elää haastavaa vuotta. Tuoreet tiedot suomalaisten teknologiateollisuusyritysten tilauskertymästä ja kysynnän kehittymisestä eivät lupaa hyvää. Toimialan yritysten liikevaihdon arvioidaan yhä

Tilauskirja, älä laihduta!

Loppuvuodesta tuli pysäyttävä tieto: konepajateollisuuden tilaukset ovat pudonneet finanssikriisin tasolle. Teollisuuden investoinnit ovat lykkääntyneet, ja kenties lykkääntyneet vielä uudestaan. Samaan aikaan

Radikalisoitumisen uusi aikakausi

Olemme matkalla tulevaisuuden älykkääseen teollisuuteen – päivä päivältä väkevämmin. Ketterät, muutoskykyiset tehtaat ja konepajat toteuttavat sci-fi-kirjallisuuden vanhan vision: työelämän, jossa ihmiset

Datapolkua pitkin tulevaisuuteen

Energiasta on tullut teollisuuden kohtalonkysymys – ja datasta kaavaillaan, ellei nyt aivan pelastajaa, niin ainakin reipasta apupoikaa. Datatalouden koko kasvaa muita

Suomesta Euroopan johtava teknologiaan perustuvan liiketoiminnan maa

Suomen teknologiapolitiikka ei vastaa nopeasti muuttuneen maailman vaatimuksiin, Teknologiateollisuus arvioi. Järjestö esittää strategisia teknologiapainotuksia, vahvempaa poliittista johtamista ja toimia, joilla teknologiaosaaminen muutetaan nykyistä tehokkaammin kasvuksi ja turvallisuudeksi. Tavoitteena on tehdä Suomesta Euroopan johtava teknologiaan perustuvan liiketoiminnan maa vuoteen 2035 mennessä.

Tampere ruuhkautui, kun Suomen talouden selkäranka kokoontui Alihankintaan

Suomalaisella teollisuudella on kasvunnälkä ja halu kansainvälistyä. Se näkyi jälleen Alihankinnassa, Pohjois-Euroopan suurimmassa teollisuustapahtumassa, joka kokosi yhteen lähes 1 100 näytteilleasettajaa ja 18 000 kävijää. Kansainvälisten vieraiden määrä kasvoi lähes 50 prosenttia edellisvuodesta.

Teollisuuden uudet ratkaisut esillä Tampereella

Alihankinta kokosi Tampereelle 28.9 – 1.10.2026 teollisuuden, teknologian ja tuotannon ammattilaiset sekä alan yritykset. Tapahtumassa esiteltiin ajankohtaisia ratkaisuja muun muassa valmistukseen, automaatioon, koneenrakennukseen ja tuotannon kehittämiseen. Esille nousivat myös digitalisaatio, tehokkuus ja vastuullisuus.

Nallekarkkipeli vie standardien maailmaan – uusi hauska lautapeli kaikille

METSTA ja House of Knowledge ovat käynnistäneet yhteisen hankkeen, jonka tavoitteena on tutustuttaa kaikki suomalaiset – erityisesti alakoululaiset, heidän opettajansa ja vanhempansa – standardien maailmaan. Tämän innovatiivisen yhteistyön tavoitteena on tehdä standardeista helposti lähestyttäviä nuorillekin oppijoille leikin ja inspiraation avulla ikätasoisesti.

Alihankinta 2026 kokoaa teollisuuden kasvun ja kansainvälistymisen äärelle

Alihankinta-messut järjestetään Tampereella 29.9.–1.10.2026. Tämän vuoden teemana on kasvu ja kansainvälistyminen, jotka kytkeytyvät tiiviisti valmistavan teollisuuden ajankohtaisiin kysymyksiin. Messuilla kohtaavat jälleen kone- ja metalliteollisuuden yritykset, alihankkijat, teknologian tarjoajat ja teollisuuden asiantuntijat.

Nimlas laajentaa teollisuuden kunnossapitoon ostamalla Speweld Servicen

Teollisuuden kunnossapitoon, vaativiin hitsauksiin, painelaitteisiin ja teollisuusputkistojen asennuksiin erikoistunut orimattilalainen Speweld Service Oy palvelee prosessi-, energia- ja muuta raskasta teollisuutta valtakunnallisesti. Yritysosto laajentaa paikallisista yrityksistä koostuvan Nimlaksen toimintaa talotekniikasta teollisuuden teknisiin palveluihin.

Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstömäärä palasi korkeimmalle tasolleen finanssikriisin jälkeen – Teknologiateollisuuden tilaukset vahvistuivat

Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstömäärä palasi kesäkuun 2026 lopussa korkeimmalle tasolleen finanssikriisin jälkeen. Myös koko teknologiateollisuuden uudet tilaukset, tilauskannat ja kysyntä vahvistuivat vuoden toisella neljänneksellä. Geo- ja kauppapoliittisesta epävarmuudesta huolimatta kasvun jatkumiselle on hyvät edellytykset.

Toimitusketjujen painopiste muuttuu – tehokkuudesta kohti häiriönsietokykyä

Toimitusketjujen suunnittelussa korostui pitkään tehokkuuden maksimointi: varastot minimoitiin, hankinnat keskitettiin ja toimitusketjuja virtaviivaistettiin kustannusten alentamiseksi. Viime vuosien kriisit ovat kuitenkin osoittaneet, että kustannustehokkuus yksin ei enää riitä. Metalliteollisuudessa huomio siirtyy yhä selvemmin resilienssiin eli kykyyn säilyttää toimintakyky myös häiriötilanteissa.

Lue uusin näköislehti

Prometalli 3/2026
-Tekoäly tulee konepajalle
-Alihankinta 2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.