Savu- ja pölynkäsittely

Automatiikasta on apua savun- ja pölynpoistossa

artikkelikuva: Automatiikasta on apua savun- ja pölynpoistossa

Konepajoilla tarvitaan toimivia, tehokkaita ja hyvin suunniteltuja ilmanvaihtojärjestelmiä, joilla saadaan esimerkiksi hitsaushöyryt, liuotinhuurut, savukaasut ja pölyhiukkaset poistettua työntekijöiden hengitysvyöhykkeeltä. Oikeaa poistoilmaratkaisua valittaessa työturvallisuus on keskeinen kysymys. Usein kannattaa myös investoida järjestelmäautomatiikkaan sekä energiatehokkaisiin laitteistoihin.

Teollisuuden kaasun- ja pölynpoistojärjestelmiä toimittavan Ourex Oy:n tekninen myyjä Mikko Rajala arvioi, että monesti konepajoilla tarvitaan sekä hyvää yleisilmanvaihtoa että työpistekohtaista hitsauskaasujen kohdepoistoa.

"Tyypillisesti konepajoilla on asennettu yleisilmanvaihdon yhteyteen suodattimet. Ellei kohdepoistoa käytetä, ilmanvaihtokoneen suodattimia joudutaan vaihtamaan varsin tiheään tahtiin", Rajala toteaa.

"Kohdepoistoa käytettäessä yleisilmanvaihto voi myös olla teholtaan pienempi kuin siinä tapauksessa, että tilassa olisi vain yksi ilmanvaihdon poistojärjestelmä. Näin voidaan parantaa ilmanvaihdon taloudellisuutta."

Lisäksi kohdepoistojärjestelmillä saadaan käryt nopeasti pois työntekijän lähistöltä, mikä on työturvallisuuden kannalta keskeistä.

Kiinteitä ja siirrettäviä kohdepoistojärjestelmiä
Kohdepoistojärjestelmässä on yleensä imuletkusto sekä huuva, jolla käryt kerätään. Letkusto voi olla kiinni kohdepoistovarsissa, joiden asentoa pystytään säätämään. Kohdepoistot voidaan asentaa pöydälle, seinälle tai kattoon.

Järjestelmä voi olla myös siirrettävä, jolloin sitä voidaan käyttää konepajan eri työpisteissä.

"Mikäli pajalla työstetään isoja kappaleita, kiinteän kohdepoiston asentaminen saattaa olla hankalaa. Toisaalta kiinteä poistojärjestelmä on yleensä kustannustehokkaampi", sanoo Rajala.

Mukana järjestelmässä ovat myös kanavisto sekä puhallin, jolla imu muodostetaan. Niin ikään tarvitaan suodatin, josta puhdistettu ilma johdetaan joko takaisin sisätiloihin tai ulkoilmaan.

"Yleensä haetaan erilaisille savutyypeille järkevää poistosysteemiä. Asiaan vaikuttaa se, hitsataanko työpaikalla puikoilla vai Mig-hitsauksella. Kohdepoistossa käytetään tyypillisesti halkaisijaltaan 125-200 mm:n imuletkuja", Rajala kertoo.

Myrkyt pois ilmasta
Rajalan mukaan ilmanvaihtojärjestelmien käytännön toteutukset konepajoilla voivat olla monenlaisia.

Käytettävän järjestelmän valintaan vaikuttavat esimerkiksi hitsattavien kappaleiden muoto, työtilojen arkkitehtuuri, työpisteiden lukumäärä sekä hitsauslaitteiden samanaikaisten käyttäjien lukumäärä.

"Varsinkin uusilla tuotantolaitoksilla suositaan kuitenkin kohdepoistoa. Sitä tarvitaan erityisesti siinä tapauksessa, että hitsattavana on kirkkaita metalleja. Kromi- ja nikkelipitoiset metallit on luokiteltu vaarallisiksi, koska niiden hitsauskäryt ovat terveydelle haitallisia", muistuttaa Rajala.

Esimerkiksi kromiyhdisteitä hengitysilmassa on vältettävä, koska niiden on todettu lisäävän syöpäriskiä.

"Suomessa laki ei vaadi ilman hiukkaspitoisuuksien mittausta, mutta Työterveyslaitos tekee niitä tarvittaessa. Jos haitallisia pitoisuuksia löytyy, kohdepoistojärjestelmä on asennettava."

Puhaltimia ja suodattimia
Oikean puhaltimen valinta on tärkeä osa toimivaa poistoilmajärjestelmää. Konepajoille haetaan niille soveltuvia ja toimivia kokonaisratkaisuja.

Kohdepoistossa puhaltimella saadaan aikaan imutehoa poistoputkistoihin ja -letkuihin. Tällaisten järjestelmien puhaltimina voidaan käyttää teräs- ja muovipuhaltimia sekä huippuimureita. Teräspuhaltimissa paineenkorotus, ilmamäärä ja siipipyörän rakenne valitaan käyttötarkoituksen mukaan.

Suodattimet ovat toinen oleellinen osa savun- ja pölynpoiston laitteistoissa.

