Soklin mineraalivarannot Savukoskella ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuiset. Soklin ympärille rakennetaan Business Finlandin tuella verkostoa, jossa luodaan tutkimuksen ja teknologian avulla lisää arvoa. Kaivoksen perustamisesta on käynnissä esiselvitys. Tämän veturihankkeen vaikuttavuus syntyy laajemmin kuin pelkästä kaivoksesta: se mahdollistaa uusien prosessien kehittämisen, parantaa raaka-aineiden saatavuutta, vahvistaa osaamista, edistää kestävää kaivostoimintaa ja nostaa raaka-aineiden jalostusarvoa.
”Business Finland rahoittaa arviolta noin puolet 75 miljoonan euron kokonaisuudesta. Sokli toimii veturina, joka vetää mukaansa kaikenkokoisia yrityksiä, yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja kansainvälisiä yhteistyötahoja. Verkostossa jaetaan osaamista ja lisätään jalostusarvoa”, johtava asiantuntija Maarit Kokko Business Finlandista kertoo ja täsmentää, että rahoitus kohdistuu tutkimus- ja kehitystoimintaan.
Kuva: Susanna Lehto
Veturiohjelma avaa uusia kumppanuuksia
Hankkeeseen haetaan Soklin johdolla tutkimus- ja yrityskumppaneita, joilta odotetaan omaa rahallista panostusta Business Finlandin rinnalla. Soklin liiketoiminnan kehitysjohtaja Kasperi Karhapää korostaa, että hanke mahdollistaa tutkimuksen, pilotit ja teknologiset ratkaisut, joita ei normaalissa investointiprojektissa tehtäisi.
”Ilman rahoitustukea joutuisimme keskittymään perinteiseen kaivostoimintaan ja yhteen raaka-aineeseen. Veturiohjelma mahdollistaa laajemman kirjon ja tuo pitkäjänteisyyttä”, Karhapää sanoo.
Soklin kumppaniyhtiö CRS Laboratories tuo verkostoon analytiikkaosaamista. Yhtiö tutkii geologisia näytteitä, joille tehdään rikastuskokeita ja selvitetään mineraalien kelpoisuutta jatkojalostukseen.
”Tulokset tekemistämme analyyseista saamme muutamassa päivässä, kun tavallisesti niitä joudutaan odottamaan viikkoja tai jopa kuukausia. Meillä on alueella maailmanluokan osaamista ja parhaat tekijät, mikä auttaa kasvattamaan liiketoimintaa ja rakentamaan Kempeleeseen koko alaa palvelevaa rikastamisen osaamiskeskusta. Verkostossa jaamme tietoa avoimemmin kuin ilman yhteistä hanketta olisi mahdollista”, CRS:n toimitusjohtaja Ville Anttila kertoo.
Tutkimus- ja kehityspanostukset kääntyvät investoinneiksi ja työpaikoiksi
Nopeimmillaan tutkimus- ja kehityshankkeet muuttuvat liiketoiminnaksi muutamassa vuodessa. Kaivos- ja mineraalialan arvoketjussa toimii Suomessa yli 40 kaivosta, kymmeniä malminetsintäyrityksiä, ja useampi sata jalostukseen ja tuotantoon keskittynyttä yritystä. Kaivosteollisuuden liikevaihto on noin 2–3 miljardia euroa ja metallien jalostuksen noin 10–15 miljardia euroa vuodessa.
”Mineraalien jalostus on tärkeä osa Suomen vientiä, alueellista elinvoimaa, vihreää siirtymää ja strategista omavaraisuutta niin kotimaassa kuin Euroopassa. Koko arvoketjussa investoidaan vuosittain satoja miljoonia euroja. Veturihanke vahvistaa mineraalien saatavuutta ja kestävien ratkaisujen kehittämistä. Kumppanuusyritykset pääsevät mukaan kotimaisiin ja kansainvälisiin verkostoihin ja saavat uusia yhteistyömahdollisuuksia sekä tuoreinta tutkimustietoa. Julkinen rahoitus jakaa riskejä ja kannustaa investoimaan tutkimukseen ja kehitykseen”, Maarit Kokko korostaa.
“Hankkeessa kehitettävät ratkaisut edistävät mineraalisektorin vastuullisuutta esimerkiksi lisäämällä sivuvirtojen hyödyntämistä, parantamalla vesienhallintaa ja vauhdittamalla vähähiilisiä ratkaisuja. Onnistuessaan hanke mahdollistaa myös uusia työpaikkoja arvoketjun eri osiin Itä-Lappiin ja teollisuuskeskittymiin eri puolelle Suomea”.
Lähde: Business Finland
