Kunnossapito
Työ- ja koneturvallisuus
Teollisuusmääräykset täytettävä koneiden muutostöissäkin
Vesa Kotaviita Työturvallisuuskeskuksesta sanoo että, koneiden ja työturvallisuuden tarkastamisen pitäisi olla arkipäiväisempää työtä kuin se on nyt. Yrityksissä pitäisi tehdä systemaattisemmin käyttäjälähtöisiä tarkastuskierroksia koneturvallisuuden näkökulmasta.
Koneiden ja laitteiden kiristyvät työturvallisuusvaatimukset, robotiikka ja laitekehitys tuovat haasteita metalliyritysten koneturvallisuudesta huolehtimiseen. Uudet koneet ovat lähtökohtaisesti tämän päivän turvallisuusnormien mukaisia, mutta niiden ohella yrityksissä on käytössä vielä suuri määrä vanhempaa konekantaa, joka pitäisi myös päivittää tämän päivän turvallisuusmääräysten tasolle. Myös uuden tekniikan liittäminen vanhojen laitteiden toimintaan vaatii kokonaisvaltaista turvallisuusajattelua.
Työnantajalla on velvollisuus varmistaa työntekijöiden terveys ja turvallisuus työssä. Työvälineiden turvallisuus on selvitettävä ja arvioitava järjestelmällisesti. Erityisesti tämä on syytä tehdä tuotannon ja työmenetelmien muutosten yhteydessä.
Työsuojeluhallinnon ohjeistuksen mukaan arvioinnissa pitää kiinnittää huomiota työvälineen ja sen liikkuvien osien, ulkoisen rakenteen, fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien, automaattisten toimintojen, sähkön sekä muihin kyseisen työn ja käyttöolosuhteiden aiheuttamiin vaaroihin ja haittoihin.
Koneiden ja sähkölaitteiden valmistajan on varmistettava laitteen EU-vaatimustenmukaisuus ennen sen markkinoille saattamista Suomessa. Koneen vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa valmistaja ilmoittaa, minkä direktiivien vaatimukset kone täyttää ja mitä standardeja koneen suunnittelussa on käytetty.
Koneeseen laitettavalla CE-merkinnällä valmistaja ilmoittaa, että hän on noudattanut koneen suunnittelussa ja valmistamisessa sitä koskevia olennaisia terveys- ja turvallisuusvaatimuksia, ja että laite täyttää kaikki merkinnän edellyttämät vaatimukset. CE-merkintä on ollut pakollinen vuoden 1995 alusta lähtien.
”Vaikka yrityksen konekanta olisi vuodelta 1985, koneiden pitää täyttää tämän päivän vaatimukset, vaikka tuohon aikaan ei CE-merkkiä vielä vaadittu. Koulutustilaisuuksissa käy kyllä usein ilmi, että koneille ei ole myöhemminkään CE-merkkiä hankittu tai muutenkaan päivitetty tämän päivän tasolle. Suomessa on huomattava määrä ainakin satunnaisesti käytössä olevia koneita, jotka eivät täytä tämän päivän työturvallisuusmääräyksiä esimerkiksi vaatimustenmukaisuusvakuutuksen osalta”, toteaa työturvallisuusasiantuntija Vesa Kotaviita Työturvallisuuskeskuksesta.
Kotaviidan mukaan tämä ei kuitenkaan suoraan tarkoita sitä, että nämä koneet olisivat välttämättä vaarallisia käyttää. Koneille voi olla lisätty erilaisia suojia ja vastaavia, mutta lisäämistä ei ole dokumentoitu säännösten mukaisesti.
Muutostyöt yrityksen vastuulla
Mikäli yritys modifioi eli muuttaa konetta ja sen rakennetta kovin paljon, vaatimustenmukaisuusvakuutusvaatimus siirtyy yrityksen täytettäväksi. Yritys kantaa viime kädessä vastuun turvallisuudesta. Suunnittelun lähtökohtana pitää olla konevaarojen tunnistaminen.