Jatkuvatoiminen suodatinyksikkö voidaan puhdistaa paineilmalla ilman että puhallinta tarvitsee pysäyttää käynnin aikana.

Sellaiset suodatinyksiköt, joilla on vähemmän käyttöä, voidaan varustaa mekaanisella puhdistuksella, jolloin puhaltimen tulee olla pysähdyksissä puhdistuksen aikana.

Suodatinyksiköitä voidaan käyttää niin hitsaus- kuin hiontatyöpisteissäkin, mutta suodattimen materiaali valitaan käyttötarkoituksen mukaan. Yksiköissä on keräilyastia, johon epäpuhtaudet kerääntyvät.

"Pienemmät, mekaanisella puhdistuksella varustetut suodattimet ovat hyvä ratkaisu, kun suodatustarpeet ovat pieniä tai laitteen käyttö vähäisempää. Suodatinyksiköitä on saatavissa myös ATEX-luokiteltuina räjähdysvaarallisia tiloja varten", Rajala huomauttaa.

Työpaikan pölyistä on monenlaista haittaa
Hitsaus-, leikkuuneste- ja maalihöyryjen poiston lisäksi konepajoilla tarvitaan monesti pölynpoistoa.

"Pölyä syntyy monien teollisuusalojen työpaikoilla: metalli-, puu-, muovi-, elintarvike- ja energiateollisuudessa. Sitä voidaan poistaa samantyyppisillä laitteistoilla, joita konepajojen hitsaustyöpisteissä käytetään, mutta poistoilmaan tarvitaan isommat virtausnopeudet", Rajala linjaa.

"Prosessista riippuen ilmaan saattaa päästä todella pienikokoisia pienhiukkasia."

Työturvallisuuden näkökulmasta pienet hiukkaset voivat olla haitallisempia kuin suuret. Erittäin pienet nanohiukkaset pääsevät pahimmissa tapauksissa työntekijän keuhkorakkuloihin asti ja sieltä edelleen verenkiertoon. Tällöin terveyshaitat voivat moninkertaistua.

"Pölynpoistossa on otettava huomioon myös räjähdysvaaraa koskevat ATEX-määräykset. Tietynkokoisten pölypartikkelien pitoisuudet tietynkokoisessa tilassa voivat muodostaa räjähdysvaarallisen seoksen."

"ATEX-luokitelluilla poistojärjestelmillä voidaan ehkäistä räjähdys tai ainakin kohdistaa räjähdyksen paine poispäin ihmisistä. Järjestelmään kuuluu tyypillisesti paineenpoistokanava, joka johtaa paineaallon pois sisätiloista tai tehtaasta", selittää Rajala.

"Mukana järjestelmässä voi olla myös liekinsammuttimia sekä takaiskuventtiileitä. Järjestelmän sähkölaitteet on valmistettu ATEX-luokitelluista komponenteista."

Rajalan mukaan Suomessa ollaan varsin hyvin tietoisia ATEX-tiloissa vaadittavista laitteistoista ja jopa edelläkävijöitä niiden suunnittelussa ja käytössä.

"Täällä tehdään kiitettävästi ATEX-kartoituksia ja -luokituksia. Työnantajan vastuulla onkin selvittää, tarvitaanko tilassa ATEX-luokiteltuja järjestelmiä."

"Jos vaikkapa poistoilmajärjestelmän suodatin räjähtää ja aiheuttaa vaaraa työpaikalla, työnantaja on siitä juridisessa vastuussa. Tämä on hyvä muistaa", Rajala tähdentää.

Hänen mukaansa ATEX-luokitellun ja tavallisen järjestelmän välinen hintaerokaan ei enää nykyisin ole välttämättä kovin suuri. Laitteistot eivät ulkonäöltäänkään aina poikkea kovin paljon toisistaan, varoituskilpiä lukuun ottamatta.

Automatiikkaa poistojärjestelmiin
Nykyaikaisissa poistoilmajärjestelmissä automatiikan osuus on tullut yhä keskeisemmäksi.

"Jos konepajalla on esimerkiksi kymmenen työpistettä kohdepoistossa mutta vain kahdella niistä hitsataan, automatiikka voi ohjata ilmanpoistoa siten, että höyryjä poistetaan vain käytössä olevilta työpisteiltä. Muutoin energiaa ja rahaa kuluu hukkaan. Energiatehokkuus on nykyisin tärkeää."

"Automatiikka maksaa itsensä nopeasti takaisin", vakuuttaa Rajala.

Markkinoille on viime vuosina tullut aiempaa kehittyneempiä kohdepoistovarsia.

"Mikäli kohdepoistossa ei haluta käyttää varsia, muitakin vaihtoehtoja on saatavissa. Erilaisten imupaneeleiden ja -pöytien käyttö on myös mahdollista."

Imupöydät soveltuvat hyvin esimerkiksi maalaushöyryjen ja erilaisten pölyjen poistamiseen. Niin ikään käytössä on puhallinjärjestelmillä varustettuja kaappeja maalien, liuottimien ja erilaisten kemikaalien säilyttämistä varten.

Teksti: Merja Kihl ja Ari Mononen
Kuvat: Ourex Oy




Seuraa prometalli
Facebook, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »