Logistiikka (sisälogistiikka)
Materiaalinkäsittely
Laadukas, oikeanlainen trukkikalusto tehostaa tuotantoa
Tutkimuksen mukaan valtaosa kaikesta tuotantoajasta teollisessa ympäristössä kuluu osien ja komponenttien kuljetukseen. Materiaalinkäsittelyssä on paljon sellaista, mitä voidaan virtaviivaistaa ja tehostaa. Optimoitu trukkikalusto on yksi väline materiaalinkäsittelyn tehostamiseen.
"Aika usein mennään sieltä, missä aita on matalin, eli otetaan samanlainen trukki kuin ennenkin. Tilanteet ja asiat muuttuvat, liikuteltava tavara muuttuu, maailma muuttuu. Vanha ei aina olekaan enää tarkoituksenmukainen nykyhetken ja lähitulevaisuuden tarpeisiin", sanoo Jungheinrich Oy:n toimitusjohtaja Mika Laatikainen.
”Hyvin paljon edelleen tänä päivänä suomalaisissa pk-metalliyrityksissä ajetaan vanhalla ja huonokuntoisella trukkikalustolla. Tuotantovälineisiin kyllä investoidaan, mutta niin sanotut aputyökalut ostetaan usein halvalla eri puolelta Eurooppaa. Sitten niitä korjataan jatkuvasti ja tuotanto kärsii. Tämä on ollut perinteinen suomalaisen metalliteollisuuden tapa”, sanoo KesLift Oy:n toimitusjohtaja Ari Miettinen.
KesLift Oy on RealMachinery-konekonserniin kuuluva trukkien maahantuontiin, myyntiin, vuokraukseen ja huoltoon erikoistunut yritys.
”Jos koneistuskeskus tai laserleikkuri seisoo trukkivian vuoksi, siinä puhutaan satasista tuntitappiona. Kustannukset voivat sitten kumuloitua toisille koneille ja helposti puhutaan jo tuhansien eurojen tappioista päivässä. Silloin voi miettiä, kuinka pitkään tällä rahalla maksaisi vuokrakoneen kuukausivuokraa tai oman uuden koneen osamaksua”, Miettinen pohdiskelee.
”Isommissa firmoissa trukkiasiat ovat pääosin melko hyvin kunnossa, kuten myös työturvallisuusasiat”, sanoo puolestaan trukkivalmistaja Jungheinrich Oy:n toimitusjohtaja Mika Laatikainen.
Saksalaistaustainen Jungheinrich-konserni on yksi maailman johtavista trukkien sekä varasto- ja materiaalivirtatekniikan toimittajista.
Tarpeesta liikkeelle - nyt ja tulevaisuudessa
Yrityksellä voi olla ennestään sekalainen eri aikoina hankittu ja eri merkeistä koostuva trukkikalusto, ja monesti on houkutus katsoa vain hintaa uutta trukkia hankittaessa.
”Aika usein mennään sieltä, missä aita on matalin, eli otetaan samanlainen trukki kuin ennenkin. Tilanteet ja asiat muuttuvat, liikuteltava tavara muuttuu, maailma muuttuu. Vanha ei aina olekaan enää tarkoituksenmukainen nykyhetken ja lähitulevaisuuden tarpeisiin”, Laatikainen sanoo.
Pidemmän päälle trukin elinkaarikustannukset ratkaisevat hankinnan kokonaiskustannukset. Äkkiä ei tule ajatelleeksi, että henkilöstökulut ovat suurin trukin käyttöerä elinkaaren aikana. Itse trukin ostohinta on kokonaiskustannuksista vain noin viidesosa.
”Suomalaiset metalliyritykset ovat pitkälti alihankkijoita, jotka toimivat Just in Time (JIT) -periaatteella. Trukkien rikkoontumisten tuottamista toimitusongelmista tulee viivästyssakkojen lisäksi myös imagotappioita ja luottamustappioita, joita on hyvin vaikea mitata, mutta jotka ovat merkittäviä vaikutuksiltaan. Välilliset kustannukset trukin rikkoutumisessa ovat varmasti moninkertaiset itse trukin huoltokustannuksiin verrattuna”, Laatikainen sanoo.
Sekä Laatikainen että Miettinen korostavat, että uusia trukkeja hankittaessa ensin pitää miettiä, mitä trukeilla tehdään, mihin tarpeeseen trukki tulee. Tarjolla on valtava valikoima erilaisia trukkeja ja on järkevää käyttää konsultoivaa myyjää apuna.
”Ihan perusasiat pitää ensin käydä läpi. Eli minkä kokoista ja painoista tavaraa kuljetetaan, kuinka korkealle tavara pitää nostaa. Sitten katsotaan, onko näissä tarpeissa tullut muutoksia ja pitääkö trukkikokoa muuttaa”, Laatikainen sanoo.
Toiminnan laajuus vaikuttaa siihen, kuinka kehittynyt kalusto on sopivaa. Isossa yrityksessä jo tarvitaan kehittyneempiä tiedonkeruu- ja seurantajärjestelmiä. Muutamaa konetta varten ei vielä kannata hirveästi investoida seurantaan.