”Rakennetodiste ja vaatimustenmukaisuusvakuutus pitää jonkun asiantuntijan kanssa koneeseen kiinnittää ja asiantuntija toimii tässä tapauksessa ikään kuin koneen valmistajana. Samoin, jos vanhaan koneeseen liitetään mukaan jotakin robotiikkaa ja konenäköä, on työnantajan velvollisuutena huolehtia siitä, että kokonaisuus on turvallinen ja täyttää standardit. Tietysti täydennyslaitteen luovuttajan ja kokonaisuuden suunnittelijan pitää ottaa huomioon, että suunniteltu kokonaisuus toimii turvallisesti. Lisäksi koulutuksella pitää varmistaa, että työntekijöillä on riittävästi osaamista tässä kokonaisuudessa”, Kotaviita sanoo.
Niin sanottu käyttöasetus eli Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) antaa säädökset siitä, miten koneiden käyttö pitää käydä läpi. Työsuojeluhallinnon käyttöasetuksen soveltamissuosituksissa todetaan: Jos työvälineen käyttö aiheuttaa vaaraa tai haittaa, työnantajan on ryhdyttävä vaaran tai haitan poistamiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin välittömästi. Vaara tulee ensisijaisesti poistaa työvälineen rakenteeseen tai sen ympäristöön liittyvillä teknisillä toimilla. Näitä ovat vaara-alueelle pääsyn estävät tai vaarallisten osien liikkeen ennen vaara-aluetta pysäyttävät laitteet.
Jos vaaraa ei voida poistaa teknisillä toimilla, työvälineen käytön turvallisuus tulee varmistaa opastuksella, varoituslaitteilla, turvamerkeillä ja henkilönsuojaimilla. Vaarojen tunnistamisen ja arvioinnin eli riskien arvioinnin perusteella työnantajan tulee poistaa havaitut haitta- ja vaaratekijät tai vähentää ne mahdollisimman alhaiselle tasolle, kuitenkin vähintään lainsäädännön vaatimusten tasolle.
Puolueettoman riskiarvioinnin varmistamiseksi on kehitetty hyväksyttyjä standardoituja menetelmiä. Työvälineiden riskin arvioinnissa voidaan käyttää apuna koneiden riskin arvioinnin avuksi laadittua standardia SFS-EN ISO 120100 ja koneiden riskin arvioinnin käytännön opastusta ja menetelmiä koskevia esimerkkejä sisältävää teknistä raporttia SFS- ISO/TR 14121-2.
Säännölliset tarkastuskierrokset
”Koneiden ja työturvallisuuden tarkastamisen pitäisi olla arkipäiväisempää työtä kuin se on nyt. Yrityksissä pitäisi tehdä systemaattisemmin käyttäjälähtöisiä tarkastuskierroksia koneturvallisuuden näkökulmasta. Niissä tarkistetaan, että koneet, laitteet ja työvälineet ovat kunnossa ja niiden suojaukset ja turvallisuustaso ovat asetuksien mukaisia”, Kotaviita sanoo.
Työnantajalla pitää olla laadittuna järjestelmä, miten työpaikalla käytettävät työvälineet pidetään turvallisessa kunnossa. Järjestelmää suunniteltaessa on siinä esitettävä käytettävät välineet ja huoltotoimenpiteet ainakin sen piiriin kuuluvista, turvallisuuden kannalta keskeisistä työvälineistä sekä järjestelmän toimintaan osallistuvien henkilöiden tehtävät, vastuut ja pätevyysvaatimukset.
Työvälineen toimintakunnon varmistamisen, tarkastuksen ja testauksen saa tehdä työvälineen rakenteeseen ja käyttöön perehtynyt pätevä henkilö. Mikäli työpaikalla ei ole riittävää asiantuntemusta, on käytettävä ulkopuolista asiantuntijaa.
Työnantajan on myös huolehdittava, että kaikessa työvälineeseen liittyvässä toiminnassa, kuten asennuksessa, käytössä, huollossa, kunnossapidossa ja tarkastuksessa noudatetaan valmistajan antamia ohjeita. Jos valmistajan ohjeet eivät ole riittävät tai niitä ei ole saatavilla, työnantajan velvoitteena on täydentää niitä tai laatia tarvittaessa uudet ohjeet.
Teksti: Jari Peltoranta
Kuvat: Pixabay, Sami Kulju