Laatikaisen mukaan kalustonhallintajärjestelmä alkaa olla järkevä hankinta, jos yrityksessä on kymmeniä trukkeja.
Uusi vai käytetty?
”Kaikki etsivät vähän ajettuja uudehkoja halvalla, mutta sellaisiahan ei ole tarjolla. Käytetyn koneen ja uuden koneen hintaero ei ole koskaan ollut niin pieni kuin nyt. Mekin ostamme Keski-Euroopasta käytettyjä koneita, ja siellä tulee vastaan 3-4 vuotta vanhoja, vähän ajettuja trukkeja, joiden hintapyyntö voi olla lähes sama, kuin maksamme tehtaalle uudesta koneesta. Korot ovat alhaalla, mikä suosii uusien koneiden ostamista, liisaamista ja pidempiaikaisten huoltosopimusten tekemistä”, Miettinen sanoo.
Laatikaisella on hieman positiivisempi näkemys käytetyistä trukeista. Molemmat korostavat, että käyttötarkoitus ratkaisee hankinnan. Silläkin on merkitystä, keneltä trukkinsa ostaa.
”Meillä on tarjolla tehtaassa täysin peruskunnostettuja käytettyjä trukkeja. Tuotamme vuodessa Saksassa noin 7 000- 8 000 kunnostettua trukkia vuodessa. Ne ovat oikein hyvä vaihtoehto, jos käyttötarve on pieni. Peruskunnostettu trukki riittää hyvin, jos tarve on siirtää tavaraa kerran päivässä tai viikossa. Karkeasti voi sanoa, että vuosittaisten käyttötuntien ollessa sadoissa, peruskunnostettu trukki on käypä vaihtoehto. Hankintahinta on meillä ehkä 30 prosenttia pienempi kuin uudella trukilla. Uusi trukki on parempi ratkaisu, jos käyttötunteja tulee yli tuhat tuntia vuodessa”, Laatikainen sanoo.
Pienillä sisäkäyttöön tehdyillä lavansiirtovaunuilla järkevä käyttöikä on alle 10 000 työtuntia ja perusvastapainokoneilla noin 15 000 käyttötuntia. Laitteet kestävät paremmin, jos ne ovat ennakoivan huollon piirissä.
Uusikin trukki tarvitsee säännöllistä huoltoa. Ennakoiva huolto-ohjelma pitää työt käynnissä, pidentää trukin käyttöikää ja säästää rahaa pidemmällä aikavälillä.
Osto- vai vuokrakone?
Trukeille on monia erilaisia hankintatapoja omaksi ostamisen ja vuokraamisen väliltä. Eri hankintatapojen edullisuus riippuu täysin käyttäjän tarpeista.
Tämän hetken matalalla korkotasolla vuokraaminen ei ole juuri ostamista kalliimpi vaihtoehto. Kun samalla tehdään ylläpitosopimus, tiedetään koneen ylläpitokustannukset koko vuokra-ajalta.
”Käyttövuokraus huoltosopimuksella on helpoin ja kannattavin vaihtoehto, jos trukki on osa tuotantoa ja käyttöä on yli 2 000 tuntia vuodessa. Pikkukoneen saa vaikkapa muutamalla satasella kuussa ja mukana on ylläpitosopimus muutaman vuoden sopimuksella. Kun oma kone hajoaa, siihen tulee helposti tuhansien eurojen korjaus, jolloin voi miettiä, kuinka pitkään korjausrahalla maksaisi vuokrakoneen kuukausivuokraa tai oman uuden koneen osamaksua”, Miettinen sanoo.
Vuokrakone on joustava vaihtoehto nopeasti muuttuvissa suhdanteissa ja tilauskannoissa. Koneen voi vuokrata päiväksi tai pitkäaikaisella sopimuksella.
Sähkö vai polttomoottori?
Sähkötrukit ovat tulleet voimakkaasti markkinoille ja ne ovat nykyisin hyviä ja toimivia. Ne ovat hiukan kalliimpia pääomakuluiltaan, mutta huomattavasti halvempia käyttökuluiltaan.
”Olen laskenut, että sähkötrukki alkaa kannattaa, jos sillä ajetaan yli 500 tuntia vuodessa. Suuremmilla ajoilla voi tulla jo kymmenien tuhansien eurojen säästöt vuodessa pelkästään polttoainekustannuksissa”, Miettinen sanoo
Nykyiset sähkökoneet kestävät raskastakin käyttöä. Miettisen mukaan nostokykyä riittää 12 tonniin saakka täysin kilpailukykyisesti.
Sisäkäytössä sähkötrukki alkaa olla jo itsestään selvä vaihtoehto.
”Ulkonakin sähkökäyttöiset trukit pystyvät jonkin verran korvaamaan polttomoottorikäyttöisiä trukkeja. Täysin ne eivät sitä pysty tekemään talvipakkasten vuoksi, jos trukkia ei pysty ottamaan sisätiloihin yöksi. Nykyiset sähkötrukit eivät pärjää pelkässä ulkokäytössä 30 asteen pakkasessa”, Laatikainen sanoo.
Teksti: Jari Peltoranta
Kuvat: Keslift Oy
